Juhlavuosi
3.2.2010
Hannu Stöckell, kuvaus ja editointi
TALVIVERTAILUUN 2010 OSALLISTUVAT AUTOT:
- Alfa Mito 1,4 MultiAir 1,4 99 kW
- BMW 5 GT 535i
- Citroën C3 Picasso Vti 120 Exclusive
- Dacia Logan MCV 1,6 16V Hi-Flex Laureate
- Ford Ka 1,2 Trend
- Honda Insight 1,3 Elegance
- Hyundai i20 1,4 Comfort 5d
- Kia Soul 1,6 Shine
- Mazda3 1,6 Touring
- Mercedes-Benz E 200 CGI A
- Opel Astra 1,4 Turbo
- Peugeot 3008 Sport THP 156
- Seat Exeo 2,0 TSI Style
- Skoda Yeti 1,2TSI Experience
- Subaru Legacy 2,0 Sedan VA
- Suzuki Alto 1,0 GL
- Toyota Prius HSD Premium
- Volkswagen Polo 1,2 TSI Comfortline
Ks. myös Talvitestin historiaa
Ensimmäinen nykymuotoinen TM Talvivertailu tehtiin 30 vuotta sitten. Työ jatkuu ilman suurempia seremonioita, ja 18 auton vertailussa sitä riittää.
Napapiirin pohjoispuolelle huipentuva retkemme on ollut keskustelupalstamme vakiopuheenaihe jo kauan ennen ennakkojuttuakin. Neliveto, takaveto vai etuveto? Nasta- vai kitkarenkaat? Katumaasturi vai henkilöauto? Mielipiteitä on esitetty, mutta lopullisia vastauksia ei ole saatu.
Monituinen joukko
Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyen Talvivertailuun koskee autoryhmää. Miten autot on valittu?
Perusteita on monia, ja liki jokaiseen sääntöön on jouduttu tekemään käytännön rajoitteiden takia poikkeus. Lähes ainoa pitävä valintaperuste on bensiinimoottori, jota osassa autoista avustetaan sähkömoottorilla. Mukaan on pyydetty suosituin tai suosituimmaksi oletettu vaihtoehto.
Tuoreemman pään moottoreista mainittakoon esimerkiksi Opelin 1,4 Turbo Astran keulalla, 1,2 TSI sekä Polon että Yetin korissa ja 200 CGI E-sarjan Mercedeksessä. Viimeksi mainittua tuskin myydään kappalemääräisesti paljon, mutta olemme saaneet palautetta iänikuisista dieselvertailuista. Nyt isotkin autot ovat mukana ottomoottorein.
Autot ovat tuoreita malleja, ja työmäärän rajaamiseksi kultakin valmistajalta otetaan vain yksi auto. Yhden edustajan politiikasta kärsi eniten Toyota, jolta otettiin mukaan vain uusi Prius. Ensimmäistä sääntöä rikkoo Alfa Mito, joka myöhästyi viime vuonna. Auto otettiin nyt mukaan, koska siihen oli saatavilla mielenkiintoinen MultiAir 1,4 Turbo.
Kaikki vetotavat
Autot ovat kaksivetoisia, mutta tänäkin vuonna jouduttiin tekemään poikkeus Subarun kohdalla. Kaikki tarjolla olevat Legacyt ovat nelivetoisia. Mercedeksen lisäksi BMW 5 GT on takavetoinen, ja loput ovat etuvetoisia. Mercedes ja BMW ovat myös ryhmän ainoat automaattivaihteiset.
Suuri osa autoista on tuttuja jo aikaisemmista vertailuista. Citroën C3 Picasso, Dacia Logan sekä Kia Soul ovat vertailukolmikko, ja Ford Ka sekä Suzuki Alto olivat vastakkain jo pikkuautovertailussamme (TM 20/09). Pykälää isompien autojen, eli B-segmentin vertailuryhmästä mukana on vain Hyundai i20 uuden Polon lisäksi.
Autoihin on tutustuttu ennakkoon vertailujen lisäksi laajoilla koeajoilla, joita on tehty Mazda3:lle, Peugeot 3008:lle ja Seat Exeolle. Toyota Priusta kirittävän Honda Insightin ominaisuuksiin on pureuduttu koeajon lisäksi jo puoliväliin edenneellä käyttötestillä.
Täpärin myöhästyjä oli Chevrolet Cruze, mutta uusi Citroën C3 jäi junasta jo selvästi.
Tutut menetelmät
Jo Talvivertailun ennakkoasetelma saa monella karvat pystyyn. BMW 5 GT ottelee Suzuki Altoa vastaan, kohtuutonta! Toisten mielestä autovertailuja ei pitäisi muulla tavoin tehdäkään: valitaan käyttötarkoitus, ja etsitään siihen paras auto.
Talvikeleillä autojen erot tasoittuvat, sillä kalliilla ostetuilla kilowateilla ei tee juuri mitään, kun tehoa ei saa tiehen. Pito ei riitä. Sen sijaan rahalla saa moninaisia järjestelmiä, jotka auttavat käytettävissä olevan pidon hyödyntämisessä ja kulun vakauttamisessa.
Lisäraha tuo mukanaan kalliimmissa malleissa tainnuttavan annoksen varusteita, minkä takia varustelua ei arvioida. Laajan kokoskaalan vuoksi myös tilat niin matkustamossa kuin tavaratilassa jätetään arvioimatta.
Vaikka monta kohtaa jätetään huomiotta, mitattavaakin jää paljon. Kokoon katsomatta auton on oltava turvallinen, energiatehokas ja pienipäästöinen. Esimerkiksi päästökokeissa konsultoidaan Suomen parhaita ammattilaisia ja testit tehdään VTT:n laitteistolla. Ajokokeissa käytetään samoja ratoja ja menetelmiä, joilla autonvalmistajat ja rengastehtaat kehittävät omia tuotteitaan.
Melkein purkissa
Vertailuautoja on tutkittu joulukuun puolivälistä lähtien, ja testiradoilla tehtävä kahden viikon puristus alkoi Pasilasta kovien pakkasten saattelemana. Asiaan kuuluvasti pari autoista oikutteli juuri lähtöpäivänä, ja pakkaamisen lisäksi aikaa kului korjaamiseen ja vikakoodien poisteluun.
Vertailun alettua sää lauhtui, mutta kelimuutokset päivän mittaan pysyivät kohtuullisina. Tätä kirjoitettaessa on jo selvää, että lähes kaikki mittaukset saadaan varmasti tehtyä. Viimeisinä päivinä kova tuisku on haitannut ratojen kunnossapitoa, ja vain lumipintaisilla radoilla on saatu kelvollisia tuloksia ahkeran kunnossapidon ansiosta.
Luvassa on taas tuhti tietopaketti talviautoilun eri osa-alueista kiinnostuneille.
Tapio Koisaari (TM 3/10, s. 26-27)
- Lisää aiheesta:
- Vuoden Talviauto 2010 valittu (18.2.2010)
- Talvitestin historiaa: Jokavuotinen suururakka (4.2.2010)
 Lue juttu |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |
 Facebook |
 Del.icio.us |
|
- 1.
-
Miksiköhän TM:n talvitestit tehdään aina kitkarenkailla? Ihmetyttää, koska viimeissä TM:n talvirengastestisssä toimittajan asenne oli niihin todella negatiivinen.
- 2.
-
Itsekin olen miettinyt miksi käytetään kitkarenkaita sillä verukkeella, että nastaulkonemien erot vaikuttaisivat testejen toistuvuuteen ja rengastesteissä taas kehutaan nastarenkaiden tasaisia luotettavia ominaisuuksia. Missä klikkaa. Sama kun sanotaan, että kitkarenkaalla ei pärjää jäällä, niin talviautovertailussa jokainen auto kiihtyy ja pysähtyy testissä kaikissa testeissä ja pinnoilla. Pitäisi olla joku referenssi tukemaan talvirengasvertailuja; miten olisi TM:n suosimalla renkaalla pärjännyt. Myös mikä ero on, jos huonoimpaan pysähtyjään laittetaisiin parhaat nastarenkaat, tai parhaaseen, miten paljon erot kasvaisivat.
- 3.
-
Taitaa vain olla niin, että ihmisten suhtautuminen tuohon rengasasiaan on niin intohimoinen. Hämmentynyt itse vastasi tuossa nastarengaskysymykseen, sillä nastaulkoneman muutokset näkyisivät heti tuloksissa. Sen lisäksi autoilla möyritään jos missä, joten nastoja saattaisi jopa irrota.
Ja loppujen lopuksi: kyseessä on auto-, ei rengasvertailu.
- 4.
-
Melko hieno video tuossa yllä! Odottelen suurella mielenkiinnolla testien tuloksia, elikkä tulevaa lehteä!!!
- 5.
-
>>Mukaan on pyydetty suosituin tai suosituimmaksi oletettu vaihtoehto.
Tämä ei kyllä toteudu. Esim Yetistä on halvin kone ja vetotapa, mutta kallein varustelu. Syykin on selvä, xenoneilla saa paljon paremmat pisteet valoista. Jää nähtäväksi kuinka monessa muussa on xenonit, vaikka ne eivät kuulu autoon perus-/keskitason varusteluun vakiona.
- 6.
-
Olisi kiva tietää kuinka monessa autossa on nykyään enää vararengas. On järjen köyhyyttä jättää se pois, vai mitä teet esim.20asteen pakkasessa jollain mössöpurkilla, saatikka sitten kun rengas vaikka repeää? Kyllä matka jää siihen! Kyllä varustetasoon pitäisi ehdottomasti kuulua vararengas, sen puuttuminen on mielestäni ISO miinus.
- 7.
-
Jos TM jatkaa johdonmukaisesti epäjohdonmukaista arvosteluaan, jää Yetistä xenonit arvostelematta.
Ote TM:stä 4/09:
”Näkyvyysarvostelu
perustuu kuitenkin
todennäköisen myyntivolyymin
vuoksi halogeenivaloihin.”
