Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Talvitestin historiaa

Jokavuotinen suururakka


LATAA TÄSTÄ ENSIMMÄINEN TALVIVERTAILU:


Autojen talvitesti on hiljalleen muodostunut ehkä Tekniikan Maailman tärkeimmäksi juttutyypiksi, eräänlaiseksi kruununjalokiveksi kaikkien juttujen joukossa.

TM talvitesti tunnetaan tänä päivänä hyvin, mutta toisin oli silloin, kun nykymuotoinen talvitestaaminen aloitettiin vuonna 1980. Autot olivat tosin erilaisia, ja testimenetelmät alkeellisempia, mutta samoja ominaisuuksia autoista testattiin kuin tänäkin päivänä. Hyvälle talviautolle asetettavat vaatimukset eivät ole muuttuneet miksikään.

Maailman autotuotantoa ajatellen autoja myydään ja markkinoidaan hyvin vähän niillä alueilla, joilla talvi on todellisuutta. Tämän vuoksi autotehtailla ei kehitystyössään ole suurta taloudellista mielenkiintoa ottaa talviolosuhteita huomioon, ja siksi autojen talviominaisuuksissa on myös paljon parantamisen varaa. On aina ollut.

Tilanne oli joitakin kymmeniä vuosia sitten paljon surkeampi kuin tänään. Auton liikkeelle saaminen pakkasyön jälkeen oli usein jännitysnäytelmä. Ja jos moottorin sai käymään, kesti melkoisen tovin, ennen kuin ikkunoista alkoi nähdä läpi tai autossa ylipäätään tarkeni olla. Jotkut autot eivät kunnon pakkasilla tulleet koskaan miellyttävän lämpimiksi.

Aivan oma lukunsa oli autojen etenemiskyky ja hallittavuus liukkailla keleillä. Alustarakenteet olivat yksinkertaisia ja kehittymättömiä Lukkiutumattomista jarruista, luistonestosta tai ajonvakautusjärjestelmistä ei ollut tietoakaan. Auton ajaminen oli aikanaan sellainen taitolaji, josta tämän päivän kuljettajasukupolvilla on vain kalpea aavistus.

JO VUODESTA 1980

Tekniikan Maailma aloitti autojen kokonaisvaltaisen, kaikki osa-alueet huomioon ottavan talvitestaamisen vuonna 1980. Toiminnan eräänä tarkoituksena oli viestittää autoteollisuudelle, että me täällä pohjoisessa emme välttämättä ole tyytyväisiä autojen talviominaisuuksiin. Välitimme testaustoimintamme avulla viestiä, että teollisuus voisi kehitystoiminnassaan ottaa aikaisempaa paremmin huomioon myös meidän olosuhteemme.

Ensimmäisessä talvitestissä oli mukana 20 mielenkiintoista automallia. Autot valittiin kaikista ilmansuunnista ja eri kokoluokista niin, että ne edustivat hyvin Suomen silloisia automarkkinoita. Testin kuluessa kävi ilmi sinänsä kiinnostava seikka, että auton koko tai hinta eivät juuri vaikuttaneet talviominaisuuksiin. Kallis auto ei välttämättä ollut hyvä talviauto eikä halpa auto välttämättä huono.

Testin kuluessa mitattiin erilaisin ajokokein autojen lämpimyyttä, ajettavuutta, selviytymiskykyä vaikeissa lumiolosuhteissa, jarruja ja polttoaineenkulutusta kylmässä ilmanalassa. Kun kaikki osatulokset summattiin yhteen, havaittiin, että kotimainen auto, Uudenkaupungin tehtaalla tehty Saab 96 keräsi eniten pisteitä. Se julistettiin Suomen Talviautoksi 1980.

Ironista on, että Saab 96 -mallin valmistus lopetettiin ensimmäisen talvitestin tekemisen aikana. Kun testin lopputulos julkaistiin helmikuun viimeisenä päivänä 1980, auto oli jo historiaa.

Se oli myös toistaiseksi ainoa kerta, kun artikkeli jakaantui kolmeen TM:n numeroon.

Tekniikan Maailmassa 2/80 esiteltiin lämmityslaitekokeen tulokset. Kuten oheisesta artikkelin pdf-näköispainoksesta voi päätellä testimenetelmät laittoivat auton lisäksi mittamiehistön koville

Kulutusmittausten vuoro oli numerossa 3/80 ja ”Suomen talviauto -80″ julkistettiin numerossa 4/80.

Lisää aiheesta:
Talviauto 2012: Esittelyssä PEUGEOT 508 THP 156 ALLURE (8.2.2012)
Talviauto 2012: Esittelyssä VOLKSWAGEN BEETLE 1,2 TSI 77 kW (6.2.2012)
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

 

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu sekä ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus, tekniset tiedot ja hinnastot