Opel Meriva 1,4 T ecoFLEX Enjoy
25.8.2010
VASTAVIRTAAN OVISSA
Hannu Häyhä, kuva
Opel on uudessa Merivassa ottanut käyttöön kaappariovet takana. Vastaava rakenne on ollut monissa autonäyttelyiden konseptiautoissa, mutta sarjatuotantoon sitä ei ole tavallisissa autoissa otettu.
Nyt uudistuessaan Meriva on kasvanut mitoiltaan ja melkeinpä noussut luokkaa ylemmäs. Tilojen kannalta merkittävin muutos on ollut leveyden kasvu noin 12 senttimetrillä.
Facebook
Del.icio.us
Kuljettajan paikalle käynti sujuu normaalisti, ja tilat ovat hyvät, kuten odottaa saattaa. Korkeasta istuma-asennosta on hyötyä niin kulun kuin näkyvyydenkin kannalta.
Kaappariovet vaativat totuttelua, sillä autoon on mentävä uudella tapaa.
Tilaa takana on varsin hyvin. Kaksi henkilöä matkustaa siellä lähes ruhtinaallisesti. Kolmaskin mahtuu mukaan, mutta tunnelmasta tulee tiivis, etenkin leveyssuunnassa hartioiden kohdalla.
Suomeen Merivat tulevat vain yhdellä, Enjoy-varustetasolla, joka on varsin kattava. Lisävarustelistalta voi valita vielä lisää, kuten koeajetussa autossa oli tehty lähes 4000 euron verran.
Merivan 1,4-litrainen turboahdettu moottori esiteltiin ensin Astraan tehokkaampana 103 kilowatin versiona, joka on joillakin markkinoilla tarjolla myös Merivaan. Suomessa Meriva tuli myyntiin vain yhdellä bensiini- ja yhdellä dieselmoottorilla varustettuna.
Merivan turbomoottori antaa siis 88 kilowattia 4 800 kierroksen kohdilla, eli siis varsin alhaalla, mutta teho jatkuu tasaisena 6 000 kierrokseen saakka. Suurin vääntömomentti 175 Nm saadaan jo 1 750 kierroksella, ja vääntö säilyy tasaisena aina 4 800 kierrokseen saakka.
Moottorin jatkona on perinteinen viisivaihteinen käsivalintainen vaihteisto, joka kestää hyvin tämänsuuruisen väännön. Vaihteiston välityssuhteet ovat nykyautolle tavanomaiset, eikä viitosvaihde ole poikkeuksellisen pitkä.
Lukemien valossa moottorin vedon pitäisi olla tasaista ja hyvää jo alakierroksilta alkaen. Tasaista veto kyllä on mutta ei järin vahvaa. Missään vaiheessa kiihdytettäessä ei tunnu iloista vetoaluetta saati siten turbopotkua.
Moottorin koon pienentämisestä ja ahtamisesta ei siis ole hyötyä suorituskyvyssä, mutta entä kulutuksissa? Tasaisen nopeuden kulutuskäyrä asettui vanhanaikaisen korkealle.
Tosin Merivan suuren korkeuden ja otsapinnan sekä siitä johtuvan vastuksen vuoksi ei voi odottaa aivan nykyisten henkilöautojen taloudellisuutta.
Ohjaustehostimessa on palattu täyssähköisestä tehostimesta hydrauliseen, joskin sähkömoottori pyörittää hydraulipumppua. Ohjaus on varsin nopea eli 2,5 kierrosta laidasta laitaan, mutta silti se ei tunnu ajossa hätäiseltä. Auto pysyy luonnostaan suunnassa ilman jatkuvaa kaitsemista.
Hannu Ahonen (tiivistelmä TM:n 15/10 artikkelista, s. 130-135)
- Lisää aiheesta:
- Opel Meriva (2002-2010) (27.8.2010)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |
 |
Osta tai myy. Hae Nettiautossa olevat Opel Meriva-merkkiset autot. |