Vertailu: Premium-luokan pikkufarmarit

Vertailu

Premium-luokan pikkufarmarit

7.1.2013

PORVARISTON PAKETTIAUTOT

Markus Pentikäinen, kuva

Premium-luokan autot herättävät aina suuria tunteita, puolesta ja vastaan. Otimme selvää, mikä niissä on hienoa ja mikä huonoa.

Audi A4 Avant 2,0 TDI Quattro Stronic
BMW 320d A Touring Business
Citroën DS5 HDi 163 So Chic
Mercedes-Benz C 250 CDI BE T A 4Matic Premium Business
Volvo V60 D4 A R-Design Business

Vertailuryhmän autojen valintaperusteena oli noin 50 000 euron hinta ja suosituin voimalinja, joka tarkoittaa dieselmoottoria ja automaattivaihteistoa.

Ryhmän uusimmat mallit ovat BMW 3-sarja ja Citroën DS5. Uusi BMW 3-sarja esiteltiin runsas vuosi sitten, ja kesällä oli farmarikorin vuoro.

Citroën DS5 on mielenkiintoinen malli, ja sen ottaminen mukaan tähän vertailuun saattaa ihmetyttää. Se kuitenkin asettuu samaan hintaluokkaan perinteisten premium-merkkien kanssa. Korimalli puolestaan asettuu jonnekin tila-auton ja farmarin välimaastoon, joten mielestämme DS5:n mukaanotto on perusteltua.

Volvo V60 on ollut markkinoilla reilut pari vuotta. Eritehoisia ja -kokoisia dieselmoottoreita on tarjolla runsaasti. Vertailuun saimme D4-moottorin automaattivaihteistolla. BMW:stä ja Citroënista poiketen Volvon automaattivaihteisto on toteutettu kaksoiskytkintekniikalla samoin kuin Audissa.

Audi A4 esiteltiin syksyllä 2007 ja farmarimalli Avant seuraavana keväänä. Vuonna 2012 oli faceliftin vuoro. Vertailuun saimme mielenkiintoisen uutuuden eli kaksilitraisen dieselin yhdistettynä S tronic -automaattivaihteistoon ja Quattro-nelivetoon.

Mercedes-Benz on Audin ohella joukon vanhin malli; se täyttää pian jo kuusi vuotta. Mallia ja moottorivalikoimaa on päivitetty matkan varrella, ja C-sarja vaikuttaa yhä tuoreelta. Valitettavasti vertailuun ei löytynyt ryhmään paremmin sopivaa C 200 tai C 220 -versiota. Mercedeksen 250 CDI -moottori on voimiltaan ryhmän ylärajoilla, mutta toisaalta takavetoisen C 250 CDI BE T Premium Busineksen hinta ei nouse juurikaan yli 50 000 euron.

Mukana on sekä kaksi- että nelivetoisia malleja. Tämä ei suoraan vaikuta lopputuloksiin, koska nelivetoja tai etenemiskykyä heikolla pidolla ei arvostella. Volvosta on myynnissä myös nelivetoinen AWD, ja DS5:n saa Hybrid4-mallina, jossa neliveto on toteutettu sähkömoottorein. Myös BMW:n 3-sarjan mallisto laajenee myöhemmin nelivetoisella XDrive-mallilla.

Ajettavuus yleensä ja matkanteko maantiellä on tämän autoryhmän ominta aluetta ja siten myös arvostelun kannalta erityisen tärkeä kohta. Tärkein arvostelukriteeri on vaivaton matkanteko ja ajamisen helppous.

Vertailun autoille on ominaista tietynasteinen urheilullisuus, joten niiden ääritilannekäytöksen olettaisi olevan yllätyksetöntä ja turvallista.
Asia varmistui ajokokeissa, mutta samalla kävi ilmi, että autoissa on suuriakin eroja. Pääsääntöisesti erot johtuvat valmistajien halusta tehdä autoistaan omanlaisiaan esimerkiksi ohjauksen osalta. Myös ajonvakautusjärjestelmät räätälöidään valmistaja- ja mallikohtaisesti.

Ääritilanneominaisuuksia tutkimme jarrutus- ja väistökokeilla, jotka ajettiin sekä kahden hengen kuormalla että kunkin auton rekisteriotteen mukaisella suurimmalla kokonaismassalla.

Tekniikan Maailman kulutuskokeet ajetaan aina samoilla testilenkeillä, jolloin tulokset eri testien välillä ovat vertailukelpoisia. Kulutusmittauksia varten autojen polttoainelinjaan asennettaan Pierburgin valmistamat kulutusmittarit, jolla päästään tankkausmenetelmää tarkempiin tuloksiin huomattavasti pienemmällä ajomäärällä.

Taajamakulutuksen testirata sisältää seitsemän pysähdystä ja muutaman hidastuksen. Eri osat rataa ajetaan 40, 50 ja 60 km/h nopeuksilla ja yksi mittaus on aina kaksi kierrosta, jonka jokainen vertailuryhmän kuljettaja ajaa jokaisella autolla. Kierrosten välissä seistään 30 sekuntia paikallaan.

Taajamakokeessa auton massan ja vaihteiston vaikutukset kulutukseen tulevat hyvin esille.

Tässä vertailussa kaupunkikulutus ajettiin myös pienimmän kantavuuden omaavan auton maksimipainolla eli 360 kg:n lisäkuormalla. Herkimmin kuorman lisäämiseen reagoi Volvo, jonka kulutus kasvoi litralla sataa kilometriä kohden.

Citroën ja Mercedes hätkähtivät painon lisäyksestä vähiten; niiden kulutus kasvoi vain puolella litralla.

Mikään autonvalmistaja ei ole onnistunut haalimaan tuotteeseensa kaikkia hyviä ominaisuuksia. Ylläpitokuluissa ja farmarivertailussa hieman yllättäen tavaratiloissa ei päästä lainkaan kiitettävään arvosanaan.

Aimo Niemi (tiivistelmä TM:n 1/13 artikkelista s. 12-27)