Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Poimintoja sanomalehdistä, Osa II

<< edellinen 1 ... 40 41 42 43 44 ... 60 seuraava >>

ritsa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052415617682_uu.shtml

Humalassa olleesta kolmikosta jokainen kuljetti vuorollaan autoa keskiviikkoiltana Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla.


Se on nuo kesärajoitukset mitkä saa tekemään kaikkea hassua...
Sivulliset jyräsivät juopuneen traktorikuskin

Perjantai 25.5.2012 klo 11.35

Hätäkeskus sai perjantaiaamuna kello 7.20 ilmoituksen tiellä laidasta laitaan seilaavasta traktorista Ylöjärvellä.

Traktori oli matkalla 65-tiellä Kyrönlahdesta Kurun suuntaan. Vaappuvan ajotyylin vuoksi takaa tullut liikenne ei päässyt tekemään ohituksia.

Tilanteeseen havahtui kaksi betoniauton kuljettajaa, jotka päättivät yhteistuumin jyrätä vaarallisen kuljettajan pois liikenteestä.

Betoniautojen kiilaaminen aiheutti kuitenkin toisen vaaratilanteen, kun traktorinkuljettaja joutui ahdisteltuna ajamaan bussipysäkille. Bussipysäkillä oli useita lapsia, jotka olivat vaarassa jäädä traktorin alle.

Traktorinkuljettaja yritti vielä kerran poistua betoniautojen tekemästä motista peruuttaen sillä seurauksella, että se törmäsi toisen betoniauton keulaan. Sivulliset pidättelivät kuljettajaa poliisipartion saapumiseen saakka.

Poliisi haluaa kiittää betoniautojen kuljettajia vakavampien seuraamusten estämisestä.

Traktorinkuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

IL

Taitaa olla kännissä nuo kaikki sontiaiset, jotka letkaa vetää perässään.
Nyt auto töytäisi lasta Alavudella

Perjantai 25.5.2012 klo 16.09

Poliisin mukaan kyseessä saattaa olla sama yliajaja kuin Tervakoskella.

Henkilöauto töytäisi 12-vuotiaan tytön nurin perjantaina kello 14 jälkeen. Auto poistui paikalta pysähtymättä.

- Tyttö kaatui asfalttiin ja selvisi mustelmilla. Onneksi ei tullut vakavampaa, komisario Juha Järvelin Etelä-Pohjanmaan poliisista kertoo.

50 - 60-vuotias nainen ajoi vaalealla henkilöautolla. Tyttö kuvaili naista tukevaksi ja pyöreäkasvoiseksi. Naisella on lyhyet vaaleat hiukset.

Järvelinin mukaan tapauksessa on yhtäläisyyksiä Tervakosken tapauksiin.

Järvelin toivoo, että autoa ajanut henkilö ilmoittautuisi poliisille.

- Voihan tietysti olla, että tämä on sattumalta tapahtunut, eikä liity Tervakosken yliajoihin.

Järvelin ei sulje pois mahdollisuutta, etteikö kyseessä voisi olla matkija.

- Toivon todella, että kyseinen nainen löytyy. Toivottavasti hän jää kiinni ennen kuin sattuu jotain vakavampaa, Järvelin vetoaa.

Silminnäkijähavainnot tapaukseen liittyen voi soittaa poliisille numeroon 0400 762 009 tai laittaa sähköpostiin tutkinta.alavus@poliisi.fi

Numeroon voi soittaa myös viikonloppuna.

NINA LEINONEN
nina.leinonen@iltalehti.fi

Eiköhän suomessa tapahdu vuosittain vähintään pari sataa tapausta, jossa auto tönäisee lasta. Jostain syystä näistä on nyt vaan tullut lööppihittejä. Ja 70% suomalaisista naisista on 50-60 vuotiaita tukevia pyöreäkasvoisia jotka ajaa vaalealla skodalla.
http://www.iltalehti.fi/autot/2012052515625464_au.shtml

Poliisi varoittaa kesäkuukausien liikennettä kiusaavasta ikävästä ilmiöstä, joka näkyy selvänä piikkinä tilastoissa.
Poliisi löysi Alavudella lapseen törmänneen autoilijan

Lauantai 26.5.2012 klo 18.48 (päivitetty klo 19.19)

Tapahtuneella ei ole yhteyttä Kanta-Hämeen tapauksiin.

Alavudella perjantaina lapseen suojatiellä törmännyt autoilija on poliisin mukaan tavoitettu.

Tapauksen tutkinnanjohtaja Juha Järvelinin mukaan nainen on kuulustelussa myöntänyt törmänneensä suojatietä ylittäneeseen tyttöön.

Autoilijan mukaan syynä oli jonkinlainen väärinkäsitys. Hän oli luullut, että tyttö ei ylittäisikään tietä.

Tapauksesta lievin vammoin selvinnyt 13-vuotias tyttö on kertonut poliisille, että molempien kaistojen autot olivat pysähtyneet suojatien eteen antamaan tietä. Hän oli kuitenkin ehtinyt ottaa vain kolme askelta, kun epäilty oli lähtenyt liikkeelle.

Tyttö kaatui törmäyksessä ja sai mustelmia käteensä.

Uhri oli tämän jälkeen noussut ylös ja jatkanut matkaansa kotiin. Hän oli kertonut tapahtumista kotiväelleen, jotka olivat ilmoittaneet asiasta poliisille.

Kanta-Hämeen Janakkalassa ja Hämeenlinnassa on viimeisen parin viikon aikana tullut tietoon neljä samantyyppistä tapausta. Alavuden tapaus on poliisin mukaan kuitenkin näihin liittymätön yksittäistapaus.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat verkkosivuillaan lauantaina.

STT

Oikein tiesin. Noita jalankulkijoiden tönimisiä oikeasti sattuu paljon kun ajotaidottomat hapuilee polkimia, eikä niistä yleensä mitään juttua tule.
Helsingin Sanomat voisi joskus selostaa lukijoille, mitä tarkoitetaan "urheilullisella ajotavalla" ja "aktiivisella ajamisella”, kun näitä käsitteitä artikkeleissa käytetään.


Audi Q5 hybrid quattro:

”Moottori ja erinomainen ajokäytös takaavat, että Audilla voi selvittää urheilullisella ajotavalla myös mutkataipaleet.”


Hyundai i40:

”Ajo-ominaisuudet ovat perustasoa. Ajettavuus ei ole huono, mutta ei myöskään innosta aktiiviseen ajamiseen.”


Maanteillä tekemieni havaintojen mukaan ”urheilullinen ajotapa” ja ”aktiivinen ajaminen” eivät käytännössä voi tarkoittaa muuta kuin ylinopeutta. Jos noudattaa 80 km/h nopeusrajoitusta, ajamisesta on vaikea tehdä urheilullista, vaikka miten yrittäisi – ja jos onnistuu, niin jonkinlainen laittomuus on todennäköisesti joka tapauksessa kyseessä.

Jos noudatetaan nopeusrajoituksia, ”urheilullinen ajotapa” on mahdollista ainoastaan autoilla, joissa on mahdollisimman huonot ajo-ominaisuudet. Kun yrittää pitää vikuroivan auton tiellä, siinä on tiettyä urheilun meininkiä. Helsingin Sanomien autoartikkeleissa viitataan kuitenkin autoihin, joissa on hyvät ajo-ominaisuudet. Ajaminen niillä 80 km/h nopeudella ei voi olla kuin pelkkää äärimmäistä turhauttavaa tylsyyttä, josta on urheilu kaukana. Ajamista nopeusrajoituksen mukaan autolla, jossa on ”kaikki herkut” voisi verrata hienoon päivälliseen, josta olisi lupa syödä vain hammastikulla.

Entä ”aktiivinen ajotapa”? No, tietenkin aktiivista ajotapaa voi harrastaa esimerkiksi siten, että vaihtaa vaihteita ilman mitään syytä kolmen suurimman vaihteen välillä, tai availee auton sähkötoimisia ikkunoita tai säätelee auton penkkiä kesken ajon tai tekee jotain muuta älytöntä, josta ”aktiviteettia” saa syntymään. Lehden kirjoituksessa aktiivisella ajotavalla todennäköisesti kuitenkin viitataan kiihdytyksiin ja ohituksiin ja kovaan nopeuteen – missä tullaankin taas ylinopeuksiin. Ajaminen ”aktiivisesti” nopeusrajoituksia noudattaen on lähes mahdotonta. Jo pelkästään toisen auton ohittaminen järkevässä ajassa muualla kuin moottoritiellä edellyttää käytännössä ainakin hetkellistä ylinopeutta.

Kuvasin muutama päivä sitten videokameralla omaa ajamistani siten, että panin kameran jalustalle takapenkille. Tarkoitus oli todistaa, miten vähän ohjausliikkeitä ja ”aktiviteettia” auton ajaminen mutkatiellä vaatii autolla, jonka ajo-ominaisuuksia pidetään huonoina. Halusin esittää kysymyksen, miten ajaminen muuttuisi, jos video kuvattaisiin autossa, jonka ajo-ominaisuuksia pidetään hyvinä. Jos huonojen ajo-ominaisuuksien auto pysyy suunnassaan ilman jatkuvia ohjausliikkeitä ja kääntyy tasaisen varmasti pienillä ohjausliikkeillä, mitä parannusta hyvien ajo-ominaisuuksien auto enää tähän voi tuoda?

Vastaus on tietenkin se, että parannukset alkavat näkyä vasta, kun nopeutta nostetaan vielä enemmän päiväsakkorajan yläpuolelle kuin kuin minun kuvaamassani videossa. Kun ylinopeutta on enemmän kuin 40 km/h yli nopeusrajoituksen salliman nopeuden, tällöin hyvien ja huonojen ajo-ominaisuuksien erot alkavat näkyä ja tuntua. Jos autossa on hyvät ajo-ominaisuudet, se menee mutkista läpi siististi ja vakaasti kuin juna. Jos ajo-ominaisuudet ovat huonot, ajaminen tuntuu vaaralliselta ja pelottavalta. Auto kallistelee ja ohjaus tuntuu epävakaalta. Mutta tämän toteaminen vaatii siis huomattavan ylinopeuden.

Jos ajetaan rajoitusten edellyttämää kahdeksankympin matelunopeutta tai satasen nopeutta paremmalla tiellä, ajo-ominaisuuksien eroja tuskin edes huomaa. Auto kuin auto kulkee tylsän tasaisesti, jos tie on tasainen. Ainoastaan uraisella ja kuoppaisella tiellä ajo-ominaisuuksien eroja alkaa tuntua jo rajoituksen sallimissa nopeuksissa. Parempien ajo-ominaisuuksien auto kulkee tasaisemmin ja pitää paremmin suuntansa. Huonompien ajo-ominaisuuksien auto heittelehtii ja tempoilee urissa. Tässä asiassa tosin vaikuttaa myös auton koko ja renkaiden ominaisuudet. Jos urat eivät ole (pienen) auton renkaiden kohdalla, kulku ei voi olla kovin tasaista. Jos renkaat ovat käytökseltään ”löysät”, sekin voi aiheuttaa pehmeyden tuntua ja heilahteluja.

Edellä mainittu video epäonnistui. Vanhat Hakkapeliitat, joista poistin nastat, ovat niin epätasapainoiset, että auto tärisee (vanteiden sisäpuolelle saattoi jäädä joihinkin kohtiin kuraa). Videokuvakin siis tärisi. Vaikka nastat ovat pienet, niiden poistaminen teki renkaista jotenkin löysän oloiset. Auton käyttäytyminen muuttui. Auto alkoi heittelehtiä urissa urissa. Tätä ei tosin näy videossa, koska tiellä, jolla kuvasin, ei ollut uria. Renkaat eivät olleet vielä erityisen huonot edes nastarenkaina, mutta rahapulan takia tein niistä ennenaikaisesti ”kesärenkaat”. Niillä olisi vielä ajanut yhden talven. Ostan syksyllä uudet talvirenkaat.
SO2001:
Helsingin Sanomat voisi joskus selostaa lukijoille, mitä tarkoitetaan "urheilullisella ajotavalla" ja "aktiivisella ajamisella”, kun näitä käsitteitä artikkeleissa käytetään.


Urheilullisuudesta en tiedä, mutta aktiivisuutta tulee lisää, kun yrittää rullata vapaalla sopivat alamäet. Puuhaa riittää sekä vaihtamisessa, että varsinkin liikenteen ja tien muodon tarkkailussa.
Kaleva samasta aiheesta:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/yksi-henkilo-kuoli-henkiloauton-ja-rekan- kolarissa-haukiputaalla/594695/

Oulun ohikulkutie kapenee Haukiputaalla moottoritiestä hyvin muotoilluksi loivakaarteiseksi ja leveäksi moottoriliikennetieksi, jossa henkilöauton mahtuu ohittamaan keskiviivaa ylittämättä.

Jostain syystä juuri tuolla äärimmäisen tilavalla ja helposti ajettavalla tieosuudella sattuu paljon törmäyksiä ison auton keulaan.

Edellinen autonsa polttaja veti vastapalloon pääsiäisen jälkeen lähes samassa paikassa.
Näyttää pahasti siltä, että nämä "tuntemattomasta syystä vastaantulijan kaistalle" tapaukset ovat lisääntymään päin vähän samaan tapaan, kuin nämä nuorten miesten ammuskelutapaukset ja poliitikkojen ainoat keinot näyttää olevan kieltojen ja rajoituksien lisääminen.
Opelixi:
poliitikkojen ainoat keinot näyttää olevan kieltojen ja rajoituksien lisääminen.


Sun pitäisi varmaan tarkentaa? Tuo on niin pitkää kuin leveätäkin. Sitten vielä, miten "keinottelu" on näkynyt viime aikoina ampumistapauksissa ja liikenteessä erikseen vielä.

Minä en aseita tarvitse/käytä mihinkään, joten niiden rajoituksista en juuri mitään teidä, mutta eikös juuri kiellot ja rajoitukset ampumalupien saamisessa ja aseiden myynnissä luulisi tepsivän ensi alkuun?

Liikenteessä en ole havainnut mitään "uutuuksia", jotka voisivat liittyä em. tapauksiin. Mitä sinä olet huomannut?

Ainiin, ehkä et tarkoittanut tuollaista? Mitäs kaikkea sitten?
Kumppani:

Sun pitäisi varmaan tarkentaa? Tuo on niin pitkää kuin leveätäkin.


Kerro jos tarvitsee tarkentaa enemmän:

"Kansanedustaja vaatii jo: Asekaappeihin alkolukot"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052815631830_uu.shtml

Kumppani:

Minä en aseita tarvitse/käytä mihinkään, joten niiden rajoituksista en juuri mitään teidä, mutta eikös juuri kiellot ja rajoitukset ampumalupien saamisessa ja aseiden myynnissä luulisi tepsivän ensi alkuun?


En tarvitse minäkään, mutta pidän metsästystä erinomaisena harrastuksena. Pitäisikö kieltää sakset ja keittiöveitsetkin, kun ne taitaa olla tappovälineinä yleisimmät? Entäs sitten ne taparikollisten laittomat aseet?

Kumppani:

Liikenteessä en ole havainnut mitään "uutuuksia", jotka voisivat liittyä em. tapauksiin. Mitä sinä olet huomannut?


Niin, että mitä?
Opelixi:
Kerro jos tarvitsee tarkentaa enemmän:

"Kansanedustaja vaatii jo: Asekaappeihin alkolukot"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052815631830_uu.shtml

En tarvitse minäkään, mutta pidän metsästystä erinomaisena harrastuksena. Pitäisikö kieltää sakset ja keittiöveitsetkin, kun ne taitaa olla tappovälineinä yleisimmät? Entäs sitten ne taparikollisten laittomat aseet?


No niin. Ja tähän alle Opelixi kirjoittaa sitten Suomen kansalle ne Ainoat-Oikeat-Tavat korjata tilanne. Ole hyvä, areena on sinun. Toivotaan että joku persu käy täältä kopioimassa ne ohjelmaansa:

---------------------

Liikenteessä en ole havainnut mitään "uutuuksia", jotka voisivat liittyä em. tapauksiin. Mitä sinä olet huomannut?

Opelixi:
Niin, että mitä?


Sitä vaan, että liittyen "tuntemattomiin syihin", mitä olet nähnyt ehdotettavan rajoituksia ja kieltoja?

Ja etkö sinä itsekin ole niitä esittämässä? Vai millaiseksi ne muuttuvat sinun käsittelyssäsi?
Kumppani:

No niin. Ja tähän alle Opelixi kirjoittaa sitten Suomen kansalle ne Ainoat-Oikeat-Tavat korjata tilanne.


Missään en ole väittänyt, että minulla olisi ainoat oikeat tavat korjata tilanne? Annoin sinulle oivallisen esimerkin siitä minkälaisia kuningasideoita meidän poliitikkojemme päästä sinkoilee ilmaan, kun sitä itse pyysit!

Lienee ihan selvää, että millään kielloilla ei asioita ratkaista. Jos oikeasti halutaan asioihin vaikuttaa on nuorten mielenterveyspalveluihin ja syrjäytymisen estämiseen satsattava. Jos seuraavaksi alkaa ruikutus, että ei ole rahaa, niin antaa sitten olla. Parempi sekin, kuin alkaa keksiä jotain aivan älytöntä ja totaalisen toimimatonta holhousyhteiskuntaa!

