Käyttöohjekirjat
18.11.2009
AUTON AAPISET
Antti Nikunen, piirros
*Audi A4 * BMW 3-sarja * Citroën C4 * Dodge Avenger * Ford Mondeo * Honda Accord * Hyundai Sonata * Lancia Delta * Mazda6 * Mercedes-Benz C-sarja * Mitsubishi Lancer * Nissan Qashqai * Opel Insignia * Peugeot 407 * Renault Laguna * Saab 9-3 * Skoda Octavia * Toyota Avensis * Volkswagen Passat * Volvo V50
Autoa ei osteta ohjekirjansa takia, ja osa käyttäjistä pitää kyseisen opuksen kiinni jo kunniasyistä, sillä eksyvä ei tietä kysy. Tosipaikassa autovalmistajan tietopaketista on kuitenkin korvaamaton apu.
Olemme vertailleet käyttöohjekirjoja säännöllisen epäsäännöllisesti noin kymmenen vuoden välein. Tämänkertaisen rypistyksen liikkeelle panevana voimana oli kuluvan vuoden talvivertailu, koska Lapin pakkasessa ohjekirjoja luetaan ahkerasti.
Käyttöohjeet eivät ole monellekaan varsinaista harrasteluettavaa, ja se tahtoo kirjojen laatijoilta toisinaan unohtua. Ohjekirjat ovat perusluonteeltaan hakuteoksia. Tällöin hakemistojen tulee olla kunnossa.
Vuonna 1989 ensimmäisen vertailumme kirjaset olivat pääsääntöisesti alle 200-sivuisia, ja vuonna 2001 raskain sarja oli yli 400-sivuisia. Laajimmat nykyvertailun opuksista ovat jo yli 600-sivuisia, ja taannoin ihailimme erään pikkuauton 1 000-sivuista ohjekirjastoa.
Oppaiden paisumiselle on syynsä, sillä autojen kehitysvauhti on melkoinen. Esimerkiksi turvalaitteiden lisääntyminen on huomioitava niinkin yksinkertaisissa asioissa kuin auton kuormaamisessa ja istuimella istumisessa. Ohjekirjojen paisumisen taustalla ovat myös koko joukko uusia ohjelmallisia toimintoja sekä lisävarusteita.
Arvostelimme käyttöohjekirjat sekä nopeuskokeella että subjektiivisilla arvioilla. Koska halutun tiedon oletetaan löytyvän käyttöohjekirjasta nopeasti, nopeuskokeen painoarvo loppuarvosanasta on puolet.
Kokeessa ohjekirjoista etsittiin hyvin tyypillisiä tietoja, kuten hinaussilmukan sijaintia tai kellonajan asetusta. Kahdeksan koehenkilöä teki kokeen itsenäisesti, ja kuuden kohdan löytymiseen sai käyttää korkeintaan kymmenen minuuttia per ohjekirja.
Hieman yllättävää oli havaita, että pikaoppaat tai visuaaliset hakemistot eivät juurikaan tuo apua. Niteitä selaillessa pikaoppaat näyttävät hyviltä, mutta aukottoman logiikan ja riittävän kattavuuden saavuttaminen näyttää olevan vaikeaa. Aakkosellinen hakemisto, jossa on runsaasti hakusanoja ja oikeat termit, on lyömätön.
Nykymaailmassa toissijaista informaatiota on joka paikka väärällään, ja tiedon jalostaminen on paikoin tuskaista. Sisällön rajaamisen onnistuminen arvioitiin useilla pistokokeilla ohjekirjaa kohden. Yleensä opuksista löytyikin tarpeettomia tekstiosuuksia.
Ohjekirjoissa oli tehty myös selviä linjavetoja, sillä jotkut valmistajat eivät kerro juuri mitään muuta kuin kyseisen automallin toimintoihin liittyviä asioita. Toiset ujuttavat mukaan hoito- ja huolto-ohjeita sekä yleisesti autoiluun liittyvää tietoa. Jälkimmäisestä valinnasta ei rangaistu, jos tekstit pysyivät asiapohjalla.
Pelkkä esitettävän materiaalin aihealueen rajaaminen ei riitä, sillä sekä teksti- että kuvamateriaalin tulisi olla laadukasta.
EDELLISESSÄ vertailussa luettiin madonluku käyttöohjekirjoille. Liekö syynä armollisempi arvostelu vai tason todellinen nousu, mutta tällä kertaa loppuarvosanat ovat vahvasti plussan puolella, vaikka hajonta on laaja. Erikoisimmasta päästä oleva ohjekirja alkaa tuoteidentiteettiä kohottavalla runolla, ja huonoimpien opusten kahlaajat päättänevät urakkansa rukoukseen.
Tapio Koisaari ja Ragnar Mehisto (tiivistelmä TM:n 21/09 artikkelista, s. 66-73)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |