Kallis auto – parempi huolto?

Mielikuvat ovat entistä tärkeämpiä myös autokaupassa. Automerkit pyrkivät erottumaan massasta ja luomaan ympärilleen omanlaistaan imagoa.

Turvallisuus, vauhdikkuus ja erityisesti laatu ovat mielikuvia, joita niin sanotut premium-merkit haluavat tuotteissaan korostaa. Mutta onko näillä valmistajan rakentamilla mielikuvilla enää mitään tekemistä merkkihuollon toiminnan laadun kanssa?

  • Ford
  • Nissan
  • Toyota
  • Audi
  • Mercedes-Benz
  • Volvo

Päätimme tämänvuotisessa huoltokorjaamotestissämme selvittää, eroaako niin sanottujen perusautojen merkkihuolto laadullisesti premium-merkkien huollosta. Mukaan otettiin liikkeitä pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Oulusta ja Tallinnasta.

Mukaan vertailuun otimme myyntitilaston kärkipäästä autoja, jotka selvästi kuuluivat jompaankumpaan ryhmään. Kategoriat määräytyvät tietenkin pitkälti hinnan mukaan. Toki molemmista ryhmistä löytyy kalliita ja halpoja yksittäisiä malleja, mutta koko malliston antama mielikuva on selvä.

Volkswagen olisi tietysti ollut itseoikeutettu automerkki kansanautojen joukkoon, mutta sillä on monessa paikassa yhteinen huolto toisessa ryhmässä mukana olevan Audin kanssa. Tosin Audi on pyrkinyt eriyttämään myynti- ja huoltopisteitään perustamalla Audi Centereitä, joita tässäkin vertailussa oli mukana kolme. Helsingin ja Tampereen lisäksi Tallinnan liike on nykytyylin mukainen “hangaari”, jossa ei muita automerkkejä huolleta.

Auton luoman imagon lisäksi toinen mielenkiintoinen muuttuja oli maa. Valitsimme nimittäin toistamiseen TM:n korjaamotestien historiassa yhdeksi vertailukaupungiksi Tallinnan, jonne on kohtuullisen helppo viedä auto huoltoon samalla, kun käy kaupungissa päivämatkalla. Tallinnasta löytyy kaikkien vertailumme autojen edustus.

Viro on nyt EU-maa, joten vuoden edellisen vertailun aikaiset tullimuodollisuudet ovat taakse jäänyttä aikaa ja hintojen vertaaminen helppoa. Erot olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yllättävänkin pieniä. Oma seikkansa on vielä korjaamotakuun piiriin kuuluvat asiat, Jos autossa on tallinnalaisen korjaamon jäljiltä jotain vialla, on kynnys viedä auto takaisin korjaamoon suurempi kuin jos korjaamo sijaitsee sopivasti vaikkapa työmatkan varrella.

Viisi vikakohdettamme eivät olleet mitään tavallista kummallisempia, sillä mukana oli nestetasojen tarkastamista, pyyhkijänsulkien kuntoa, rengaspaineita ja pari sähkövikaa. Ei siis mitään, jonka löytämiseksi olisi tarvittu erikoistaitoja, ainoastaan huolellisuutta. Lisäksi otimme kokeilumielessä pari muutakin vikaa, eli tavaratilan valon rikkoutumisen ja jäähdytysnesteen määrän, mutta näitä ei kuitenkaan käytetty arvostelussa. Jäähdytysnesteen alhaisen pinnantason havaitsivat lähes kaikki huoltokorjaamot, mutta palanutta tavaratilan polttimoa ei yksikään.

Merkkikorjaamotoiminta ei siis näytä olevan läheskään sillä tasolla, että tällaista hieman erikoisempaa ja viitseliäisyyttä vaativaa vikaa kannattaisi mukaan ottaa. Kun aivan perusvioistakin suurin osa jää havaitsematta, niin nokkeluutta vaativien vikojen mukaanotto on turhaa. Se vain laskisi heikkoa tulosta entisestään.

Uusi kokeilu oli myös se, että emme ottaneet auton huoltokirjaa mukaan töiden vastaanottoon mennessämme, ellei siitä huoltoaikaa varatessa erikseen muistutettu. Osa huoltokorjaamoista pyysi erikseen luvan ottaa huoltokirja hansikaslokerosta. Jotkut taaas eivät pyytäneet lupaa, jolloin huoltokirja jäi ilman tärkeää leimaa.

Vaikka vertailun kokonaistulos oli heikko, mukana oli myös yksittäisiä onnistujia, jotka tekivät loistavaa työtä. Hieman pienempiä onnistujia, joilta oli yksi vikakohde jäänyt havaitsematta, löytyi pari kappaletta.

HUOLLON laadulla on oma pieni vaikutuksensa automerkin imagoon, mutta imagolla tuntuu olevan enemmän vaikutusta huollon tasoon. Tämä ei kuitenkaan suuresti ilahduta, koska kokonaisuutena tulokset tuntuvat edelleen menevän huonompaan suuntaan. Kannattaisiko siis pysähtyä taas pohtimaan, mikä on mennyt pieleen. Olisiko kierteen pysäyttämiseen niinkin yksinkertainen ratkaisu kuin asenteiden muuttaminen?

(Tiivistelmä Heikki Parviaisen artikkelista TM 11/07, s. 12-22)