Talviauto 2008
6.2.2008
TALVILAATUA KIITOS!
Hannu Häyhä, kuva
LINKKEJÄ:
- KITKAEROJARRUTUSVIDEOT
- KUVIA
- TALVITESTIPÄIVÄKIRJA 2008
- TM:N TALVITESTIVIDEOITA 2006-2008 YOUTUBESSA
- TALVIAUTO 2008 ENNAKKO
- TALVITESTIN HISTORIASTA
- TALVITESTIPÄIVÄKIRJA 2007
- HALLITTAVUUSTESTIEN AJOVIDEOITA
- SISÄPIIRISSÄ: VÄISTOVIDEOT (Vaatii kirjautumisen kestotilaajan tunnuksilla)
- Audi A4 2,0 TDI Business
- BMW 123d Coupé
- Chrysler Sebring 2,0 CRD Touring
- Fiat Bravo 1,9 120 Multijet Dynamic
- Ford Mondeo 1,8 TDCi 92 kW Trend Sedan
- Hyundai i30 1,6 CRDi Comfort 5-ov.
- Kia Cee’d 1,6 CRDi EX HB 5-ov.
- Mercedes-Benz C 200 CDI
- Mitsubishi Lancer Sports Sedan 2,0 DI-D Intense
- Nissan Qashqai 1,5 dCi Acenta 4x2
- Peugeot 308 Premium HDI 110 FAP
- Renault Laguna Hatchback Expression 1,5 dCi Eco2
- Skoda Fabia 1,9 TDI Sport
- Toyota Auris 1,4 D-4D Linea Sol 5-ov.
- Volvo V70 2,0D Momentum
Tämän vuoden talviauto on varustettu dieselmoottorilla. Moottoreiden ohella mielenkiintoista on, miten nämä 15 uutta automallia toimivat talviolosuhteissa.
Dieselautot kiinnostavat nyt monestakin syystä. Nykyaikaisten dieselien ominaisuudet kestävät vertailun bensiinimoottorien kanssa ja monessa suhteessa päihittävätkin ne. Vuodenvaihteen veromuutos muutti autonostajan näkökulmia, ja myös monessa yrityksessä autohankintoja mietitään nyt uudessa valossa. Kustannuskysymykset ovat yksi asia, mutta lisäksi ympäristöystävällisyys on tärkeä imagoseikka. Esimerkiksi hiilidioksidipäästörajan määrääminen työsuhdeautoille on yhä suositumpaa, ja jälleen dieselit ovat vahvoilla.
Olipa auton käyttövoima mikä tahansa, sen käyttötarkoitus on useimmiten sama. Dieselautot on perinteisesti mielletty paremmin sopivaksi pidemmille vuosittaisille ajomäärille, mutta vertailutestin tekemisen kannalta asia ei ole ratkaiseva. Dieselmoottorisen auton pitää selviytyä samoista olosuhteista ja samanlaisista kokeista kuin bensiinimoottorisen rinnakkaismallinsa. Autot saadaan järjestykseen samanlaisin kriteerein.
Perinteinen rankka jaottelu diesel- ja bensiinimalleihin alkaa sitä paitsi olla aikansa elänyttä myös teknisesti. Otto- ja dieselmoottorien tekniikka ja ominaisuudet kun lähenevät kaiken aikaa toisiaan. Dieseleiden puristussuhteet madaltuvat, ominaisteho kasvaa, ääni pienenee ja ajettavuus paranee. Otto- eli bensiinimoottoreissa puolestaan puristussuhde kasvaa, suorasuihkutus ja ahtaminen yleistyvät ja kulutus pienenee. Peruseroksi jää se, sytytetäänkö seos sylinterissä kipinällä ja puristuksella.
Dieseltyökierron hyötysuhde pysyy kuitenkin parempana, mikä käytännössä tarkoittaa enemmän tehoa pienemmällä polttoaineannoksella.
Teoriassa hyvät asiat voivat kuitenkin osoittautua käytännössä ongelmallisiksi. Autoilun maailmassa käytännön vaikeimpia muotoja on ankara talvi.
Koko joukko
Tämänvuotisen vertailuryhmän valintaperusteista kerroimme aiemmn tarkemmin (TM 2/08).
Pyrkimyksenä oli kerätä kokoon kiinnostavimmat autouutuudet, jotka ovat tulleet markkinoille edellisen talvivertailun jälkeen. Esimerkiksi Kia Cee’d ja Toyota Auris ovat mukana vasta nyt, sillä viime kerralla ne eivät ehtineet mukaan.
Joukossa on mukana myös muutamia ihan viime tingassa matkaan ehtineitä uutuuksia. Näihin kuuluvat Audi A4, Mitsubishi Lancer, Peugeot 308 ja Renault Laguna. Kaikki autot on jo esitelty Suomessa, mutta testien päästökoeosuuden alkaessa joulukuussa oli vielä epävarmaa ehtivätkö kaikki mukaan. Tällä kerralla oli onneakin matkassa, sillä kaikki autot saapuivat ajoissa maahan ja saatiin sisäänajettua ennen testien aloittamista.
Aivan kaikki uutuudet eivät kuitenkaan mukaan päässeet. Merkittävin niistä on Mazda, jonka uuden Mazda6:n dieselmalli saapuu maahan vasta maaliskuussa. Pikkuveljen eli Mazda2:n dieselversion maahantuonnin aloittaminen on yhä epävarmaa.
Eräs valintaperuste oli mahdollisimman monipuolinen läpileikkaus nykyisestä dieselmoottoritekniikasta ja moottorivalmistajista. Siksi esimerkiksi BMW sai 123d:n tuplaturbomoottorillaan osallistumisoikeuden, vaikka 1-sarjan coupé-malli ei muutoin ratkaisevasti eroa kolme vuotta sitten testatusta 116i:stä.
Yksi tämänvuotisen ryhmän ominaispiirteistä talviajoa ajatellen on se, että kaikissa autoissa on nyt vakiovarusteena ajonvakautusjärjestelmä eli ESC.
Mittauksia, kokeita, arvioita
Talvivertailun arvostelukohteet sekä niiden sisältämät testit ja kokeet noudattelevat vuosien varrella kehittyneitä linjoja. Muutamia uusiakin kokeita on silti mukana. Niistä kenties tärkeimpänä oli etenemiskykyä ja erityisesti luistorajoitusjärjestelmän toimintaa testaava kiihdytyskoe, jossa toinen vetävä pyörä on asfaltilla ja toinen liukkaalla jäällä.
Kaikkiaan testin yhdeksän eri osakokonaisuutta sisältävät kymmeniä erilaisia kokeita ja mittauksia, jotka vaativat vaihtelevissa olosuhteissa runsaasti tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja aikaa.
Urakan päätteeksi on helpottavaa todeta, että työ ei ole ollut turhaa. Parhaista autoista löytyy runsaasti talvilaatua, mutta myös niin isoja eroja, että suomalainen autonostaja saa testistämme varmasti hyödyllistä tietoa.
Ota osaa keskusteluun Talvitestistä >>
Velimatti Honkanen (Tiivistelmä TM:n 3/08 artikkelista, s. 14-45)
- Lisää aiheesta:
- Talviauto 2009 (7.1.2009)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |