Parempi myöhään
Matti Vuorimaa, kuvat
Vihreät arvot nousivat Frankfurtin autonäyttelyn kantavaksi teemaksi. Jo oli aikakin, sanovat monet.
Tedotusvälineiden kautta Frankfurtin autonäyttelyä seuranneet saivat varmasti käsityksen, että paikan päällä ei muusta puhuttukaan kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, kulutuksen pienentämisestä, ympäristöystävällisyydestä ja maailman pelastamisesta autoteollisuuden voimin.
Eittämättä nuo teemat olivat huomiota herättävästi esillä, mutta silti perinteinen automaailma, unelmaurheiluautot sekä entistä hienommat ja tehokkaammat uutuusmallit kiinnostivat yleisöä vanhaan malliin.
Ensimmäistä kertaa hiilidioksidipäästöarvot esitettiin isommilla kirjaimilla kuin hevosvoimat ja huippunopeudet. Siinäkin mielessä vihreys konkretisoitui, että nyt useammalla valmistajalla oli tarjolla taloudellisempia erikoismalleja, jotka ovat kenen hyvänsä ostettavissa.
Perinteisellä autotekniikalla voidaan vielä tehdä paljon energian säästämiseksi, ennen kuin uudet ja tehokkaammat mutta samalla kalliimmat tekniikat saadaan tuotantoon. Toisaalta on harmittavaa, että poliitikoilta ja automaailmalta ei ole löytynyt tarpeeksi jämeryyttä saada uutta tekniikkaa aikaisemmin käyttöön.
Tie todelliseen muutokseen ei ole helppo. Jotta entistä ympäristöystävällisemmät autot saadaan oikeasti yleistymään, ne pitää saada haluttaviksi. Niiden täytyy olla joltain muultakin ominaisuudeltaan kuin taloudellisuudeltaan perinteisiä autoja parempia. Ne eivät myöskään saisi maksaa enempää, mikä taas edellyttää käytännössä verohelpotuksia ja/tai muita rahaa tai aikaa säästäviä etuja ekoautojen ostajille ja kuljettajille.
On harhakuvitelmaa, että autoilijat maksaisivat enemmän ympäristöystävällisestä autosta, varsinkaan, jos he samalla joutuvat tinkimään mukavuudesta, suorituskyvystä, tiloista tai ajo-ominaisuuksista.
Käytännössä autokannan puhdistaminen ja uudistaminen vaatii viranomaismääräyksiä, kuten muidenkin pakokaasupäästöjen vähentäminen aikanaan.
Vaikka autot ovat tiiviisti esillä puhuttaessa CO2-päästöjen alkulähteistä, niin kannattaa muistaa, että EU:n alueella henkilöautoliikenne tuottaa CO2-päästöistä noin 12 prosenttia. Töitä on tiedossa muillakin sektoreilla.
EU:n komissiolta on tulossa lainsäädäntöehdotus uusien henkilöautojen päästöjen pudottamisesta arvoon 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Se tarkoittaa keskikulutuksena bensiiniautoissa noin 5 l/100 km ja dieselautoissa 4,5 l/100 km. Ehdotus on saanut erityisesti saksalaisen, keskimääräistä isompia ja tehokkaampia autoja valmistavan autoteollisuuden puolustuskannalle. Autoteollisuus vastaa 20 prosenttia Saksan viennistä, ja joka seitsemäs saksalainen saa elantonsa autoalalta. Niinpä myös liittokansleri Merkel kannattaa päästövaatimusten porrastamista kokoluokkien mukaan.
EU:n tavoitteena on saavuttaa 130 g/km päästötaso ajoneuvoteknisin keinoin, loput 10 g/km tulisivat muun muassa rengasteknologian ja biopolttoaineiden lisääntyvän käytön avulla.
Myös Euroopan autoteollisuusliitto ACEA ilmaisi näyttelyn aikana voimakkaasti kantansa EU:n suunnitelmiin. Autoteollisuus sitoutuu CO2-rajoihin, mutta haluaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa tieliikenteen päästövähennyksiin. Autotekniikan kehittäminen on kallis tapa vähentää päästöjä, kun esimerkiksi taloudellisemman ajotavan koulutuksella, rengaspaineiden tarkkailulla ja liikennejärjestelyjen optimoinnilla saavutettaisiin tuloksia kustannustehokkaammin.
Oikeaan mittakaavaan asian laittaa se, että EU on vastuussa noin 14 prosentista koko maailman CO2-päästöistä. Jos henkilöautot pääsevät nykyisestä keskiarvosta 163:stä 120 grammaan, vaikuttaa se maailman päästöihin alle 0,5 prosenttia. Jostain on kuitenkin aloitettava. Euroopan suurimpana tehtävänä onkin toimia esimerkkinä.
Frankfurtissa oli tarjolla koko kirjo keinoja polttoaineenkulutuksen ja samalla CO2-päästöjen alentamiseksi. Lukuisilla osastoilla oli esillä eko-aiheisesti nimettyjä tuotantoautoja tai koemalleja, joiden kulutus on normaalimalleja vähäisempi.
Perinteisiä tekniikan keinoja ovat moderni moottoritekniikka, pidemmät voimansiirron välitykset, pienivierinvastuksiset renkaat ja hiottu aerodynamiikka. Myös apulaitteilla kuten ilmastoinnilla ja ohjaustehostimella on merkityksensä kulutukseen. Kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä saadaan pelkästään näillä toimenpiteillä pienennettyä 5–10 prosenttia riippuen valmistajasta, toteutuksesta ja vertailukohdasta.
(Tiivistelmä TM:n 17/07 artikkelista, s. 10-26)
Lähetä linkki kaverille