Ennen kuin jatkamme on Kumppani parempi, että kerrot kannatatko alkolukkojen asentamista asekaappeihin? Jos et kannata, niin sitten keskustelua on turha jatkaa, koska olet kanssani samaa mieltä, vaikka se sinua kuinka riepoisikin.

Kumppani:

Sitä vaan, että liittyen "tuntemattomiin syihin", mitä olet nähnyt ehdotettavan rajoituksia ja kieltoja?


Aika silmät kiinni olet ajellut, jos et ole huomannut rajoitusten alentamista, lisääntynyttä nopeusvalvontaa ja alati käyvää keskustelua nopeuksista.

Kumppani:

Ja etkö sinä itsekin ole niitä esittämässä? Vai millaiseksi ne muuttuvat sinun käsittelyssäsi?


Niin, muistatkos mitä ne esitykseni olivat? Yritäpä laittaa listaa tulemaan.
Opelixi:
Lienee ihan selvää, että millään kielloilla ei asioita ratkaista. Jos oikeasti halutaan asioihin vaikuttaa on nuorten mielenterveyspalveluihin ja syrjäytymisen estämiseen satsattava. Jos seuraavaksi alkaa ruikutus, että ei ole rahaa, niin antaa sitten olla. Parempi sekin, kuin alkaa keksiä jotain aivan älytöntä ja totaalisen toimimatonta holhousyhteiskuntaa!


Älytön ja totaalisen toimimatonta holhousyhteiskunta, vai niin. Kukas sellaista tosiaan haluaa, kun sen tuollaiselta saa kuulostamaan. Mikä on ihan helppoa, jos ei pysähdy miettimään, mitä heittää ja mitkä asiat mihinkin vaikuttavat. Minäkään en kannata holhousyhteiskuntaa, vaikka kumpikaan meistä ei tarkenna miten (eri tavalla) sen ymmärrämmekään. Populistinen heitto, kuten seuraavatkin "termit".

Minusta nuorten mielenterveyspalveluihin ja syrjäytymisen estämiseen olisi satsattava, mutta jos näin yksinkertaiset konstit olisi käytössä, niin miksei valtiovalta huomaa?
Jos rahasta on puute, niin minä olen valmis nostamaan 1-2 prosenttiyksikkö heti omaa verotustani, tuletko perässä Opelixi? Hyvän asian puolesta, jos rahaa alkaisi löytyä oikeasti. Mutta miksei sitä löydy nytkään? Missä KAIKESSA mättää Suomessa? Aihe on niin laaja, että turhaan yrität täällä viisastella one-linereillasi, sen verran minä
tiedän ja ymmärrän kuitenkin ja ehkä siinä on se merkittävin eromme.

Opelixi:
Ennen kuin jatkamme on Kumppani parempi, että kerrot kannatatko alkolukkojen asentamista asekaappeihin?


No en kannata! Populisti mikä populisti tuokin "poliitikko". Samaa mieltä, että olipahan ajattelematon heitto.

Opelixi:
Jos et kannata, niin sitten keskustelua on turha jatkaa, koska olet kanssani samaa mieltä, vaikka se sinua kuinka riepoisikin.


Mielenterveyspalvelut ja syrjäytymisen estäminen, kyllähän noissa on ihan mielellään samaa mieltä. Mutta aika naiivi olet, jos ei kielloilla ja rajoituksilla olisi myös hyvin tärkeä rooli yhteiskunnassa. Sinä vain kirjoitat, niin kuin ei olisi kuin mustaa tai valkoista.

Sitä vaan, että liittyen "tuntemattomiin syihin", mitä olet nähnyt ehdotettavan rajoituksia ja kieltoja?

Opelixi:
Aika silmät kiinni olet ajellut, jos et ole huomannut rajoitusten alentamista, lisääntynyttä nopeusvalvontaa ja alati käyvää keskustelua nopeuksista.


Sinulla ne silmät on kiinni! Minusta
- nopeusrajoitukset ovat Suomessa pysyneet ennallaan iät ajat (esitä yksikin tienpätkä, jossa itsemurhakuskit on tiputtaneet nopeuden aiemmasta)
- tolpilla korvataan vain manuaalista valvontaa (itsehän kaipaat sellaista, mutta miksi jos se on "huono juttu" kerran)
- enkä myöskään pysty osoittamaan, että juuri itsemurhakuskit (ne "tuntemattomat syyt" ) olisi kohdennettu keskusteluissa nopeuksiin, kun sitä käydään yleisemmällä tasolla.

Niin että mitkä seikat ja millä perustein liittyvät juuri "tuntemattomien syiden" estämiseen? Huomaatko, miten sinä poukkoilet poiminnoissasi, hyvin valikoivasti.
SO2001:
Entä ”aktiivinen ajotapa”? No, tietenkin aktiivista ajotapaa voi harrastaa esimerkiksi siten, että vaihtaa vaihteita ilman mitään syytä kolmen suurimman vaihteen välillä, tai availee auton sähkötoimisia ikkunoita tai säätelee auton penkkiä kesken ajon tai tekee jotain muuta älytöntä, josta ”aktiviteettia” saa syntymään.

Arkiliikenteessäkin riittää aktiviteettia kun lakkaa istumasta matkustajana ratin takana ja alkaa ajaa, mutta en ole ollenkaan varma tarkoittavatko toimittajat samaa aktiivisuutta jonka itse näen tarpeelliseksi?

Sääntöjen mukainen eteneminen on vain lähtökohta ja ennakoivan ajon kurssilla kerrotaan lisää siitä mihin huomio suunnataan, kuinka korjataan muiden virheet ja minimoidaan omien virheiden seuraukset. Loppuajan voi käyttää Avaruusvektorin tavoin talousoptimointiin.
Opelixi:
Näyttää pahasti siltä, että nämä "tuntemattomasta syystä vastaantulijan kaistalle" tapaukset ovat lisääntymään päin vähän samaan tapaan, kuin nämä nuorten miesten ammuskelutapaukset ja poliitikkojen ainoat keinot näyttää olevan kieltojen ja rajoituksien lisääminen.


Ammuskelutapauksiin liittyen ei tosiaan taideta olla saatu aikaan muuta kuin aseenkantoluvan saamisen vaikeuttaminen. Muistaakseni Jokelan tapauksen jälkeen joku työryhmä teki listan ehdotuksista, mutta vain helpoiten toteutettava toimenpide toteutettiin. Näin siis Holmlundin ministerikaudella. Saa nähdä, mitä Räsänen saa aikaan. Minulla ei ole kovin korkeita odotuksia hänen suhteen. Muutenkaan nykyhallitus ei keskittämisvimmassaan painota sellaista linjaa toiminnassaan, joka antaisi kilpailuyhteiskunnan paineiden kanssa painivalle yksilölle entistä parempia mahdollisuuksia pärjätä. Kunnissa tilanne ei yleisesti ottaen ole yhtään parempi.

Mutta jos iltapäivälehtien otsikoita tyydyt lukemaan, liikenteestä voi saada kuvan, jonka olet saanut liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Lapintie kysyi, pitäisikö asekaappeihin asentaa alkolukot. Iltalehden otsikossa se kääntyi vaatimukseksi.

Liikenteessä tehdään lukematon määrä muutakin liikenneturvallisuustyötä, kuin nopeuksien alentamista ja valvonnan kehittämistä. Samalla, kun autojen turvallisuuskehityksessä on otettu aikaan suhteutettuna merkittävimmät edistysaskeleet, on Suomeen rakennettu satoja kilometrejä moottoritietä ja näillä tieosuuksillä rajoitukset ovat 20-40 km/h korkeammat kuin korvaavilla tieosuuksilla. Samaan aikaan on otettu käyttöön muuttuvia rajoituksia. Samaan aikaan on tehty perusparannuksia, jolla käytännössä on ollut ajonopeuksia korottava vaikutus. Samaan aikaan on hirvikantaa pudotettu 30%. Ajokorttiuudistus on meneillään. Samaan aikaan on vuosittain tehty lukematon määrä pienempiä parannuksia. Itse esimerkiksi olen osallistunut moniin tällaisiin hankkeisiin. Viimeisin oli kevyenliikenteen alikulun rakentaminen. Tarkista vaikka liikenneviraston budjetista, paljonko vuosittain tämäntyyppisiin hankkeisiin kuluu rahaa. Toki poliitikot ei valtion budjetin laatimista lukuunottamatta tällaiseen arkiseen, mutta näkymättömään toimintaan paljoakaan vaikuta, koska päätökset tehdään pitkälti virkamiestyönä. Merkittävin rooli on poliittisesti ehkä kunnissa, koska usein osa hankkeen kustannuksista tulee kunnan maksettavaksi. Jos rahaa ei saada, ei hanke valtion rahoituksesta huolimatta käynnisty.

Myös muuta ruohonjuuritason toimintaa tehdään. Uusin lukemani uutinen oli mielenkiintoinen: Ennakoiva katumus.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/toimipaikat/aluetoimistojen_tiedotteet.p hp?we_objectID=8384

Tässä muuten on vahvasti esillä rattijuoppous, minkä merkityksestä riskinä ei liene erimielisyyttä ja jonka hoitoon kaipaat nykyistä enemmän paukkuja. Hauskaa oli havaita, että valistustyössä käytetään periaatteessa samanlaista menetelmää, jota itse ajaessani harrastan ja jota pidät merkityksettömänä. Itse en mieti, miltä tuntuisi kertoa kaverini omaisille, että tapoin kännissä kaverini. Etsin ajamisestani muita virheitä, jotta kehittyisin entistä paremmaksi kuljettajaksi ja jotta huono tuuri ei osuisi kohdalle ja lopputulos ei olisi pahimmillaan samanlainen kuin monilla rattijuopoilla tai sellaisen kyydissä olleilla.

Itsemurhatkin ovat vuoteen -85 saakka ulottuvan tilaston mukaan alimmillaan, joten hiukan lööpeistä samasi vaikutelma "näyttää olevan" pielessä.
Lapintien kirjoituksen voisi käsitellä nopeasti, kun Opelixi otti sen esimerkiksi poliitikkojen vaatimuksesta sääntöjen tiukentamiseen:

http://lapintie.vas.fi/2012/05/28/asekaapit-katsastettaviksi-ja-oviin-alkol ukot/#more-980

"Viime vuosien kouluampumiset ja viimeisimpänä Hyvinkään ampumistapaus osoittivat, että luvalliset aseet ovat Suomessa edelleen aivan liian helposti myös riskihenkilöiden saatavilla.

Väkivallan torjumiseksi tarvitaan laaja paletti keinoja monilta yhteiskunnan aloilta. Erityisen tärkeää on yhteiskunnan turvaverkkojen vahvistaminen – nuorten syrjäytyminen voidaan estää, jos ongelmat havaitaan ennalta ja on myös keinot varhaiseen puuttumiseen.

Lyhyellä aikavälillä myös aselainsäädännön kiristäminen on välttämätöntä.

Aserajoituksia on vastustettu myös sillä perusteella, että autot ja liikenne ovat paljon pahempia tappajia. Vertaus ontuu pahasti, sillä autoja ei aseiden tapaan ole suunniteltu tappamiseen, eikä liikennevahinkoja voi rinnastaa tahallisiin henkirikoksiin.

Liikennettä rajoitetaan aseisiin verrattuna monin tavoin. Ajokortti vaatii 18 vuoden iän, ja autot on myös katsastettava.

Asepiireissä sen sijaan vastustetaan poliisin oikeutta tarkistaa kotien asekaapit. Miksei asekaappeja ja niiden kunnollisuutta saisi autojen tavoin ”katsastaa”?

Autoihin ollaan vaatimassa myös alkolukkoja. Pitäisikö myös asekaappeihin asentaa vastaavat?

Perustelut yksityisyydestä ja kotirauhasta ei ole riittävä. Jos katsastuskonttorilla, palotarkastajalla tai vaikkapa nuohoojalla on turvallisuuden takaamiseksi oikeus tarkistaa autosi, pannuhuoneesi ja savupiippusi, niin kyllä poliisilla tulee olla oikeus tarkistaa että kotien asekaapit ovat määräysten mukaisia."


Toisessa kappaleessa Lapintie tarttuu siihen aihepiiriin, joka minun mielestäni on keskeisin tekijä tässä asiassa. Huomiota pitäisi keskittää kuitenkin myös huomattavasti pienipiirteisempään toimintaan. Jo päiväkodeissa peruskouluista puhumattakaan esiintyy lasten keskuudessa toisten syrjintää ja kiusaamista. Tällaiseen hyvin varhaiseen oireiluun pitäisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin, jolloin varsinaisten turvaverkkojen tarve jäisi vähäisemmäksi. Valtion lisäksi kuntapäättäjillä on avaimet tähän asiaan, koska kunnallisten laitosten ryhmäkoot yms. asiat ovat keskeisessä roolissa.

Samaa mieltä olen siitä, että aserajoitusten vastustamista ei voi perustella liikenneonnettomuuksilla. Ne ovat eri asioita, eivätkä ole toisistaan riippuvaisia. Käsittämätöntä on kuitenkin se, että Lapintie heti perään vaatii asekaappeihin valvontaa liikennevalvontaan vedoten.

Asekaappien katsastus on järjetön ajatus. Asekaappi ei ole samalla tavalla kuluva tai huoltoa vaativa laite, kuin auto tai savupiippu. Eikä nuohooja ei väkisin savupiippuani tule tarkistamaan ja mahdollisesti laittamaan uunia käyttökieltoon, homma on omistajan vastuulla. Jos kaapin vaatimustasoon halutaan jotain hienosäätöä tehdä, siitä voidaan keskustella. Itse en kuitenkaan koko kaapilla näe suurta merkitystä aseturvallisuudessa, enkä varsinkaan tällaisiin ammuskelutapauksiin.

Tämän pohjalta Opelixi varmaan täsmentää aiempia kommenttejansa poliitikkojen toiminnasta liikenneturvallisuuteen liittyen. Ja kun poliitikkojen ainoat keinot näyttää mielestäsi olevan kieltojen ja rajoitusten lisääminen, miksi olet samaa mieltä Tossavaisen nopeusrajoitusten muuttamista käsittelevästä kommentista:

"22.5.12 16:46
Persun kanssa samoilla linjoilla lukuunottamatta moottoriteitä. 120 on ihan ok perusnopeus ja siitä sitten tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ylös tai alas. 130km/h ei ole mikään ongelma muuallakaan, niin miksi tehdä siitä Suomessakaan."
Herbert:

Mutta jos iltapäivälehtien otsikoita tyydyt lukemaan, liikenteestä voi saada kuvan, jonka olet saanut liikenneturvallisuuden kehittämisestä.


Tulee tässä luettua paljon muutakin ja jokainen tekee omat huomionsa liikenteessä liikkuessaan. Liikenteeseen käytetyt julkiset varat ovat pysytelleet pari vuosikymmentä samalla tasolla tilanteen ollessa niin, että liikenteestä kerätään veroja ja muita maksuja 7x määrä suhteessa sinne palautettuun.

Herbert:

Lapintie kysyi, pitäisikö asekaappeihin asentaa alkolukot. Iltalehden otsikossa se kääntyi vaatimukseksi.


No en todellakaan yhden otsikon perusteella uskonut, että kyseinen henkilö olisi niitä vaatimassa, mutta pelkän ajatuksen heittäminen ilmaan kertoo mielestäni ihan riittävästi henkilön ajatusmaailmasta.

Herbert:

Liikenteessä tehdään lukematon määrä muutakin liikenneturvallisuustyötä, kuin nopeuksien alentamista ja valvonnan kehittämistä. Samalla, kun autojen turvallisuuskehityksessä on otettu aikaan suhteutettuna merkittävimmät edistysaskeleet, on Suomeen rakennettu satoja kilometrejä moottoritietä ja näillä tieosuuksillä rajoitukset ovat 20-40 km/h korkeammat kuin korvaavilla tieosuuksilla.


En väitä vastaan etteikö tieverkkoa olisi pitkällä juoksulla parannettu. Toki samaan aikaan, kun uutta on rakennettu osa vanhasta on päästetty huonoon kuntoon.

Herbert:

Samaan aikaan on otettu käyttöön muuttuvia rajoituksia.


Muuttuvien nopeusrajoituksien osuus päätieverkosta on omien havaintojeni perusteella lähes olematon.

Herbert:

Samaan aikaan on tehty perusparannuksia, jolla käytännössä on ollut ajonopeuksia korottava vaikutus.


Kerrotko muutaman esimerkin lähihistoriasta?

Herbert:

Samaan aikaan on hirvikantaa pudotettu 30%.


Nythän kanta taitaa olla pienempi, kuin kymmenen vuotta sitten, mutta mistä aikavälistä sinä puhut sillä olihan kanta pienempikin 90-luvun alussa?

Herbert:

Ajokorttiuudistus on meneillään.


Uudistuksiahan on toki historiassa tehty, osa hyviä ja osa huonoja. Nykyisestä uudistustuksesta ei mielestäni ole odotettavissa kummoista turvallisuusparannusta? Käsittääkseni ikäkuljettajien terveystarkastuksia oltiin löyhentämässä? Uusille kuljettajille ollaan toki keksimässä lisää rahareikiä.

Herbert:

Samaan aikaan on vuosittain tehty lukematon määrä pienempiä parannuksia.


Totta, kuntatasolla, mutta ethän unohda, että samaan aikaan liikennemäärät ovat kasvaneet jyrkästi?

Herbert:

Itsemurhatkin ovat vuoteen -85 saakka ulottuvan tilaston mukaan alimmillaan, joten hiukan lööpeistä samasi vaikutelma "näyttää olevan" pielessä.


Nythän oli kyse liikenteessä tehdyistä itsemurhista
eikä kaikista itsemurhista. Oletko jostain saanut käsiisi tilaston mistä käy ilmi liikenteessä tehdyt itsemurhat eri vuosina? Veikkaanpa, että et ole.
Herbert:
Ja kun poliitikkojen ainoat keinot näyttää mielestäsi olevan kieltojen ja rajoitusten lisääminen, miksi olet samaa mieltä Tossavaisen nopeusrajoitusten muuttamista käsittelevästä kommentista:


Niin, onko Tossavaisen ehdotus mennyt läpi?
Herbert:
(Lapintie)
Aserajoituksia on vastustettu myös sillä perusteella, että autot ja liikenne ovat paljon pahempia tappajia. Vertaus ontuu pahasti, sillä autoja ei aseiden tapaan ole suunniteltu tappamiseen, eikä liikennevahinkoja voi rinnastaa tahallisiin henkirikoksiin.


Ei vasaraa, kirvestä, leipäveistä, saksia ym. ole suunniteltu tappamiseen. Metsästys asettakaan ei ole tarkoitettu ihmisten ampumiseen. Edelleenhän on niin, että jos haluaa toisen hengiltä, niin parempi ajaa sen yli kännissä autolla.

Herbert:

Liikennettä rajoitetaan aseisiin verrattuna monin tavoin. Ajokortti vaatii 18 vuoden iän, ja autot on myös katsastettava.


Aseista ja metsästyksestä en paljoa tiedä, mutta ei niitä ihan kuka vaan voi ostaa, kanniskella julkisilla paikoilla jne.

Herbert:

Asepiireissä sen sijaan vastustetaan poliisin oikeutta tarkistaa kotien asekaapit. Miksei asekaappeja ja niiden kunnollisuutta saisi autojen tavoin ”katsastaa”?


Mitähän merkitystä sillä asekaapilla on, kun pääsääntöisesti ongelmia on aiheuttanut se jolla on siihen avain ja kuinkahan suuren osan ampumatapauksista aiheutetaan luvattomilla aseilla ja sopii käydä tarkastamassa liivijengiläisten tai heimolaisten asekaappien olemassaolo.

Herbert:

Toisessa kappaleessa Lapintie tarttuu siihen aihepiiriin, joka minun mielestäni on keskeisin tekijä tässä asiassa. Huomiota pitäisi keskittää kuitenkin myös huomattavasti pienipiirteisempään toimintaan.


Aivan! Sen lisäksi, että tilannetta lähdettäisiin korjaamaan jo päiväkodeissa, sekä kouluissa pitäisi myös kellot soida, kun joku keskeyttää varusmiespalveluksen ja sen lisäksi koulunkin. Jos aikuinen mies ei kestä varsin lyhyttä varusmiespalvelusta, niin jossain on vikaa.

Herbert:

Samaa mieltä olen siitä, että aserajoitusten vastustamista ei voi perustella liikenneonnettomuuksilla. Ne ovat eri asioita, eivätkä ole toisistaan riippuvaisia. Käsittämätöntä on kuitenkin se, että Lapintie heti perään vaatii asekaappeihin valvontaa liikennevalvontaan vedoten.


Ovat ne siten toisistaan riippuvaisia, että molempien asioiden hoitoon käytetään samoja yhteisiä varoja. Jos poliisi alkaa säännöllisesti tarkastella kymmeniä ellei satoja tuhansia asekaappeja, niin jostainhan sekin aika on pois ellei sitten lisätä henkilökuntaa, minkä kustannukset heijastuvat jälleen kaikkeen muuhun.
Opelixi:
Tulee tässä luettua paljon muutakin ja jokainen tekee omat huomionsa liikenteessä liikkuessaan. Liikenteeseen käytetyt julkiset varat ovat pysytelleet pari vuosikymmentä samalla tasolla tilanteen ollessa niin, että liikenteestä kerätään veroja ja muita maksuja 7x määrä suhteessa sinne palautettuun.


Entä sitten? Tuota kerrointa moni jaksaa taivastella, muttei sitä, paljonko terveyspalveluista kerätään rahaa ja paljonko siitä palautuu.

Kysy samalla, paljonko tienpidon tuottavuus on parantunut parin vuosikymmenen aikana. Tuona aikana mm. teiden hoitoa on alettu kilpailuttaa, kun se ennen tehtiin budjettirahoituksena Tielaitoksen voimin.

Muuttuvien nopeusrajoituksien osuus päätieverkosta on omien havaintojeni perusteella lähes olematon.


Tässä yhteydessä olemme kai samaa mieltä siitä, että ajokokemuksesi on varsin suppea. Elämää kun on etelässäkin.

Herbert:

Samaan aikaan on tehty perusparannuksia, jolla käytännössä on ollut ajonopeuksia korottava vaikutus.


Kerrotko muutaman esimerkin lähihistoriasta?


Kehä I ja III, Vt 3 jossain Parkanon ja Jalasjärven paikkeilla, Pohjanmaantie Äetsästä Kankaanpäähän, vt9 Oriveden seudulla...

Nythän kanta taitaa olla pienempi, kuin kymmenen vuotta sitten, mutta mistä aikavälistä sinä puhut sillä olihan kanta pienempikin 90-luvun alussa?


30% pudotukseen päästään, kun lasketaan 90-luvun lopun tasosta eli siitä, jossa sanot autojen turvallisuuden alkaneen merkittävästi parantua.

90-luvun alussa hirvikanta oli hiukan nykyistä alemmalla tasolla.

Herbert:

Samaan aikaan on vuosittain tehty lukematon määrä pienempiä parannuksia.


Totta, kuntatasolla, mutta ethän unohda, että samaan aikaan liikennemäärät ovat kasvaneet jyrkästi?


Sekä kunnan, että valtion rahoittamana.

Nythän oli kyse liikenteessä tehdyistä itsemurhista eikä kaikista itsemurhista. Oletko jostain saanut käsiisi tilaston mistä käy ilmi liikenteessä tehdyt itsemurhat eri vuosina? Veikkaanpa, että et ole.


Ensimmäinen vastaantullut tieto googlella haettuna antoi seuraavan tiedon:

"Liikenteessä tehtyjen itsemurhien määrä on pysynyt Suomessa jo useamman vuosikymmenen samalla tasolla. Vuosittain noin 1000 itsemurhasta noin 70 tehdään liikenteessä."

http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/liikentee n_itsemurhat_puhuttivat_itsemurhien_ehkaisypaivan_seminaarissa.html

Huomaa, että luvussa on mukana esim. junan alle hypänneet, tieliikenteen luku on pienempi.
Opelixi:
Herbert:
Ja kun poliitikkojen ainoat keinot näyttää mielestäsi olevan kieltojen ja rajoitusten lisääminen, miksi olet samaa mieltä Tossavaisen nopeusrajoitusten muuttamista käsittelevästä kommentista:


Niin, onko Tossavaisen ehdotus mennyt läpi?


Tossavainen ei ole ehdottanut mitään. Hän sanoi ehdottavansa asian selvittämistä, kunhan paperi tulee eduskunnan käsittelyyn.

En laske kansanedustajasta puhuttaessa blogikirjoitusta ehdotukseksi.

Pointti oli nyt se, että sinun mielestä liikenneturvallisuustyössä vain kieltoja ja rajoituksia lisätään. Vilkaise ensin vaikka paperia, johon Tossavainen aikoo jotain ehdottaa. Kyseisen paperin tulee n. 200 edustajaa hyväksymään.

Pysäköinninvalvonnasta taas

Herbert:

Entä sitten? Tuota kerrointa moni jaksaa taivastella, muttei sitä, paljonko terveyspalveluista kerätään rahaa ja paljonko siitä palautuu.


Kerrotko kertoimen, niin voimme alkaa taivastella? Jostain niitä veroja toki tarvitsee kerätä, mutta mielestäni autoilijoita, vaikka heitä onkin suuressa osassa talouksia, rokotetaan kohtuuttomasti.

Herbert:

Kysy samalla, paljonko tienpidon tuottavuus on parantunut parin vuosikymmenen aikana. Tuona aikana mm. teiden hoitoa on alettu kilpailuttaa, kun se ennen tehtiin budjettirahoituksena Tielaitoksen voimin.


Paljonko se on parantunut?


Herbert:

Muuttuvien nopeusrajoituksien osuus päätieverkosta on omien havaintojeni perusteella lähes olematon.


Tässä yhteydessä olemme kai samaa mieltä siitä, että ajokokemuksesi on varsin suppea. Elämää kun on etelässäkin.


Niin en sanonut, etten ole koskaan sellaista nähnyt. Puhuin suhteesta. Sinähän voit kertoa muuttuvilla nopeusrajoituksilla varustettujen tiekilometrien osuuden
esim. päätieverkosta. Päästäänkö edes prosenttiin?

Herbert:

Herbert:

Samaan aikaan on tehty perusparannuksia, jolla käytännössä on ollut ajonopeuksia korottava vaikutus.


Kerrotko muutaman esimerkin lähihistoriasta?


Kehä I ja III, Vt 3 jossain Parkanon ja Jalasjärven paikkeilla, Pohjanmaantie Äetsästä Kankaanpäähän, vt9 Oriveden seudulla...


Taisin ymmärtää väärin. Luulin, että puhuit nopeusrajoituksien korottamisesta.

Herbert:

30% pudotukseen päästään, kun lasketaan 90-luvun lopun tasosta eli siitä, jossa sanot autojen turvallisuuden alkaneen merkittävästi parantua.


Sanoit, että " Samalla, kun autojen turvallisuuskehityksessä on otettu aikaan suhteutettuna merkittävimmät edistysaskeleet" Oletko siis samaa mieltä kanssani, että 90-luvun lopulla autojen turvallisuudessa otettiin merkittävimmät edistysaskeleet?

Herbert:

Samaan aikaan on vuosittain tehty lukematon määrä pienempiä parannuksia.


Totta, kuntatasolla, mutta ethän unohda, että samaan aikaan liikennemäärät ovat kasvaneet jyrkästi?


Sekä kunnan, että valtion rahoittamana.

Niin, otatko lainkaan huomioon liikennemäärän kasvua?

Herbert:

Nythän oli kyse liikenteessä tehdyistä itsemurhista eikä kaikista itsemurhista. Oletko jostain saanut käsiisi tilaston mistä käy ilmi liikenteessä tehdyt itsemurhat eri vuosina? Veikkaanpa, että et ole.


Ensimmäinen vastaantullut tieto googlella haettuna antoi seuraavan tiedon:

"Liikenteessä tehtyjen itsemurhien määrä on pysynyt Suomessa jo useamman vuosikymmenen samalla tasolla. Vuosittain noin 1000 itsemurhasta noin 70 tehdään liikenteessä."

http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/liikentee n_itsemurhat_puhuttivat_itsemurhien_ehkaisypaivan_seminaarissa.html

Huomaa, että luvussa on mukana esim. junan alle hypänneet, tieliikenteen luku on pienempi.


Kuten arvasinkin, että sinulla ei ole asiasta sen tarkempaa tietoa. Tuon julkaisun olen itse linkittänyt tänne joskus talvella. Julkaisu on viime vuoden syyskuulta joten olettaa sopii, että silloin ei ollut käytettävissä kuluvan vuoden tilastoja, joten voit perua puheesi ennenkuin on esittää jotain tietoa asian tueksi.

<< edellinen 1 ... 40 41 42 43 44 ... 60 seuraava >>

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto