Joidenkin mielestä tarpeettomia pröystäilylaitteita, toisten silmissä askel lähemmäksi taivasta: isot katumaasturit. Tällä kertaa käsittelyssä on kolme näkemystä aiheesta, erilaisilla kuusisylinterisillä moottoreilla varustettuina.

* Nissan Murano 3,5 V6 X-Tronic * Subaru B9 Tribeca 3,0A 5h * Volvo XC90 3,2 AWD

Tämän vertailun autot ovat mukavuustasoltaan paljon lähempänä edustusautoja kuin kolkkoja maastokoneita. Ryhmä koostuu autoista, joista jokainen kantaa omalle merkilleen tunnusomaisia piirteitä.

Nissan Murano on rohkeasti Nissanin nykytyyliin muotoiltu. Sen mainonta korostaa merkin kykyä edistää asiakkaan suoritusta.Persoonallisuutta löytyy riittämiin myös Subarun B9 Tribecan muodoista. Merkin tiimoilta tulee väistämättä mieleen myös vastaiskumoottori ja jatkuva neliveto.Volvo XC90 on merkin kookkain henkilökuljetukseen tarkoitettu malli, ainakin korkeudessa mitaten. Skandinaavinen huoliteltu kansanauto uhkuu turvallisuudellaan ja suurilla tiloillaan, mutta muotokieli on selvästi japanilaisia konservatiivisempaa.

Tekniikan puolella on muutakin yhteistä kuin neliveto. Kaikkiin liittyy bensiinimoottori, viisi ovea sekä normaaliautoa korkeampi maavara ja hankintahinta. Vahvana yhdistävänä tekijänä on tällä kertaa kuusisylinterisyys – tosin eri tavoin toteutettuna.

Nissanin bensiinimoottori on V-muotoon aseteltu vapaastihengittävä japanilaisen teknisen osaamisen taidonnäyte. Muranossa sen yhteydessä on portaaton CVT-automaattivaihteisto (Continously Variable Transmission), joka kulkee nimellä X-Tronic.

Subaru on vastaisku- eli kansankielellä bokserimoottoreiden uuttera käyttäjä. Voima välittyy viisivaihteisen automaattivaihteiston kautta eteenpäin.

Volvo luottaa uudessa moottorissaan perinteiseen ratkaisuun järjestelemällä iskutilavuudeltaan 3,2-litraisen moottorin kuusi sylinteriä yhteen riviin. Vaikka XC90:n moottoritila on tilava, on automaattivaihteiston pituutta saatu typistettyä käyttämällä kolmea akselia. Näin on mahdollista asentaa koko paketti poikittain.

Kun lähtökohtana ovat suurehkot ulkomitat ja henkilöautoa raskaammat massat, eivät fyysiset tosiasiat puhu helpon ja ketterän etenemisen puolesta. Tilanne ei kuitenkaan ole niin huono kuin voisi olettaa, sillä kaikki selvisivät kaupunkiajokokeesta ainakin hyvin arvosanoin. Isona apuna ovat tietysti automaattivaihteistot, jotka vapauttavat oikean käden muihin puuhiin.

Vaikka katumaasturi-nimityksessä paino on sanan ensimmäisellä osalla, on silti paikallaan kokeilla, miten autot käyttäytyvät, kun tie muuttuu ryppyisemmäksi ja kitka vähenee.

Valmistajat tuntuvat ilmoittavan maavaran jonkin verran optimistisesti. Lähimpänä oikeaa on Volvon tehtaan ilmoittama arvo. Todellisuudessakin XC90:n luonnonlahjoihin kuuluu tietty maastokelpoisuus. Hyvänä kakkosena on Nissan. Subaru B9 Tribeca on jo ulkonäöllisestikin suunnattu enemmän mukavaan matkantekoon ja urbaanimpaan ympäristöön.

Neliveto auttaa merkittävästi etenemistä liukkaalla kelillä, muttei tee luonnonvoimia olemattomiksi. Vauhti voi huomaamatta karata liian kovaksi vallitseviin olosuhteisiin nähden, mikä saattaa johtaa yllättäviin tilanteisiin.

Vertailun autot ovat kuitenkin varautuneet niihin kiitettävästi. Kaikissa on vakiona ajovakautusjärjestelmät, jotka sisältävät luistonestojärjestelmät. Pahimman varalle on valmiudessa riittävä määrä turvatyynyjä ja ikkunaturvaverhoja suojaamaan matkustajia kolaritilanteessa.

Hätäjarrutustehostin toimii kaikissa kuten pitääkin ja pysähtyminen tapahtuu yhtä tehokkaasti kuin täysvoimalla testitilanteessa poljettaessa.

KOLME kookasta kuusisylinteristä katumaasturia on nyt testattu. Jokaisessa on omat persoonalliset piirteensä. Nissan on ulkomuodoltaan futuristinen, eikä joukon uusin eli Subarukaan sekoa massaan. Näiden rinnalla Volvon konservatiivisempi lähestyminen voi olla monille asiakkaille pelkkä etu, samoin kuin sen kattavampi mallivalikoima. Vertailuryhmässä niukasti pisimmän korren kuitenkin vetää tällä kertaa Nissan Murano. Volvokin ansaitsee neljä tähteä, mutta Subaru saa tyytyä kolmeen.

(Tiivistelmä Juha Aromaan artikkelista TM 21/06, s. 10-23)