Ehkä siis eduskunta-asiakirjat ovat luotettavampi tietolähde kuin sanomalehti.
Keskustelut: Tekniikan Maailman keskustelu > Liikenne > Poimintoja sanomalehdistä
| Poimintoja sanomalehdistä | |
|---|---|
<< edellinen 1 ... 8 9 10 11 12 ... 32 seuraava >> |
|
Itse annoin juuri toimittajalle väärää tietoa, kun soitteli ja kyseli. Eipä siinä autoa ajaessani tullut ihan kaikki mieleeni.
Ehkä siis eduskunta-asiakirjat ovat luotettavampi tietolähde kuin sanomalehti. |
|
Rätkätin:
Vai niin .. entäs tämä --> uutinen Poliisia on turha kuormittaa pieniä ylinopeuksia tai pyöräilijöiden heijastimia valvomalla. Normaaliliikenne on sellainen asia että sen pitäisi toimia ihan ihmisten keskinäisellä solidaarisuudella ilman poliisin läsnäoloa. Ja yleensä se toimiikin, kunhan paikalla ei osu kotipoliisia. Kansalaisena koen että poliisia tarvitaan nappaamaan pikkurikollisia kuten siwan kassan ryöstäjät ja kuskaamaan kännissä rähjääjät putkaan. Isot rikollisetkin pitäisi saada nalkkiin, nämä jotka järjestelmällisesti veroja kiertävät. Ihan turha kuormittaa kansalaisia lisää näpertelemällä kaikenlaisia turhia pikkusääntöjä ja sitten laittamalla poliisit niitä valvomaan. Sillä ei saavuteta mitään. Eihän tässä voi mistään kansalaisvapaudesta muuten puhua. |
|
SO2001:
Muistan nähneeni arvion, että Suomessa on yli puoli miljoonaa laitonta asetta. Niiden yleisyydestä kertoo sekin, että aselaki sallii laittoman aseen luovuttamisen poliisille ilman rangaistusta - eli rikoksen tekeminen tavallaan hyväksytään, kunhan menee katuvana poliisin luokse ja luovuttaa pois omaisuuttaan. Toimenpide on kuin esineuhri pahojen henkien lepyttämiseksi. Nurkissa lojuvat laittomat aseet voi viedä poliisin haltuun kätevästi. Mitään katumusharjoituksia tässä ei tarvita. Olisiko mielestäsi parempi jättää nurkissa lojuvat aseet odottamaan sitä hetkeä, kun joku käyttää niitä? |
|
NHB:
Jos poliisiasemilla on eteisessä iso laatikko, jossa lukee "tarpeettomat aseet", ja jonne voi kipata vanhat pistoolinsa ja rynkkynsä ja sinkonsa incognito - silloin voidaan ehkä puhua homman hoitamisesta kätevästi. Valitettavasti asia ei ole noin. Sanat "kätevä" ja "poliisi" sopivat huonosti yhteen. Poliisin byrokratia on tsaarinaikaista. Luovutetusta aseesta tehdään paperit, ja aseen luovuttajaa kohdellaan kuin rikollista, koska rikollinenhan hän on. Hän on syyllistynyt laittomaan aseen hallussapitoon. Miksi kukaan järkevä ihminen menee vapaaehtoisesti poliisin luokse kertomaan syyllistyneensä rikokseen - ja aikovansa nyt lopettaa rikoksen tekemiseen (kyllä tässä katumisen ja synnintuntoon tulemisen elementti on vahvasti mukana). Jos on kyse siitä, että haluaa varmistaa, ettei "nurkissa pyörivää" asetta enää kukaan koskaan käytä, varmistaminen ei vaadi Einsteinin älyä eikä Houdinin taitoja. Jos aseen hakkaa ensiksi lekalla mäsäksi ja sen jälkeen pilkkoo sen paloiksi katkaisulaikalla ja lopuksi heittää palat roskiin tai pudottaa ne veneestä keskellä selkää, aseella ei takuulla enää kukaan ammu. Eikä tarvitse tehdä mitään poliisipapereita. |
|
Herbert:
Ehkä siis eduskunta-asiakirjat ovat luotettavampi tietolähde kuin sanomalehti. Jos kyse on pliisien määrästä, niin ... Suomessa on tällä hetkellä noin 7?700 poliisia. Määrä vähenee tänä vuonna noin sadalla. Sen jälkeen poliiseja on 250 vähemmän kuin viime vuonna. Koko jutun voi lukea täältä <-- Poliitikoilla on sitten ihan omat juttunsa, kun omasta jakkarasta on kyse. Sikäli määrissä on perää, että vuonna 2009 nostettiin määrää tilapäisesti jonka jälkeen se 2010 laski vuoden 2008 tasolle. Se niistä poliittisista uskottavuuksista. Jos uskottavuus edelleen rakoilee niin täältä <-- Holmlundilla on henkilökohtainen ongelma. Määrärahoja on pitänyt pienentää lähes kaikilla sektoreilla. Asiaa kutsutaan järkeistämiseksi tai jollain vastaavalla nimellä. Pelastuskeskuksia on karsittu ja yhdistelty niin paljon, että homma on lakannut toimimasta. Poliitikkojen homma on sitten selittelemällä vakuuttaa, että ihan kaikki on OK ja toimii entistä paremmin. Kyse on ammatinvalinnasta. Romanikerjäläisjupakassa on hieman saman tapainen pulma. Kaikkien kyselyjen mukaan ainakin 90% kansalaisista on kerjäämistä ja sen mukanaan tuoman rikollisuuden vastaista, mutta pikkuinen porukka sitten pystyy tehokkaasti vetoamaan vaikka mihin nykyisen oikeusministerin tukemana ja hommaa ei saada vuosien kitkutteluista huolimatta hoidettua. Kansalaisten enemmistöllä ei näytä olevan yhtään mitään sanomista mihinkään. Tätä kutsutaan demokratiaksi - luulisin. Äkkiseltään luulisi, että enemmistön mukaan mennään, mutta ei näköjään. Positiivinen diskriminaatio on luikerrellut yhteiskuntaamme. |
|
SO2001:
Ainakin kaikki ne poliisipalvelut, missä itse olen ollut jossain roolissa mukana, ovat sujuneet hyvin kätevästi. Kun palautat jonku vanhan sotamuiston, niin ei sinua kukaan syytä rikoksesta. Itse en ainakaan koe mitään tarvetta katumiseen tai varsinkaan mihinkään uskonnollisiin toimiin. Miksi pitäisi katua ja tuntea itsensä syntiseksi? Jos, jos ja jos. Nurkissa on paljon aseita, joita ei ole pilkottu ja heitetty roskiin. Olisiko nämä parempi jättää lojumaan nurkkiin vai viedä poliisille? Tähän kysymykseen et vastannut. |
|
drive:
Poliisia on turha kuormittaa pieniä ylinopeuksia. Normaaliliikenne on sellainen asia että sen pitäisi toimia ihan ihmisten keskinäisellä solidaarisuudella ilman poliisin läsnäoloa. Ja yleensä se toimiikin, kunhan paikalla ei osu kotipoliisia. ...tai drive-kuskeja, joiden mielestä muiden on on oltava solidaarisempia joillekin, kuin toisille. |
|
NHB: Ainakin kaikki ne poliisipalvelut, missä itse olen ollut jossain roolissa mukana, ovat sujuneet hyvin kätevästi. Niin minullakin. Ensimmäisen ajokorttinikin sain poliisiasemalla melkein käteeni jo seuraavana päivänä inssiajon suorittamisen jälkeen. Melkein siksi, että ajokorttia ei annettukaan, vaan sanottiin, että tule kyselemään kolmen viikon päästä uudestaan. Kortin nimitiedoissa oli pieni virhe. Edes väliaikaista ajokorttia ei suostuttu antamaan, vaikka kavereiden neuvosta kävin sitä seuraavana päivänä kysymässä. No, jos on odottanut 18 vuotta, niin kai sitä jaksaa odottaa vielä kolme viikkoa. Ajokortissani lukee myöntämispäivänä se päivämäärä, jolloin minun olisi pitänyt saada kortti, mutta jolloin en saanutkaan sitä. Jos olisin ajanut autolla sen jälkeen, kun minulle oli "myönnetty" ajokortti, olisin seuraavien kolmen viikon aikana jäänyt kiinni ajokortitta ajosta. En siis ajanut. Ajokortin suorittaminen tuli kestämään tasan kolme kuukautta, vaikka olin mennyt autokouluun jo kuukautta ennen kuin täytin 18 vuotta. Syynä oli paitsi ajokortin saamisen viivästyminen myös autokoulun hidastelu. Olin ainoa kuorma-autokortin suorittaja, ja autokoulu odotti, että tulisi muitakin, jolloin kaupunkireissut kannattaisivat. Ajokortin saamisessa oli vähän hidastelua, mutta sen jälkeen poliisin palvelu on parantunut. Sakkolapun olen saanut käteeni yleensä alle kymmenessä minuutissa, paitsi kahdella kerralla, kun se on pitänyt hakea poliisiasemalta. Kaksi yötä putkassakin järjestyi kätevästi ilman ennakkovarausta. Palvelu oli täydellistä. Minun ei tarvinnut tehdä mitään. Menin vain poliisiasemalle tiedustelemaan, mistä on kyse, kun autoni ikkunaan oli ilmestynyt tyhjä sakkolappu, jonka takasivulle oli kirjoitettu, että ajoneuvon, rekisteri se ja se, kuljettajaa pyydetään saapumaan poliisiasemalle, osoite se ja se. Reilun tunnin päästä siitä, kun olin kävellyt sisälle poliisiaseman ovesta, istuin jo putkassa. Eikä missä tahansa putkassa vaan itsensä Alvar Aallon suunnittelemassa. Moni arkkitehtiopiskelija olisi ollut kateellinen. Kotiin lähdin vasta yli kaksi vuorokautta myöhemmin, kun ystävällisesti päästettiin. Ainoastaan kahdesta asiasta annan pienen miinuksen. Leipien päällä oli liikaa voita. Ja lukemistona oli lähes pelkästään Jerry Cottoneita. Olisin kaivannut jotain sivistävämpää. Mitään "jälkilaskua" kuten oikeusjuttua Alvar Aalto -visiitistäni ei tullut. Puoli vuotta myöhemmin jouduin tosin vielä käymään poliisiasemalla tämän asian takia, mutta käynti kesti alle puoli tuntia. Paikkakuntakaan ei ollut sama. Koska tämä on autoilufoorumi, mainitsen lopuksi, että ensimmäisessä tapauksessa autoni oli sininen neliovinen Saab 99 ja jälkimmäisellä lyhyellä käynnillä Chevrolet Caprice. Molemmat vuosimallia 1974. Värejä ja pölykapseleita ja viinyylikattoa myöten tällainen Chevrolet mutta ei hardtop vaan Sedan: http://static.cargurus.com/images/site/2010/07/31/22/57/1974_chevrolet_capr ice-pic-7629430698815590439.jpeg NHB:
Parempi jättää pyörimään nurkkiin. Ilman panoksia antiikkiase on vaaraton. Jos se kaiken lisäksi on rikkinäinen, se on sitäkin vaarattomampi. |
|
Vuosikymmenien takaisista muistoista ei kannata vetää liian paljon johtopäätöksiä tämän päivän tapahtumista.
Vastaisitko nyt myös kysymykseen siitä, että miksi pitäisi potea synnintuskia viedessään aseita poliisille? Vaikka nurkkiin jääneissä aseissa ei juuri sillä hetkellä olisikaan panoksia, niin panoksia ei ole kovin hankala hankkia. Itse en neä mitään hyötyä tällaisista ylimääräisistä aseista, mutta mahdollisia haittoja niillä kyllä on. |
|
Tekniikan Maailma keskustelu > Liikenne?
|
|
Rätkätin:
No mitäpä mieltä ollaan --> tästä? Ainakin Italiassa tuo on normaali käytäntö ilman mitään tiemerkintöjäkin, että kaikki kaksipyöräiset puikkelehtivat autojen välistä jonon keulille vihreitä odottelemaan. Tosin polkupyöräilijät eivät useinkaan malta odotella niitä vihreitäkään, vaan menevät surutta punaisia päin risteyksen yli, jos muulta liikenteeltä suinkin pääsevät. |
|
Pitäisi nähdä tuollainen maalaus luonnossa. Yhtenäinen valkoista viivaahan käytetään pakollisen pysähtymisen kohdalla. Onko tuossa sellainen? Ainakaan kuvasta se ei näy. Mitä mahtaa tieliikennelaki ja -asetus tuosta sanoa? Tuskin tuntevat tapausta.
Kun viiva on ajoradan suuntainen, sitä ei saa ylittää. Liikenteen ammattilainen näyttää kuvassa mallia, kuinka viivaa kunnioitetaan. |
|
Herbert:
Yhtenäinen valkoista viivaahan käytetään pakollisen pysähtymisen kohdalla. Onko tuossa sellainen? Minusta tuota käytetään valo-ohjatuissa risteyksissä. Eikös se punainen valo ole jonkinlainen pakollinen pysähtyminen? Koko ideahan perustuu siihen, että kun kaikki pysähtyvät niin fillaristit pystyvät sen vuoksi ryhmittymään keulille. |
|
Hillitsee tuo (toivottavasti!) ainakin liikennevalokiihdyttelijöitä, kun edessä on nippu fillaristeja. Toisaalta vähentää vihreän jakson autojen välitysmäärää, mutta ehkäpä se on tarkoituskin...
|
|
Mielenkiintoista uutta mietittävää risteystä lähestyvällä autoilijalle. Miten pitää toimia jos valot vaihtuvat keltaisiksi kun lähestyy risteystä, ja jarruttamalla, ettei ajaisi punaisia päin, auto pysähtyy pyörätaskun päälle? Lisääntyykö punaisia päin ajo kun kuski ei osaa päättää että pysäyttääkö pyörätaskun päälle vai antaako mennä risteyksen läpi? Entä miten sitten liikkeelle lähdettäessä valojen vaihtuessa vihreäksi jos osa kuskeista arpoo että lähteäkö liikkeelle viivan takaa vasta kun valo vaihtuu vihreäksi vaiko jo keltaisella niin että ohittaa liikennevalotolpan kun valo vaihtuu vihreäksi? Sitten kun vielä jalankulkijatkin oppii, että vihreän vaihtuessa punaiseksi on parhaassa tapauksessa vielä pari ylimääräistä sekuntia ylittää katu niin ainekset aikamoiseen härdelliin on valmiina. Itse kyllä näin pyöräilevänä autoilijana pikkasen pelkään, että hyvä aikomus tässä(kin) tapauksessa tuottaa enemmän sekaannusta ja harmia kuin hyötyä.
|
|
Rätkätin:
Minusta tuota käytetään valo-ohjatuissa risteyksissä. Idea on hyvä, toteutusta on paha arvioida yhden lehtiartikkelin perusteella. Punainen valo tosiaan edellyttää pysähtymistä, mutta mielestäni valojen yhteydessä ei pysäytysviivaa käytetä. Ja kun valot aina joskus on pois päältä, muut merkinnät astuu voimaan. Eli mitä viiva TLL:n mukaan tarkoittaa? Stop-merkkiä ei tuossa muistaakseni ainakaan ennen ole ollut. |
|
Herbert:
Punainen valo tosiaan edellyttää pysähtymistä, mutta mielestäni valojen yhteydessä ei pysäytysviivaa käytetä. Ja kun valot aina joskus on pois päältä, muut merkinnät astuu voimaan. TLL: 4 LUKU Liikennevalot TLL: 23 § TLL: 26 § Elikkä vain niissä tapauksissa, jolloin valo-ohjatussa risteyksessä valojen vuoksi joudutaan pysäyttämään, on noudatettava pysähtymisessä pysäytysviivan ilmoittamaa kohtaa. |
|
Tehdään nyt pieni tarkennus edelliseen kommenttiini: "Punainen valo tosiaan edellyttää pysähtymistä, mutta mielestäni valojen yhteydessä ei aina pysäytysviivaa käytetä. Ja kun valot aina joskus on pois päältä, muut merkinnät astuu voimaan."
Sitten lisää lakia: TLA 38 § Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä. LMp 32 § Pysäytysviivan leveys on 30 – 50 cm. Liikennemerkin 232 yhteydessä pysäytysviivaa käytetään aina, milloin se teknillisesti on mahdollista. Milloin liikennevaloin ohjatussa risteyksessä ei ole suojatietä, merkitään pysäytysviiva pääopastimen kohdalle tai enintään 5 metriä ennen sitä. Milloin pysäytysviiva sijoitetaan ennen suojatietä, tulee pysäytysviivan ja suojatien välin olla vähintään 50 cm. Tiehallinto: "Liikennevaloissa pysäytysviiva sijoitetaan siten, että sen taakse pysähtyneestä ajoneuvosta näkee valo-opastimen. Paloaseman, rautatien tasoristeyksen, avattavan sillan tms. liikennevaloissa pysäytysviiva merkitään enintään 5 m ennen opastinta." 5 metriä on siis kriittinen mitta, jolloin viiva liittyy valoihin. Artikkelin kuvasta ei selviä, onko etäisyys enintään tuollainen. Jos on, kaikki lienee teknisesti kunnossa. |
|
Tuota 5m pysäytysviivaa on jo käytetty.
Se, että sille nyt annetaan joissain paikoissa lisämerkitys pyörätaskuna, on uutta. Ilman eri tiedottamista ja merkkaamista tulisi melkoinen sotku, kun fillaristit kiilailisivat keulille häiritsemään ja hidastamaan "tärkeämpää" liikennettä. Kun se nyt legalisoidaan, niin poru on oletettavasti edes hieman pienempää. Nähtäväksi jää. |
|
slowgear:
Mielenkiintoista uutta mietittävää risteystä lähestyvällä autoilijalle. Miten pitää toimia jos valot vaihtuvat keltaisiksi kun lähestyy risteystä, ja jarruttamalla, ettei ajaisi punaisia päin, auto pysähtyy pyörätaskun päälle? Eikös tuo ole selvä tilanne? Ei pysähtynyt keltaisella turvallisesti riittävän ajoissa, joten ajetaan menemään? Todellisempi ongelma päänsä asennosta "vieläkö ehtii?" asentoon "ehdinkö pysähtyä?" kääntäneillä on siinä, että rauhallisellakin jarrutuksella on helppo pysätä keltaisiin takanatulevalle liian nopeasti. Se ei tietenkään johda päin keltaista ajamiseen vaan riskin minimointiin muilla tavoin. Oikeasti nuo järjestelyt toimivat sivistysmaissa oikein hyvin ja eiköhän mekin niihin totuta. Jo Tukholmassa fillarit, Vespat ja H-D:t ovat kaikki yhtenä läjänä paalupaikalla ja vihreän vaihtuessa ne kaikki kipaisevat tiehensä ennen kuin keskimääräinen suomalaisautoilija olisi saanut sormen sieraimestaan vaihtaakseen ykkösvaihteelle. Kieltämättä sen tuo vaatii sen, että kuka tahansa ottaakin paalupaikan ja millä tahansa rakkineella, sitoutuu myös poistumaan muiden tieltä. Siinä voi olla suomalaisilla kotipoliiseilla hieman oppimista. Molemmin puolin. |
|
Lehdissä on taas ollut uutisia siitä, kuinka on maanteillä on törmäilty ja kuoltu ja vammauduttu. Näitä uutisia lukiessa tulee mieleen kysymys.
Kun kaiken pahan alku eli ylinopeudet on kameravalvonnalla ja poliisivalvonnalla ja tehostetulla valvontateknologialla ja sakoilla ja ajokorttien peruuttamisilla ja rikostuomioilla sekä muilla käytettävissä olevilla juridisilla keinoilla saatu loppumaan, mitä sitten? Jäljelle jää vielä liikennekuolemia. Kuljettajat rassaavat autoradioitaan ja kaivelevat kassejaan, jolloin autot ajautuvat vastaan tulevien kaistoille tuhoisin seurauksin. Kuljettajat nukahtavat ajaessaan, mistä seuraa onnettomuuksia. Kuljettajat eivät huomaa peileistä kaikkea mitä pitäisi ja vaihtavat kaistaa aiheuttaen kolareita. Kuljettajat menevät sekaisin liikennejärjestelyissä ja ajavat väärään suuntaan moottoritietä tai muuten väärin, mistä seuraa onnettomuuksia. Kuljettajat ovat katsovinaan huolellisesti molempiin suuntiin risteyksessä, mutta ajavat silti rekkojen alle. Kuljettajat tekevät jääpiruetteja maantiellä, kun autoja tulee vastaan, ja taas joudutaan järjestämään hautajaisia. Ja sitten ovat vielä nämä hullut ja humalaiset ja hullut humalaiset sekä itsemurhan tekijät, jotka saavat aikaan lehtijuttuja. Eivätkä poliisien hengenvaaralliset takaa-ajorallitkaan yleisillä maanteillä todennäköisesti mihinkään lopu, vaan uhreja tulee silloin tällöin. Aiotaanko näille tapahtumille tehdä mitään? Hyväksytäänkö ne periaatteella "ei voi mitään"? Riittääkö liikenteen turvallisuusvisionääreille se, että ylinopeudet on kovalla kurilla ja rangaistuksilla - mutta ei nopeudenrajoittimilla - estetty? |
|
SO2001:
Kun kaiken pahan alku eli ylinopeudet on kameravalvonnalla ja poliisivalvonnalla ja tehostetulla valvontateknologialla ja sakoilla ja ajokorttien peruuttamisilla ja rikostuomioilla sekä muilla käytettävissä olevilla juridisilla keinoilla saatu loppumaan, mitä sitten? Alennetaan nopeuksia. Alennetaan niin kauan, että törmäysnopeudet ovat niin alhaisia, ettei törmäyksissä enää kukaan kuole. |
|
Pitääkö vauhti alentaa niin hitaaksi, että uhri ehtii kuolla vanhuuteen ennen kuin törmäyksen aiheuttamat vammat käyvät kuolettaviksi? Entä polkupyörien nopeudet? Niillähän voi kaatua kävelyvauhdissa ja saada kuolettavia vammoja.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1340274/ksml-valumaan-laht eneen-auton-alle-jaanyt-nainen-menehtyi http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Mies%20kuoli%20-%20linja-auto%20peruutti% 20yli/art-1288337203667.html http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/mies_kuoli_auton_alle_kau pan_parkkipaikalla/ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mies+kuoli+peruuttavan+kuorma-auton+alle +Kouvolassa/1135245958694 http://www.ess.fi/?article=187546 Oma usein toistamani ehdotus onnettomuuksien vähentämiseksi on automaattinen keskitetty maantieliikenteen ohjausjärjestelmä, joka muistuttaa rautateillä käytettävää järjestelmää. Se estää yhteentörmäykset neuvomalla kuljettajaa ja estämällä väärät toiminnat. Se jarruttaa risteyksessä väistämisvelvollista autoa, jos kuljettaja yrittää rikkoa väistämissääntöä. Se estää ohitukset, jos vastaan on tulossa auto liian lähellä. Ja niin edelleen. Aivan kokonaan liikennekuolemia ei voi välttää, sillä aina on olemassa inhimillinen tekijä, ja tekniikka voi myös pettää kriittisellä hetkellä. Liikenteenohjausjärjestelmä vähentäisi kuitenkin liikennekuolemia mahdollisesti yli 90 prosenttia. Tarvittavaa tekniikkaa on jo olemassa ja se kehittyy koko ajan. Joihinkin autoihin (Volvo) on jo saatavissa lisävarusteena onnettomuuksia estäviä lisävarusteita kuten kaistavahti, automaattinen täysjarrutus uhkaavassa törmäystilanteessa maantiellä, jalankulkijan tunnistusjärjestelmä ja jarrutus, sekä citysafe-peräänajon esto kaupungissa. Tarvittaisiin vain EU-tasoinen päätös laajemman järjestelmän ottamisesta vaiheittain käyttöön. Vanhoihin autoihin laitetta ei ehkä kannattaisi asentaa kuin osittain (minimivaruste olisi radiolla toimiva paikanilmaisinlaite, joka antaisi järjestelmälle tiedon auton sijainnista), mutta uusissa autoissa koko järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön jo muutamassa vuodessa. |
|
SO2001:
Aivan kokonaan liikennekuolemia ei voi välttää, sillä aina on olemassa inhimillinen tekijä Vai pitäisikö sanoa, että epäinhimillinen tekijä? |
|
<< edellinen 1 ... 8 9 10 11 12 ... 32 seuraava >> |
|
Keskustelut: Tekniikan Maailman keskustelu > Liikenne > Poimintoja sanomalehdistä
© Tekniikan Maailma
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut