Talvirenkaat 2008
24.9.2008
Lasse Allard, kuva
- NÄIN TESTATTIIN
- RENGASKOKO: 205/55 R 16
- TESTIAUTO: Audi A3
- NASTARENKAAT:
- Barum Norpolaris
- Bridgestone Noranza 2
- Continental ContiWinterViking 2
- Gislaved Nord Frost 5
- Goodyear UltraGrip Extreme
- Kingstar W411, Michelin X-Ice North
- Nokian Hakkapeliitta 5
- Pirelli Winter Carving Edge
- Vredestein Arctrac
- KITKARENKAAT:
- Bridgestone Blizzak Nordic WN-01
- Continental ContiVikingContact 5
- Continental ContiWinterContact TS810
- Federal Himalaya WS1
- Michelin X-Ice XI2
- Nokian Hakkapeliitta R
- Vredestein Nord-Trac
- Yokohama Ice Guard ig20
- KESÄRENGAS M+S -merkinnöin:
- Goodride R-VH680
Rengastehtaat ovat melkoisessa puristuksessa. Ympäristönsuojeluun liittyvät vaatimukset painavat päälle, ja materiaalikustannukset kasvavat. Talouden vauhdin hiljentyessä kuluttajat katsovat entistä tarkemmin, mihin rahojaan käyttävät. Tuotteita täytyisi jatkuvasti kehittää mutta samalla pitää kustannukset ja myyntihinta kurissa. Houkutus oikaisemiseen ja joidenkin ominaisuuksien tietoiseen alipainotukseen on suuri.
On vaikea valmistaa rengas, joka pitää parhaalla mahdollisella tavalla sekä jäällä että märällä asfaltilla. Jos toista ominaisuutta parantaa, toinen kärsii.
Facebook
Del.icio.us
Toinen haaste on ajankohtaisessa vierinvastuksessa. Sen pienentäminen vie väistämättä osan märkäpidosta. Tunnettujen laatumerkkien osalla erot johtuvat usein tietoisista painotuksista.
Renkaan vierinvastus vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen. Rengasvalikoiman ääripäiden erot vierinvastuksessa ovat enimmillään joitakin kymmeniä prosentteja, mikä tarkoittaa karkeasti viiden prosentin eroa kulutuksessa - samantyyppisistä renkaista puhuttaessa.
Tässä testissä parhaan ja huonoimman ero oli neljä prosenttia, mikä talven noin 10 000 kilometrin ajomatkalla merkitsee autosta, ajotavasta ja ajoympäristöstä riippuen muutaman kympin säästöä. Suuremmalla autolla enemmän ajava saattaa säästää reilun satasenkin valitsemalla pienimmän vierinvastuksen renkaan huonoimman sijasta.
Jos vähiten kuluttava rengas on myös muilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen, sellainen kannattaa ilman muuta valita. Aina pitää kuitenkin harkita, onko heikommin pitävällä renkaalla liukastelu ja riskinotto säästön arvoista.
Rengasteollisuuteen ollaan voimakkaasti suunnittelemassa luokitusjärjestelmää, jossa kuluttaja voisi yhdellä silmäyksellä todeta renkaan taloudellisuuden, samaan tapaan kuin kodinkoneita ostaessaan.
Tässä piilee tietty vaaratekijä. Jos renkaiden laatustandardointi kattaa ainoastaan kulutuksen, toisin sanoen vierinvastuksen, on todennäköistä, että muut ominaisuudet jäävät taka-alalle. Luokitukseen tulisi sisältyä myös kuvaus renkaan turvallisuusominaisuuksista, vaikkapa yksinkertaisesti jarrutuspidosta.
Muutama tosiasia kannattaa pitää mielessä rengasvalintaa pohdittaessa. Puhtaasti turvallisuusnäkökohdasta asiaa lähestyttäessä nastarenkaan valttina on parempi turvallisuus kaikkein liukkaimmilla keleillä, mikä kallistaa vaakakupin kiistatta sen puolelle.
Nastarenkaat kuluttavat teitä ja pahentavat keväistä katupölyongelmaa. Lisäksi ne ovat reippaasti meluisammat kuin kitkarenkaat. Molemmissa ongelmakohdissa nastarenkaat ovat kehittyneet voimakkaasti, mutta ero kitkarenkaiden hyväksi on ja pysyy.
Jukka Antila (tiivistelmä TM:n 17/08 artikkelista, s. 14-25)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |