Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
TM vertailu

H-nopeusluokan (210 km/h) kesärenkaat

8.3.2006

Samalla kun lainsäätäjät haluaisivat laskea nopeusrajoituksia, autotehtaat vaativat renkailta yhä korkeampia nopeusluokituksia. Tienpitäjät taistelevat pienillä määrärahoillaan pitääksensä väylät ajokunnossa - usein huonolla menestyksellä. Samalla renkaat levenevät, kovenevat ja madaltuvat ja vaatisivat yhä parempaa ja tasaisempaa ajoalustaa. Onko kehityksessä mitään järkeä?

* Barum Bravuris * Bridgestone Turanza ER300 * Continental ContiPremiumContact 2 * Dunlop SP Sport 01 * Goodyear HydraGrip * Hankook Ventus Prime * Michelin Energy * Nokian NRHi * Pirelli P7 * Vredestein Hi-Trac

H-luokan renkaan on kestettävä jatkuvaa ajoa 210 km/h nopeudella. Kuitenkin renkaiden kehitys kulkee kiihtyvällä vauhdilla kohti korkeampia nopeusluokituksia, leveämpiä kulutuspintoja ja matalampia profiileja. Malliston yläpään renkaat ovat kyllä usein laadukkaampia ja niiden ajettavuus on rata-ajo-olosuhteissa hyvä. Harva kuitenkaan sellaisia ominaisuuksia tarvitsee, vaan tärkeämpää olisi renkaan turvallinen ajettavuus; hyvä märkäpito, kyky vastustaa vesiliirtoa ja yllätyksetön ajokäytös. Valitettavasti nämä ominaisuudet eivät renkaan koon kasvaessa useinkaan parane, vaan useimmiten käy täsmälleen päinvastoin. Kapeampi rengas selviytyy vesikelissä paremmin, ja sen ajomukavuus on usein parempi.

Kilpailu rengastehtaiden kesken on kovaa. Renkaan lopulliset ominaisuudet voidaan virittää kohdalleen hyvinkin tarkasti. Silloin kun myyntimies väittää uuden mallin suorituskyvyn parantuneen jokaisella kriteerillä mitattuna samanaikaisesti, kannattaa mieleen herätellä terve epäilys.

Kuten kaikessa muussakin kulutustavaran kaupassa, myös rengastehtaat tekevät tietoisia kompromisseja tuotteen laadun suhteen. Rengasvalmistajan päätavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman hyviä renkaita vaan tuottaa voittoa omistajilleen. Jos kustannukset onnistutaan pitämään kurissa, voi astetta alemmilla ominaisuuksilla varustetun tuotteen myynti olla kannattavampaa kuin kalliilla tehdyn juhlamallin. Näin on usein juuri alempien luokkien ja yleisten kokojen kohdalla.

Lehtien rengastestit ovat tehtaille toimiva pelote, joka ohjaa kehitystyötä laadukkaampien renkaiden suuntaan. Tekniikan Maailman linjana on painottaa turvallisuutta. Suurin osa testeistä tehdään märällä asfaltilla, jolloin kesärenkaan pito on heikoimmillaan. Kasvaneet rengaskoot lisäävät erityisesti vesiliirron riskiä, kun leveä kulutuspinta ei millään ehdi syrjäyttää vettä renkaan alta tarpeeksi nopeasti. Testeissä ajetaan luonnollisesti myös kuivalla asfaltilla jollloin testaaminen keskittyy pitomittausten sijasta ajettavuuden arviointiin.

Testin tulos koostuu sekä mitattavissa olevista kokeista että kuljettajien subjektiivisista arvioista.

Mittaaminen on suoraviivaista puuhaa, kunhan testiolosuhteita kontrolloidaan pilkuntarkasti. Muutokset säässä, testiautossa tai kuljettajan suorituksessa johtavat helposti siihen, että renkaan sijasta testataankin muita asioita.

Tulosten varmistamiseksi jokainen koe tehdään useamman kerran ja olosuhteiden muutosta tarkkaillaan vertailurenkaan avulla. Jos vertailurenkaan tulos kokeen aikana muuttuu, on se merkki muuttuneesta pitotasosta, jolloin asiaan on reagoitava. Ainoana keinona on valitettavan usein keskeyttää ja uusia koe.

Tilastomatematiikka on avainasemassa tuloksia analysoitaessa. Hyväksyttävä tulosten luotettavuus saavutetaan vain riittävällä mittausaineiston määrällä, mikä tarkoittaa käytännössä tuhansia ja taas tuhansia yksittäisiä kiihtyvyystuloksia, jarrutusmatkoja ja kierrosaikoja.

Mittalaitteet ovat kehittyneet huimasti vuosien varrella. Nykyisin hidastuvuuksien, matkojen ja aikojen keruusta huolehtivat GPS-perusteiset testilaitteet ja laskennan hoitavat kannettavat tietokoneet kokeen aikana testiautoissa.

Ajamiseen tarvitaan onneksi vielä kuljettajaa, jonka omat tuntemukset ovat kaikista keksinnöistä huolimatta vieläkin paras käytettävissä oleva mittalaite. Rengastesti koostuu useista osakokeista, joita ei mittalaitteilla kannata testata.

(Tiivistelmä Jukka Antilan artikkelista TM 5/06, s. 64-73)

Lisää ostoskoriin Osta juttu Tilaa tekstiviestillä Tilaa sms:lläTilaa ja maksa APE -kukkarolla Tilaa APE:lla
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto