Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Jäähdyttimen viimasuojus

1 2 seuraava >>

Jäähdyttimen viimasuojus

Osaako joku selittää tyhmälle, miten ns. jäähdyttimen viimasuojus käytännössä toimii. Tarkoitan sellaista etumaskin ja jäähdyttimen väliin laitettavaa pahvia tai jopa tehdastekoista suojusta. Toimintaperiaatteen tietysti tajuan, eli sen tehtävänä on vähentää kylmän pakkasilman pääsyä jäähdyttäjään. Eikö kuitenkin ole niin, että termostaatti on kiinni niin kauan kunnes moottorin lämpötila on jotain 80 astetta ja sitä ennen vesi pysyy jäähdyttimessä?

Kokeilin eilen laittaa tällaisen pahvin nokalle ja ajaa testilenkin. Pakkasta oli auton mittarin mukaan -19,5 astetta. Tänään ajelin saman lenkin ilman pahvia ja pakkasta -23 astetta, enkä havainnut minkäänlaista eroa lämpenemisessä. Molemmilla kerroilla auto oli seissyt yli 12 tuntia ja molemmilla kerroilla myös Webasto oli käytössä samalla tavalla. Ennen liikkeelle lähtöä 20 min ja myös käynnissä koko matkan. Auto on MB 320 cdi, eikä ole niitä nopeimpia lämpenemään.
Riippuen hieman auton tyypistä ja moottoritilan tuuletuksesta viimasuojuksen pitäisi nopeuttaa moottorin lämpenemistä vähentämällä moottoritilan jäähtymistä ajossa.

Ainakin aikaisemmin Citroënin mukana tuli muovinen "lumisuojus",jonka pääasiallinen tarkoitus on suojata jäähdyttimen edessä olevaa puhallinta vaurioilta.
Yhden Pösön nokalla näin sellaisen pressun pari viikkoa sitten. Paremmin se suojus toimii, jos sen laittaa mahdollisimman lähelle syyläriä, ei siis siihen auton etusäleikön etupuolelle. Sinne vaan keulamaskin ja syylärin väliin joku linttaan astuttu kaljalaatikko niin hyvä tulee. Ei noita viimasuojia toki turhaan kannata asentaa, jos jäähdytysnesteet eivät jäädy ja kuskikin pysyy sulana niin turha sinne on pahveja laitella, taikka niitäkään pressuaj, joita Pösöissä ja Sitikoissa on.
Aika vähäinen ero suojuksen kanssa onkin. Ehkä jossain laboratoriomittauksessa vaikutus saataisiin näkymään, kun olosuhteet ja ajosykli ovat identtiset.

Useimmissa autoissa ajovalojen välissä olevan ns. jäähdyttimen säleikön peittäminen vähentää ilmavirtausta vain vähän. Suurempi merkitys on puskurin alapuolisella säleiköllä. Ehkä molempien peittäminen näkyisi jo lämpenemisessä.

Normaalissa ajossa ei lämpötiloissa eroa peitetyn ja peittämättömän maskin välillä ole, termostaatti pystyy säätämään koneen lämmöt oikein. Ehkä kovilla pakkasilla (30 astetta) peittäminen vaikuttaa siinäkin jotain. Joskushan tuollaisissa keleissä ajettaessa moottori tahtoo käydä hiukan normaalia kylmempänä.
Viimasuojalla on dramaattinen vaikutus. Minulla on Superbin (diesel) nokalla puskurin alla yksi suoja ja varsinaisen näkyvän maskin peittona toinen.
Ilman viimasuojaa työmatkalla joka on 22km ei kone saavuta kuin ehkä 60 asteen lämpötilan 10 asteen pakkasella. viimasuojan kanssa 18 asteen pakkasella kone lämpiää 88 asteen lämpöön ja pitää kaupunkiajossakin lämmöt yli 75 asteen.

Vaikutus on siis varsin merkittävä. Jo nolla keleilläkin kone lämpiää huomattavasti nopeammin. Tämä on myös vaikuttanut naftan kulutukseen, mukavuudesta puhumattakaan.

Jos olisin tiennyt että on firmoja jotka tekee fiksun oloisia suojia pikkurahalla olisin ostanut edelliseen bensa-automaattiinikin (vei 10L/100km) tuollaiset, se nimittäin lämpesi vielä huonommn kuin SUperb diesel.

Kerrotko vielä firman nimen. Itse olen tyytynyt omatekoisiin virityksiin.
dpi:
Osaako joku selittää tyhmälle, miten ns. jäähdyttimen viimasuojus käytännössä toimii. Tarkoitan sellaista etumaskin ja jäähdyttimen väliin laitettavaa pahvia tai jopa tehdastekoista suojusta. Toimintaperiaatteen tietysti tajuan, eli sen tehtävänä on vähentää kylmän pakkasilman pääsyä jäähdyttäjään. Eikö kuitenkin ole niin, että termostaatti on kiinni niin kauan kunnes moottorin lämpötila on jotain 80 astetta ja sitä ennen vesi pysyy jäähdyttimessä?


Kaikki moottorit eivät lämpene normaaliin toimintalämpötilaan (termostaatti) kylmissä olosuhteissa. Tähän keulan aukkojen tukkiminen vaikuttaa eniten. Muissa autoissa se nopeuttaa normaalin lämpötilan saavuttamista.

Onhan tuolla aukkojen tukkimisella myös sellaisia etuja kuin pienentynyt ilmanvastus ja puhtaampi konetila, mutta niiden vaikutus on jo sitten marginaalisempi.
ddr5:
Ei noita viimasuojia toki turhaan kannata asentaa, jos jäähdytysnesteet eivät jäädy ja kuskikin pysyy sulana niin turha sinne on pahveja laitella, taikka niitäkään pressuaj, joita Pösöissä ja Sitikoissa on.


Ei viimasuoja vaikuta nesteiden sulana pysymiseen.
Sitikan nokalle (muovinen) viimasuoja ripustetaan samalla kun vaihdetaan talvirenkaat alle ja taas poistetaan kesärenkaisiin siirryttäessä. Sen kiinnitys on hyvä varmentaa parilla nippusiteellä.

Mahdollinen moottorin huohotinputken jäätyminen umpeen on ollut yksi syy käyttää suojausta. Muistelen, että I sukupolven Citroën C5:n kohdalla oli jokin kampanjakorjaus, jossa huohotinputkeen laitetteen sähkölämmitys. Huonoa moottorisuunnitteluahan se on jos kylmyyttä & lunta & jäätä ei ole otettu huomioon autoilun elementteinä.

Kun nyt joitakin tuolla rinnakkaisissa keskusteluissa niin korpeaa Toyotan jarrupoljin-, kaasupoljin-, ohjaustehostin- ja matto-ongelmien käsitteleminen/parjaaminen, niin tietääkseni Toyota on aina osannut suunnitella sellaisia moottoreita, joissa moottoriöljyt pysyvät sisällä pakkasellakin. Siis vähän balsamia verestäville laatuhaavoille.
Kyllä viimasuojalla on todella dramaattinen vaikutus, jos sen laittaa oikeaan paikkaan! Pelkkä ylämaskin peitto ei auta mitään, jos helmassa on suurin aukko! Omassa autossani ylämaskissa on vain pienet reiät, kun taas alaosassa on 10 x 60 cm laajuinen aukko!

Ei tarvitse laboratorio-olosuhteita, jottei yli 20 asteen pakkasessa huomaisi eroa! Sama on koskenut aikaisempiakin autoja! Joskus -80-luvulla sain autoni jopa keittämään, kun säät lämpenivät rajusti ja unohdin poistaa maskin! Ja näissä nykyisissä kärryissä nuo aukot keulassa ovat monesti paljon suuremmat!
Pahavi on hyvä suoja ja toimii myös suojakelillä jos jättää pienen raon syyläriin! :attn:
Ei edes näy jos on oikean värinen! B)
Herbert, en muista firman nimeä mutta paikallisesta Vehosta (Skoda kauppa) ne ostin. Maksoi muutaman kympin kiinnikkeineen.

Ihan noista viimasuojista yleensä. Ei voi sanoa, että joissakin autoissa viimasuoja auttaa asiaa. Kylle se on tilanne kaikissa autoissa paitsi uudet BMWt joissa on servomoottorisäätöinen kaihdin syylärin edessä jo tehtaan puolesta.
Kaikissa autoissa viima jäähdyttää suoraan kohkoa jo siinä määrin, että lämpeäminen hidastuu ja jos koneen hyötysuhde on hyvä, normilämpö voi jäädä kokonaan saavuttamassa. Dieseleissä tämä johtuu siitä koska suhteessa suurempi osa lämmöstä poistuu pakokaasuissa kuntaas bensakoneissa se siirtyy kannen kautta veteen.
Viimasuojuksen tärkein tehtävä on suojata auton moottoria pakkasrasitukselta. Monissa "etelässä" suunnitelluissa autoissa on esim. huohotusjärjestelmä kovassa pakkasessa jäätyvää laatua. Jäätymisen jälkeen lentää öljyt ulos ja, jos öljynpainejärjestelmän varoitusvalo jää huomiotta, on kone entinen. Näin kävi eräällä tutulla, joka ei kirkkaan aurinkoisena talvipäivänä katsonut tarpeeksi tarkkaan kojetaulun merkkivaloja.
kello68:
Kaikissa autoissa viima jäähdyttää suoraan kohkoa jo siinä määrin, että lämpeäminen hidastuu ja jos koneen hyötysuhde on hyvä, normilämpö voi jäädä kokonaan saavuttamassa.


Kyllähän ajoviiman vaikutus onkin merkittävä. Siitä kertoo sekin, kun vuosia sitten käytössäni olleesta autosta särkyi tuulettajan siipien laakerointi(?). Joka tapauksessa siipiin tuli ylimäräistä välystä, jolloin ne olivat vaarassa osua johonkin. Otin pikakorjauksena siivet pois. Kesähelteellä vasta Mannerheimintien ruuhkassa hitaasti madellessa lämmöt alkoivat nousta. Jo sujuvan kaupunkiliikenteen nopeus riitti pitämään lämmöt kurissa. Kyseessä ei ollut mikään hyvän hyötysuhteen omaava auto.

Tuuletin vaikuttaakin kai vain paikallaan olevan auton jäähdytykseen. Lopusta huolehtii ajoviima.
Kesäoloissa on tietysti ihan ymmärrettävää, että ilmavirralla pitää olla esteetön kulku jäähdyttimelle. Silloin on yleensä kuitenkin ongelmana liiallinen lämpeneminen, eikä päinvastoin. Alkuperäinen kysymykseni koski tällaisia kovia pakkasia, kuin nyt ja sitä onko jäähdyttimen suojaamisesta silloin hyötyä. Vai onko niin, että se pahvi, joka laitetaan suojaamaan jäähdytintä, suojaakin itseasiassa kylmän ilmavirran pääsyä itse moottoriin? Ainakin minulla tuo Mersun nokka (norsun mekka?) näyttää olevan aika tiivis tuosta jäähdyttäjän alueelta, eikä sinne laitetulla pahvilla pysty suojaamaan kuin itse jäähdyttimen. Ja jos siellä oleva vesi silloin pysyisikin vähän lämpöisempänä, niin mitä sitten. Vesihän ei sieltä lähde kiertämään, ennen kuin termostaatti on auki.

Pari vuotta sitten autostani hajosi termostaatti niin, että vesi kiersi koko ajan eikä moottorin lämpö noussut juuri ollenkaan. Pakkasta oli silloin pari astetta. Silloin laitoin jäähdyttäjän eteen pahvin siksi kunnes sain uuden termostaatin ja lämpö nousi sen avulla lähes normaaliin, mutta nythän vesi kiersi koko ajan ja pahvin vaikutuksen pystyy ymmärtämään.
Ei tilanne periaatteessa mihinkään muutu, oli kesä tai talvi.

Kesällä suojaus/muuten vain puutteellinen ilmavirta (em. rikkoutunut tuuletin hitaassa ajossa) saa aikaan ylikumenemisen, talvella kovemmassakin pakkasessa suojauksen ansiosta pysytään normaaleissa lämmöissä.

Tietysti maskin suojaaminen estää ilmavirran päsyä myös moottorin ympärille. Saman suuntainen vaikutus sillä on kuin jäähdyttimen suojaamisella. Ja varmaan koneen vasta lämmetessä (termostaatti kiinni) juuri tuo on se tekijä, joka nopeuttaa moottorin lämpiämistä. Vaikutuksen ymmärtää viimepäivien kovan tuulen aikana. Ilman jäähdyttävä vaikutus on n. 10 m/s tuulessa 15 asteen pakkasessa sama kuin 30 astetta tyynessä. Autolla käytetään helposti tuohon nähden kolminkertaisia nopeuksia. Ei ole ihme, jos moottori lämpiää ajoviimassa hitaasti.
kello68:
Viimasuojalla on dramaattinen vaikutus. Minulla on Superbin (diesel) nokalla puskurin alla yksi suoja ja varsinaisen näkyvän maskin peittona toinen.
Ilman viimasuojaa työmatkalla joka on 22km ei kone saavuta kuin ehkä 60 asteen lämpötilan 10 asteen pakkasella. viimasuojan kanssa 18 asteen pakkasella kone lämpiää 88 asteen lämpöön ja pitää kaupunkiajossakin lämmöt yli 75 asteen.

Vaikutus on siis varsin merkittävä. Jo nolla keleilläkin kone lämpiää huomattavasti nopeammin. Tämä on myös vaikuttanut naftan kulutukseen, mukavuudesta puhumattakaan.

Jos olisin tiennyt että on firmoja jotka tekee fiksun oloisia suojia pikkurahalla olisin ostanut edelliseen bensa-automaattiinikin (vei 10L/100km) tuollaiset, se nimittäin lämpesi vielä huonommn kuin SUperb diesel.



Eipä ole Superbiin, sen enempää bensaan kuin dieseliinkään, tarvinnut mitään ihme suojavirityksiä laitella, ja lämpöä on riittänyt ylikin oman tarpeen ja nopsaan. Ja tänä talvena on ollut pakkasta.... :laugh:
Ammattilainen:
Eipä ole Superbiin, sen enempää bensaan kuin dieseliinkään, tarvinnut mitään ihme suojavirityksiä laitella, ja lämpöä on riittänyt ylikin oman tarpeen ja nopsaan.


Nämä ovat niitä kuuluisia makuasioita, joiden merkityksestä riittää keskustelua.

Edellinen autoni ei ollut minusta lämmityslaitteltaan erityisen hyvä, mielummin hiukan viileä. Silti lapissa asuva tuttuni kehui samanlaisen auton oikein lämpimäksi.

Itse asun etelässä.
"Ei tilanne periaatteessa mihinkään muutu, oli kesä tai talvi."

Ei muuten kuin, että kesällä vesi kiertää jäähdyttäjän kautta enemmän, kuin talvella. Pakkasella jäähdyttäjässä paikallaan olevan jäähdytysnesteen suojaamista viimalta en vieläkään ymmärrä. Sen jos joku osaa selittää, niin kuuntelen. Pahvisuojuksien vaikutus perustuu kai siihen, että niillä loppujen lopuksi suojataan kylmän ilmavirran pääsy itse moottoriin.
Herbert:
Ammattilainen:
Eipä ole Superbiin, sen enempää bensaan kuin dieseliinkään, tarvinnut mitään ihme suojavirityksiä laitella, ja lämpöä on riittänyt ylikin oman tarpeen ja nopsaan.


Nämä ovat niitä kuuluisia makuasioita, joiden merkityksestä riittää keskustelua.

Edellinen autoni ei ollut minusta lämmityslaitteltaan erityisen hyvä, mielummin hiukan viileä. Silti lapissa asuva tuttuni kehui samanlaisen auton oikein lämpimäksi.

Itse asun etelässä.


No lämmön sisään tulo ei ole makuasia, vaikka voisi niin kuvitella. Itse pidän liiankin lämpimästä autosta, ja monesti pyydetään jopa lämpöä vähemmälle. Voisi kovillakin pakkasilla ajella vaikka munasillaan, mutta asiakkaat ei siitä ehkä tykkää...
:wave:

Dieselissäkin on tilanne se, että tyhjäkäynnillä lämmöt laskee käytännössä "nollaan", mutta silti sisälle tulee lämmintä enemmän kuin on tarpeen.
Ammattilainen:

No lämmön sisään tulo ei ole makuasia, vaikka voisi niin kuvitella. Itse pidän liiankin lämpimästä autosta...


Ööh, tuota..?
dpi:
Pakkasella jäähdyttäjässä paikallaan olevan jäähdytysnesteen suojaamista viimalta en vieläkään ymmärrä. Sen jos joku osaa selittää, niin kuuntelen. Pahvisuojuksien vaikutus perustuu kai siihen, että niillä loppujen lopuksi suojataan kylmän ilmavirran pääsy itse moottoriin.


Tarkemmin ajateltuna edellinen vertaukseni oli huono asia. Minusta tämä menee juuri kuten sanoit. Moottoritilan viimaa koitetaan vähentää. Jäähdyttäjän kohta on vain ehkä merkittävin ja helpoiten tukittava reitti.
Herbert:
Ammattilainen:

No lämmön sisään tulo ei ole makuasia, vaikka voisi niin kuvitella. Itse pidän liiankin lämpimästä autosta...


Ööh, tuota..?


Niin, oliko jotain itkemistä ?
:laugh:
Onkohan "Ammattilaisen" autossa webasto tms. lisälämmitin. Monissa autoissahan se kytkeytyy automaattisesti päälle kylmäkäynnistyksessä.

dpi:
"Pahvisuojuksien vaikutus perustuu kai siihen, että niillä loppujen lopuksi suojataan kylmän ilmavirran pääsy itse moottoriin."

Nimenomaan, jos et tarkoita moottorin imuilmaa.
Kyllä se viima kulkeutuu ilman viimasuojaa sen jäähdyttimenkin läpi varsin vaivattomasti jäähdyttämään moottoritilaa (ja siis lohkoa ), kuten tuossa ensimmäisessä vastauksessani kerroin.

Yleensä ne suurimmat aukot ovat maskin alaosassa, mutta jos suojaa lisäksi koko jäähdyttimen alueen, viimasuojaus tietysti paranee. Siinä piilee toki vaara, että ilmojen lämmetessä ruuhka-ajossa voi kone lämmetä liikaakin. Kannatta seurata moottorin lämpömittaria, jos sellainen vielä on. Monissa nykyautoissa se on vain valitettavasti katoavaa kansanperinnettä. Siitä olisi mukava seurata lämpötilan kehittymistä, kun tuota BMW:n automaattikaihtimen toimintaakaan ei oikein sisältä pysty havaitsemaan. Lämpöä kyllä dieselissä riittä enemmän kuin juuri missään bensakoneisessa. Toki aluksi sähkövastuksen avustamana... ;)
Ammattilainen:
Niin, oliko jotain itkemistä ?
:laugh:


Ei, päinvastoin.

1 2 seuraava >>

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto