Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Mopoautot

Asennetta matkaan!

2.5.2007

Kolme vuotta sitten vertailtiin ensimmäisen kerran kevyitä nelipyöriä eli mopoautoja ja todettiin, että vaikka ne eräänlaisia autoja ovatkin, niitä ei ole tehty auton korvikkeeksi. No mitä ne sitten ovat ja minkälaisia, siitä otetaan selvää.

 


Jari Kujala, kuva

  • Aixam Crossline LS
  • EKE Crecav SW Pic-Up Elegante
  • JDM Abaca Confort
  • Ligier X-Too Max Titanium Sport
  • Microcar MC2 Preference

Mopoauton tarina alkaa 1970-luvulta, kun Etelä-Euroopan maissa huomattiin, että sateen sattuessa sateenvarjon voi korvata katetulla mopolla. Suomessa mopoautoja nähtiin aluksi vain harvakseen, koska niitä rasitettiin 30 prosentin moottoripyöräverolla. Vasta kaudelle 2003 asiaan saatiin oikaisu, ja autojen hinnat putosivat esimerkiksi 17 000 eurosta 12 000 euroon. Kauppa alkoi käydä, ja viime vuonna myytiin jo lähes 300 mopoautoa.

Vertailuun saatiin viisi merkkiä eli juuri ne, joilla täällä tehdään kauppaa. Viivalle ilmestyivät Aixam, EKE, JDM, Ligier ja Microcar. Mukaan pyydettiin myös akkukäyttöistä Melex-mopoautoa, mutta se ei tähän lähtöön ehtinyt.

Neljässä autoista on istumapaikat kahdelle ja perässä samaan ilmatilaan kuuluva tavaratila. EKE puolestaan on katettu avolava, jossa matkustamotila on eristetty väliseinällä.

Mopoautot on rakennettu kaikki saman kaavan mukaan. Eräänlainen putkirunkokehikko valmistetaan alumiinista ja teräsputkien yhdistelmästä, ja muoviset tai lasikuituiset korinosat kiinnittyvät siihen. Autot varustellaan hyvinkin runsaalla kädellä - varustelista on pitempi kuin monissa kalliimmissa autoissa.

Vuonna 2004 tehtiin TM:n historian ensimmäinen mopoautovertailu (TM 10/04). Silloin kaikissa vertailussa olleissa mopoautoissa oli moottorina kaksisylinterinen diesel kolmelta eri valmistajalta - Kubota, Lombardini ja Mitsubishi. Tilanne on nyt lähes sama, mutta Mitsubishin tilalla on Yanmar. Moottorin suurin teho on kaikissa rajoitettu 4 kW:iin. Portaaton automaattivaihteisto perustuu variaattoriin, jossa kiilahihnapyörien tehollinen läpimitta muuttuu moottorin kierrosten myötä, ja samalla myös välitys muuttuu.

Mopoautoissa kiihtyvyys ei ole moottorin koosta kiinni, vaan siihen vaikuttavat myös variaattorin säädöt ja lähtötapa. Tärkeää on se, että taajamaliikenteessä päästään muun joukon mukana liikkeelle eikä olla tulppana tiellä. Ja siihen mopoauto kyllä pystyy.

Ohjauksessa kiinnitti huomiota, että minimäisen pienestä kokoluokasta huolimatta jotkut autot kääntyvät kömpelösti ja ohjauspyörän kierroksia on silti paljon. Myös ohjausvoimien melkoinen vaihtelu ja heikko palautuvuus huomattiin. Tehostamattomat jarrut vaativat rutkasti poljinvoimaa, mutta kun poljinta oppii käyttämään, mopoauton hidastuvuus on yhtä hyvä kuin melkeinpä missä tahansa uudessa autossa. Se on paljolti myös kuljettajan jalasta kiinni, koska lukkiutumattomia jarruja näihin ei vielä saa.

(Tiivistelmä TM:n 9/07 artikkelista, s. 72-76)

 

Lisää ostoskoriin Osta juttu Tilaa tekstiviestillä Tilaa sms:lläTilaa ja maksa APE -kukkarolla Tilaa APE:lla
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto