TM koeajo: Subaru Forester 2,0 X Exclusive

TM koeajo

Subaru Forester 2,0 X Exclusive

10.9.2008

EDUSTAA MONESSA SARJASSA

Jari Kujala, kuva

Uudessa Foresterissa Subaru on yhdistänyt nelivetomaasturin ja tavallisen henkilöauton ominaisuudet entistä lähemmäksi toisiaan. Samalla siitä on saatu entistä taloudellisempi.

Subaru Forester sulautuu nyt tyylillisesti katumaastureiden joukkoon, kun edellinen versio lähinnä mataluutensa takia kuului eittämättä farmarikoristen sarjaan. Muutenkin se osuu mitoiltaan (pituus 4,56 m, leveys 1,78 m ja korkeus 1,70 m) tässä autoluokassa tyypillisiin raameihin.

Koeajetun Exclusiven tunnistaa jo autoon mentäessä, sillä siinä toteutuu niin sanottu avaimeton sisäänkäynti, ja kojelaudassa on nappi käynnistystä varten. Hinnoittelussa (36 400 euroa) koeajoauto pärjää hyvin samalla varustetasolla liikkuvien kilpailijoittensa kanssa noin 500-1 000 euroa edullisemmalla hinnallaan.

Subarun kaksilitrainen vastaiskumoottori on periaatteessa entuudestaan tuttu, mutta nyt uuden korimallin yhteydessä se on läpikäynyt monen pienen muutoksen kuurin.Suurin vääntömomenttiarvo on nyt 196 Nm (+10 Nm), ja se on lyhyesti sanottuna kova luku. Polttoaineenkulutusta saatiin pudotettua noin litran verran sataa kilometriä kohden läpi linjan eri nopeuksilla ja tietyypeillä, ja hiilidioksidipäästöä kymmenen prosenttia entistä alemmaksi.

Foresterin moottori saattaa alikierroksilla vähän joutokäynnin yläpuolella vaikuttaa jotenkin hengettömältä. Mielenkiintoinen havainto oli, että automaattivaihteisessa autossa tätä ei huomattu, koska momentinmuunnin päästi kierrokset nousemaan tämän ”hoikan” vaiheen yli. Viisivaihteisen vaihteiston jatkeena on alennusvaihde, joka pudottaa välityksiä niin, että esimerkiksi nopeus 1 000 r/min ykkösvaihteella on kuusi kilometriä tunnissa.

Subarun jousitusta kokeilimme ensimmäisen kerran Liettuassa, jossa oli järjestetty koeajolenkki erilaisille tie- ja maastopohjille. Alusta toimi maantiellä hyvin ja maastossa elastisen laadukkaasti. Täällä ajettu auto oli erilainen, ja sen jousitus tuntui alusta saakka pehmeältä ja käynti keinuvalta. Pintapehmeys on usein peräänkuulutettu mukavuusseikka, ja sitä Forester tarjoaa, mutta mukana on myös ”syväpehmeyttä” laajemmissa heitoissa.

Maantiellä ohjaus keskittää hyvin, mutta aivan keskialueen tuntumassa on jotakin keinotekoista, ohjauspyörässä tuntuvaa vastetta. Taajamissa Forester osoittautui ketteräksi kokoisekseen eli kääntyi samassa tilassa kuin samankokoiset ”tavalliset” henkilöautot.

Maastossa jatkuva neliveto, suuri maavara ja alennusvaihde helpottivat etenemistä merkittävästi. Jousitus on kuin tehty kuoppaiselle metsäautotielle, ja nyt pehmeydestä on pelkkää hyötyä.

Jarmo Sukava (tiivistelmä TM:n 16/08 artikkelista, s. 146-151)