Polttoainekäyttöiset lämmittimet
26.9.2007
Kuuma kaksinkamppailu
Jokainen kylmällä autolla työpaikaltaan lähtenyt on varmaan joskus toivonut autoonsa polttoainekäyttöistä lämmitintä, joka olisi täysin riippumaton pistoketolpista. Sellaista halajaville on tarjolla käytännössä kaksi vaihtoehtoa.
Hannu Häyhä, kuva
- Eberspächer
- Webasto
Nämä kaksi tarjolla olevaa vaihtoehtoa ovat monille autoilijoille tuttuja nimiä, eli Eberspächer ja Webasto. Molemmilla on pitkä kokemus lämmittimistä ja tarjolla sekä ilmaa että nestettä lämmittäviä malleja.
Facebook
Del.icio.us
Otimme vertailuun noin viisikilowattiset dieselkäyttöiset lämmittimet, jotka on tarkoitettu suurten henkilöautojen, tila-autojen tai vastaavien lämmittämiseen. Niissä on tehoa sen verran, että tunnin lämmittäminen pitäisi riittää kovimmillakin pakkasilla.
Lämmityskyvyn testasimme yksinkertaisilla testeillä, joissa lämmitettiin 20 litran jäähdytysnestemäärää 20 asteen pakkasessa. Testissä mitattiin lämmittimelle menevän ja sieltä tulevan nestevirtauksen lämpötiloja ja lisäksi nesteen massavirtaa. Näin selvitettiin lämpömäärä, joka siirtyi jäähdytysnesteeseen.
Lämmitystehon lisäksi mittasimme myös lämmittimien kuluttaman polttonestemäärän ja pakokaasupäästöt. Polttoaineenkulutus mitattiin yksinkertaisesti punnitsemalla polttoaine, mutta pakokaasupäästöjen mittaamiseen vaadittiin jo melko kehittyneet mittavälineet. Päästöt selvitettiin aivan samanlaisella emissiomittauslaitteistolla kuin mitä autojen tyyppihyväksyntämittauksissa käytetään. Näin mittaustarkkuus saatiin riittämään, sillä lämmittimien päästöt ovat erittäin matalat. Tavallisella katsastuskäytössä olevien pakokaasumittareiden avulla ei päästötasoja olisi voinut luotettavasti mitata.
On aivan selvä, että päästöjä voi vähentää käyttämällä moottorin etukäteislämmitystä, eli lämmittimen hankinta on jo sinänsä ekoteko. Selkeän eron syntyviin päästöihin tuntuu antavan myös lämmittimen valinta, sillä jostain syystä vertailussamme ollut Eberspächer oli säädetty paljon rikkaammalle kuin Webasto. Ilmiö näkyi selvästi lämmittimen hiilivety- ja hiilimonoksidipäästöissä, jotka olivat moninkertaisia Webastoon verrattuna.
Epäilimme Eberspächerin säätöjen oikeellisuutta, joten tarkastutimme ne maahantuojalla. Lopputuloksena todettiin, että lämmitin on aivan oikein säädetty. Päästöissä tulee siis selvä voitto Webastolle.
Eberspächer kulutti yhden mittausjakson aikana 0,263 litraa polttoainetta ja Webasto aavistuksen vähemmän eli 0,255 l. Pieni ero kulutuksessa selittyy sekin Eberspächerin rikkaammalla seoksella. Vaikka ero onkin viisi prosenttia, on se kuitenkin käytännössä merkityksetön, sillä yhden litran polttoainesäästöön tarvitaan pitkälti yli sata lämmitysjaksoa.
Vaikka Webaston ilmoitettu teho on hieman suurempi, tuotti Eberspächer mittauksissamme enemmän lämpöä. Ero lämmöntuotossa oli neljän prosentin luokkaa, eli aivan kaikkea Eberspächerin suuremmasta polttoaineenkulutuksesta ei saada lämmöksi, vaan osa energiaerosta menee pakokaasuissa ulos.
Polttoaineenkulutuksen lisäksi mittasimme myös sähkönkulutusta. Lämmittimet kuluttavat käydessään noin 50 watin sähkötehon, mutta käynnistykseen liittyvä hehkutus vie tehoa hetkellisesti yli 100 W. Niinpä mittaamamme keskimääräiset sähkönkulutukset eli Eberspächerin 53 W ja Webaston 59 W ovat luontevia arvoja.
Koska vertailussamme olivat nimenomaan radiokauko-ohjaimilla varustetut mallit, otettiin ainoastaan niiden ominaisuudet huomioon arvostelussa.
Eberspächerin kauko-ohjaimessa on viikkokello, eli lämmityksen voi ohjelmoida vaikkapa kolmelle eri päivälle eri aikaan. Webaston ohjaimessa on vain yksi ajastuspaikka, joten siihen voidaan lämmitys ohjelmoida maksimissaan 24 tuntia etukäteen. Molemmille ohjaimille riittää, että niille ilmoitetaan, milloin auto halutaan käynnistää. Logiikka laskee sitten tämän kellonajan, valitun mukavuustason ja ulkolämpötilan perusteella hetken, jolloin lämmitin käynnistetään.Toiminto on kätevä, mutta siihen sisältyy myös riski akun varaustilan laskemisesta, sillä käyttäjä ei voi kontrolloida lämmitysajan pituutta.
Itse lämmitin ei akkua juurikaan tyhjennä, mutta lämmön siirtämisessä auton sisätilaan käytetään hyväksi auton omaa lämmityslaitteen puhallinta, joka on usein yllättävän virtasyöppö. Lämmittimissä on tietenkin suoja, joka kytkee lämmityksen pois, mikäli akun jännite laskee liian alas, joten aivan tyhjäksi akkua ei lämmittimen käytöllä saa.
Kauko-ohjaimilla voidaan myös valita haluttu mukavuustaso eli lämpötila. Mitä korkeamman sisätilojen lämpötilan valitsee, sitä pidemmän aikaa lämmitin on toiminnassa.
Molemmissa kauko-ohjaimissa on auton sisätilan lämpötilan näyttö, joten sitä seuraamalla voi lämmityksen tietenkin keskeyttää, mikäli on ohjaimen kantavuuden sisällä.
Yhteneväinen on myös lämmittimien tuuletusominaisuus. Lämmitin ei ole siis hyödyllinen ainoastaan talviaikaan, sillä sen voi asettaa kesällä ohjaamaan ainoastaan auton sisätilanpuhallinta.
(Tiivistelmä Heikki Parviaisen TM:n 17/07 artikkelista, s. 134-138)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |