Suuret sedanit järkidieseleillä
30.12.2009
TIUKAN TALOUDEN BUSINESSLUOKKA
Hannu Häyhä, kuva
- Audi A6 2,0 TDI Multitronic
- BMW 520dA
- Citroën C6 2,2 HDi A
- Mercedes-Benz E 220 CDI A
- Volvo S80 2,4D A
Isot autot ovat joillekin valmistajille sisäinen uhka tiukkojen CO2-rajojen vääjäämättä lähestyessä. Toisaalta juuri näiden mallien kohdalla valmistajat pääsevät esittelemään parasta osaamistaan - yleensä vielä voitollisestikin. Ehkä kultainen keskitie löytyy hyvän suorituskyvyn ja taloudellisuuden yhdistävistä dieselmoottoreista. Otimme selvää, kenellä on tuolle tielle etevimmät eväät.
Kokoluokkansa tärkein uutuus edellisvuodelle on tietenkin Mercedes-Benzin uusi E-sarja. Se toimii tämäntyyppisissä otteluissa yleensä epävirallisena mittatikkuna. Vertailuautoista korkeimpaan ikään on ehtinyt BMW:n 5-sarja, joka nähtiin näillä sivuilla ensi kertaa jo kesällä 2003. Konkaria on kuitenkin päivitetty kiivaaseen tahtiin, joten eläkkeelle siirtyminen on lähinnä byrokraattinen päätös. Audi A6 tuli markkinoille vuotta myöhemmin. Viimeisin suurempi päivitys siihen tehtiin noin vuosi sitten.
Facebook
Del.icio.us
Citroën ja Volvo esiteltiin molemmat vuonna 2006. Ranskattaren ilme ei ole vaatinut korjauksia, ja Volvon keväinen kasvojenkohotus liittyi sekin enemmän moottoritekniikkaan kuin ulkonäköön.
Moottorit valikoituivat vertailuun tiukan tehohaarukan perusteella. Iskutilavuudet vaihtelevat kahdesta litrasta 2,4 litraan, mutta tehot ovat kaikissa 125 kW:n ja 130 kW:n välissä. Näillä taataan riittävä suorituskyky talouden merkittävästi kärsimättä. Automaattivaihteistot kuuluvat tietysti asiaan, eivätkä ne enää aiheuta kierrettä tankkiin.
Kaikki viisi autoa lepäävät neljän erillisjousitetun pyörän päällä. Citroën poikkeaa ryhmästä siinä, että kierrejousien ja iskunvaimentimien tilalla on hydraulisylinterit ja osittain kaasulla täytetyt painevaraajat.
Maantiellä ajettavuuden kannalta parasta alustasuunnittelua edustaa Audi. Suuret heitot tai kirraavat kaarteet se selvittää viilipyttymäisellä viileydellä. Suorilla taipaleilla mukavuus ei kuitenkaan ole aivan parhaimmillaan, sillä tienpinnan epätasaisuudet aiheuttavat turhaa tutinaa.
Leppoisa voimalinja tekee kaupunkiajosta miellyttävän kokemuksen isollakin autolla ajettaessa. Automaattivaihteistot takaavat helpot lähdöt, eikä huomiota tarvitse muutenkaan hukata vaihteiden vekslaamiseen. Suurimmat erot syntyvätkin ketteryydestä, näkyvyydestä ja ohjausten omituisuuksista.
Väistökokeesta Mercedes-Benz ansaitsee kympin ja melkein plussan päälle. Suurellakin kuormalla auto kurvaa läpi keilaradan lähes eleettömästi.
Loputkin autot yltävät kiitettävään arvosanaan, mutta eleettömyydestä ne joutuvat hieman tinkimään. Vanhempaa vuosikertaa edustavat ajonvakautukset jarruttelevat terävämmin, jolloin jousitukset joutuvat lujille.
Kaupunkiajoa vastaavassa kulutusmittauksessamme paremmuusjärjestys asettui täsmälleen samaan järjestykseen punnittujen omamassojen kanssa. Kevyt BMW pärjää pienimmällä kulutuksella, painava Citroën vie eniten, ja niiden välissäkin järjestys menee oikein.
Maantiellä muutkin asiat alkavat selvästi vaikuttaa. Ääripäät pysyvät samoilla paikoillaan, mutta Audi putoaa jostain syystä Mercedeksen taakse. On vaikea sanoa saako Mercedes hyötyä virtaviivaiseksi mainostetusta koristaan, vai kärsiikö Audi poikkeuksellisesta voimalinjastaan. Järjestys on kuitenkin sama kuin ilmoitetuissa EU-kulutuksissakin.
Taloudellisuudestaan huolimatta tämän päivän parilitrainen automaattidiesel ei ole mikään nuhapumppu. Viisikon moottoreista irtoaa voimaa, joka tuo käytännön ajoon vaivattomuutta.
Teho-paino-suhteeltaan paras BMW hallitsee mittauksia paikaltaan lähtien. Muiden sijoitus kiihdytyksessä satasen nopeuteen ei suoraan riipu massasta, vaan Audi kiilaa toiseksi katkottoman voimansiirtonsa ansiosta.
Volvo lähtee liikkeelle eleettömästi ja etenee herrasmiesmäisesti, mutta lajiin sopivien välitystensä ansiosta se saavuttaa satasen vauhdin samassa ajassa kuin viivalta terävämmin irtoava Mercedes.Neljänsadan metrin päässä järjestys muuttuu hieman Mercedeksen kiriessä BMW:n kantaan.
Päätimme arvostella vertailuautojen valot ksenonein. TM haluaa painottaa kunnollisten valojen tuomaa turvallisuutta, eikä tässä hintaluokassa ksenonien valinnan luulisi olevan taloutta horjuttava päätös. Myös myyntiluvuista löytyy perusteita arvostelulle.
Audit, BMW:t ja Volvot myydään käytännössä kaikki ksenoneilla varustettuina. Asiakkaille luovutetuista Mercedeksen uusista E-sarjalaisista puolestaan on ollut älykäs valojärjestelmä, ja myös joka toisessa taksikäyttöön menneessä E:ssä loistavat päivävalon sävyiset lyhdyt. Citroën on valinnut ajovalot asiakkaidensa puolesta, sillä C6:een ei ole olemassakaan muita valoja kuin kääntyvät kaksoisksenonit - harvinainen mutta linjakas päätös.
Ajatukselta Mercedeksen suosimisesta ei kuitenkaan vältytä, sillä E-sarjan halogeenilähivalot ovat luvattoman surkeat, ja kapean kaukovalon kanssa arvosanaksi olisi heltynyt vain seitsemän. Ksenonien lisähinta 2 446,55 euroa on puistattava, mutta niillä autosta saa valoiltaan muita monipuolisemman.
Jussa Nieminen (tiivistelmä TM:n 1/10 artikkelista, s. 14-29)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |
 |
Autokuumetta? Hae Nettiautosta oma suosikkisi: Audi A6 BMW 520 Citroën C6 Mercedes-Benz E Volvo S80 |