Hummani hei

Vaikka Mitsubishi Coltilla on takanaan jo yli 25 vuoden malli-ikä, on uusi versio vastasyntynyt – eli kokonaan uusi. Vanha nimi on kirjaimellisesti uudelleen syntynyt siinäkin mielessä, että Colt tarkoittaa nuorta hevosta eli varsaa.

Colt on muuttunut esi-isistään niin paljon, että vanhaa siinä on vain nimi. Sen alun perin litteän leveä olemus on vaihtunut korkean tila-automaiseksi, mutta esimerkiksi pituus on lähes ennallaan eli noin 3,9 metriä. Sisätilojen mitoitus osuu kilpailijoihin nähden monissa kohdin yksiin, mutta pari seikkaa on ylitse muiden.

Esimerkiksi pääntila edessä on todella reilu – kokonaista 102 senttiä – mikä ei toteudu monissa isommissakaan autoissa. Vielä runsaammin tilaa on polkimien ja selkänojan välissä. Suurimmillaan etäisyys on 110 senttiä, mikä riittää pitkäkoipisellekin.

Istuinmukavuus on useimmille riittävä. Takana istutaan korkealla, ja siten näkyvyys eteen on hyvä. Mikäli tilaa tarvitaan tavaroiden kuljetukseen, istuimet saa poistetuksi kahdessa osassa. Tämä ei kuitenkaan ole aivan vaivatonta, koska pienempi istuinosa painaa 18,5 kiloa ja suurempi peräti 24,5 kiloa. Takakonin muuntelumahdollisuudet ovat tavallista monipuolisemmat.

Mitsubishi Coltin ja Smart Forfourin bensiinimoottorit ovat japanilaisten suunnittelemia, mutta ne on valmistettu viime vuoden joulukuusta lähtien Kölledassa Saksassa.

Kolmisylinteriset puolitoistalitraiset dieselit ovat puolestaan DaimlerChryslerin piirtämiä ja tulevat niin ikään Saksasta, mutta Untertürk- heimin tehtaalta. Ne saataneen Suomessa myyntiin ensi keväänä samoihin aikoihin kolmiovisen Coltin kanssa.

Koeajoauton 1,3-litrainen moottori on kokonaan kevytmetallivaippainen, ja siinä on 16 venttiiliä kahden nokka-akselin käyttäminä. Moottori on melko suorituskykyinen luokassaan, kun ajetaan kaasu pohjassa ja korkeilla kierroksilla.

Osakaasulla ja varsinkin liikkeelle lähdöissä veto on jotenkin voimatonta ja jonkinlaista pirteyttä tulee vasta huipputehon kierrosluvulla, 4 000 r/min. Suuremmilla vaihteilla veto on täyteläisempää matalillakin kierroksilla, mutta mistään voimanpuuskista ei tarvitse puhua.

Taloudellisuudessa Colt liikkuu keskikastissa; se ei ole erityisen nuuka, mutta ei myöskään luokkansa janoisempia. Koeajon aikana polttoaineen keskikulutus oli 6,8 l/ 100 km eli sama kuin kaupunkiajossa, mutta maantiellä matka taittuu litran pienemmällä annoksella.

Coltin alustarakenne on samankaltainen kuin useimmissa muissa pikkuautoissa: Edessä on joustintuet kierrejousin ja takana yhdystukiakseli myös kierrejousin. Iskunvaimentimet ovat kaasunestetäytteiset, joita yleisesti pidetään tavallisia nesteiskunvaimentimia mukavampina mutta myös kalliimpina.

Mitsubishin rengaskoko on 195/55 R 15, joka tunnettiin vielä jokin aika sitten huomattavasti suurempien autojen rengaskokona. Renkaat rullaavatkin mukavasti tietyillä pinnoilla, mutta esimerkiksi nupukivetyksellä alusta vaikuttaa liian kovalta.

Tärinä ja erilaiset äänet välittyvät pyörien kautta ohjaamoon turhankin selvästi. Auton hallittavuuden kannalta jousitus toimii kuitenkin hienosti, eikä se ole vähäpätöinen asia sekään.

Coltin ohjausvaihde on sähkötehostettu hammastanko, ja se toimi väistössä hyvin. Myös tavallisessa ajossa ohjauksen nopeus on riittävä ja palautus tarpeeksi tehokasta.

Suoraan ajettaessa ohjausvaste vaikuttaa tukevalta, mutta kysymyksessä ei ole luonnollinen keskitysvoima sanan parhaassa merkityksessä. Ohjauksessa on eräänlaista tuntoa jäljittelevää jäykkyyttä, joka ei tule tien ja pyörien kosketuksesta vaan jostakin niiden väliltä.

MITSUBISHI Colt on nyt koeajettu. Siinä eräät asiat on toteutettu riittävän osaavasti, mallinimelläkin on vielä vahva kaiku, mutta täydellinen auto ei sekään ole. Tämä olisikin mahdotonta, mutta toisaalta, onhan sitä sanottu niinkin, että mitä lähempänä joku on täydellisyyttä, sitä mielenkiinnottomampi se on.

Vakavasti puhuen – Mitsubishi Colt on saanut uuden startin samalla, kun koko merkki on astunut takaisin parrasvaloihin. Jollakin tavalla potkua olisi voinut vain olla vieläkin tuntuvammin ja rohkeammin, kun kerran matkaan on taas lähdetty.

(Tiivistelmä Jarmo Sukavan artikkelista TM 17/04, s. 170-175)