jupu.com:

BMW lienee hukannut 5-10 tärkeää senttiä konepeltiin ja moottorin mahdollisimman taakse tuomiseen... valtavasta akselivälistä on hukattu paljon.

En usko BMW:n hukanneen mitään, vaan tehneen tietoisen suunnitteluvalinnan tasapainon hyväksi.

jupu.com:

Niin kauan kun MB ei osaa siirtää CLS:n coolia muihin autoihinsa samaan tapaan

On se hyvä, että meille aikuisillekin sopivia Mersuja tehdään. CLS:n takapenkin tilat eivät riitä kuin hukkapätkille.

jupu.com:

S80:aan hyppääminen ei muuten tuota yhtään mitään teknistä lisäarvoa.

Ihme olisikin, tietäen, että nykyisissä mallisarjoissa S80 ja V70 ovat B-pilariin saakka sama auto ja nyt myös V70 tehdään samalle akselivälille ja yhtä leveänä kuin S80 eikä pienempänä kuten edeltäjässään 2007 saakka.

Myös S80 takapenkillä on päätila kelvottoman matala persjalkaiselle 181 senttiselle ja se ainakin meidän perheessä kääntäisi täysin pakosta valinnan V70 puolelle, jos tuollaista olisi ostamassa.

V70 ja S80 eivät ole samalla akselivälillä. S80:ssa on 2 cm pitempi akseliväli ja 3 cm enemmän takana polvitilaa ja se on myöskin 3 cm pitempi. V70 on sen sijaan 5,5 cm korkeampi ja siinä on 2,5 cm enemmän maavaraa ja takapenkillä 6 cm enemmän päätilaa. Ajettavuuden eroja voisikin varmaan kuvailla parhaiten sillä, että S80:ssä on 2,5 cm madallusjouset, jotain muitakin eroja toki voi olla ja monissa V70 malleissa on 205 leveät ensiasennusrenkaat, kun S80:ssä ei ole missään mallissa noin kapeita renkaita, vaan vähintään 225. Volvohan painottaakin, että nuo on eri automalleja ja johan sen kertoo numerointikin, muutenhan V70 olisi V80, jos se olisi S80:n farmari, mutta eihän noilla tietysti paljon mitään teknisiä eroja ole.

Ihmettelen miten nimim. 740 GLE ei mahdu 181 senttisenä S80:n takapenkille, kun itse mahdun hyvin 190 senttisenä. Takalasihan tietysti kaartuu aikaisin nykyajan sedaneissa, joten ei kannata liikaa nojata taaksepäin, mutta S80 takapenkin pääntila on ihan linjassa kilpailijoihin senttien tarkkuudella, Bemarissa on sentti enemmän, Audissa pari senttiä enemmän ja Mersussa 3 cm enemmän pääntilaa takana.

A8, 700-sarja ja S-sarja ovat jo isoja edustusautoja eli luokkaa suurempia. Volvohan ei ole tuohon luokkaan vielä tuonut mallia ja noilla isoilla edustuautoilla on niin vannoutuneet kannattajat, että ei sinne olisi helppoa yrittääkään.

Tosta Bemarista ajattelin ihan rehellisesti, että auton tasapaino voisi olla sen 5-10 cm suuremman matkustamotilan verran huonompi ilman, että auto putoaisi loistavasta "vain erinomaiseksi". Järkeä käyttäen, 200 kg motin siirtäminen 5-10 cm sinne tänne vaikuttaa pikkuisen vähemmän kuin se, että onko takapenkillä joku 85 kg ukko vai ei. Eli, minuun ei nuo tasapaino-höpötykset uppoa.

Vaalealla nahkasisustalla jne. roinalla +300e/päivä 530-vuokrabemu oli aivan hullun solidin "luksus". Jos autossa oltaisiin siirretty konepakettia pätkä eteenpäin jolloin valtameren kokoinen konepelti lyhenisi ja samalla SUUREEN autoon olisi saatu SUURET TILAT eikä vain "reiluhkot tilat", niin en miettisi hetkeäkään. Winner, kyllä. 530XD panoraamakatolla, nahkoilla ja 8- tai ehkä 12-pykäläisellä optronic-laatikolla.

Uusi A6 otti ison askeleen ja on nyt aivan toisessa galaksissa kuin joku Passat tai Superb. 2000-luvun alkupuolella ero oli pieni - eipä ole enään. Ehkä Skodakuski selittää, että "tilaa on niin, tilaa on näin". No, Audimies vuokraa pakettiauton kuljettajalla jos A6:sta loppuu tila. Superbi on kapea pulkka A6:een verrattuna. A6 on nyt likimain eri pelleissä oleva A8.

Mersu taitaa mystisen hyvän auton tekemisen. E-sarjalainen on hieno, solidi kassakaappi, ilmavasti tilava ja hienosti loppuun mietitty. Valot on viimeisen päälle, ergonomia, ovet, ilmanvaihto, kaikki. Sisällä on varmasti mukavaa -30C tuiskussa kuten myös 30C helteessä.

3.0 TDI Quattrona ilmajousituksella, lasikatolla, eberillä, vaalealla nahkalla ja märkäkytkin DSG:llä... kyllä. Muttei suomesta +80.000 euroon.

Avant Bus. 3,0 V6 TDI 150 kW quattro S tronic 66 690,0
Business-varustelu quattro-malleissa vakiovarusteiden lisäksi
Akustinen ja optinen pysäköintijärjestelmä edessä ja takana
Mukautuva ilmajousitus, Adaptive Air Suspension

Comfort-paketti 4 792,6
sis. Mukavuusistuimet edessä muistitoiminnolla, Milano-nahkaverhoilu, sisä- ja ulkovalopaketti, ulkopeilit muistilla

Panoraama-lasikatto, kaksiosainen, sähkökäyttöine 3 108,3
Eberi noin 2400
Yht noin 77t€

jupu.com:

Uusi A6 otti ison askeleen ja on nyt aivan toisessa galaksissa kuin joku Passat tai Superb. 2000-luvun alkupuolella ero oli pieni - eipä ole enään. Ehkä Skodakuski selittää, että "tilaa on niin, tilaa on näin". No, Audimies vuokraa pakettiauton kuljettajalla jos A6:sta loppuu tila. Superbi on kapea pulkka A6:een verrattuna. A6 on nyt likimain eri pelleissä oleva A8.

Juuri tuon kapeuden tai siis liian leveyden takia kallistuisin mieluummin A4:ään kuin A6:een. Kun lähes joka päivä täytyy parkkeerata muiden pulkkien ja ahkioiden viereen ja vielä päästä ulos ja sisään muualtakin kuin peräluukusta(*).

Mittoja (leveys mm):
nykyinen: 1715 (?, kipurajalla)
uusi A4: 1826
(uusi) A6: 1874
Superb: 1817

Saahan se pulkka olla sisältä mahd. leveä, kunhan ei pullistele liikoja ulospäin.

(*) Nythän saa toki kännykkäsovelluksia, joilla auton voi parkkeerata kauko-ohjauksella, joten ehkä tämä paha ongelma ratkeaa aikaa myöden.

Kaverilla on edellisen kopan A6, ja sitä jonkin verran ajaneena päällimmäisiksi vioiksi kyllä nousee rengasmelu, ajovalot ja talvella lämpö (ilman webastoa). Edessä on kuin bahamalla ja takana saariselkä tammikuussa.

Webastollahan tuo lämmitysasia ratkeaa, ellei uudessa A6'ssa ole noita mainostettuja vastuksia?

Miten muuten tuon A6'n vertailu edellinen/vanha? On aika mielenkiintoinen paketti ainakin minulle josa varsinkin rengasmelua on saatu pois. Sitä kun ei voi ruksata paremmaksi lisävarustelistalta. Miten muuten auto on siirtynyt "toiseen galaxiin"?

Ainut mikä kyrsii ihan kympillä on automaatti/neliveto/normikone-yhdistelmän puuttuminen. Jos tilanne ei muutu niin A6 jäänee taas marginaalivaihtoehdoksi...

Uudessa A6 mallistossa itselleni ainut vaihtoehto olisi 2.0 TFSI Multitronic Business. Nelivedolla en tee mitään ja se nostaa vain hintaa ja kulutusta. Hämmästyttävä muuten tuo 2.0 TFSI:n kulutus, 6,4 l/100 km. Tuo em. malli on n. 49.500 € + metalliväri, toinen rengasekerta ja jotain muuta välttämätöntä, niin päästään jo äkkiä johonkin 53 - 55 tonniin. Minulle kelpaa tuon luokan autoihin hyvin myös kangasverhoilu, mutta automaatti pitää olla ehdottomasti.

Ei edellinenkään A6 minusta nyt mikään meluisa ollut, mutta jonkin verran meluisampi mitä S80, vaikka koeajoautossa oli 16 " renkaat ja S80 koeajoautossa oli 17 " renkaat. Jos nyt on päästy edes S80 tasolle, niin uusi A6 jo kelpaisi itselleni + jos kaukovalotkin on viimeinkin kelvolliset ja se älytön valikoiden käyttöliittymä on järkeistetty. Vähän tylsähän tuo uusi A6 on, mutta varmaan teknisesti hyvä kärry ja kovasti sitä tunnutaan hehkutettavan autolehdissä ja vertailuissa. Niin tosin hehkutettiin edellistäkin mallia, mutta ei se minusta ollut sen hehkutuksen veroinen.

A-utoilija:

Ei edellinenkään A6 minusta nyt mikään meluisa ollut, mutta jonkin verran meluisampi mitä S80, vaikka koeajoautossa oli 16 " renkaat ja S80 koeajoautossa oli 17 " renkaat. Jos nyt on päästy edes S80 tasolle, niin uusi A6 jo kelpaisi itselleni

Jos auton melu on tärkeä kriteeri, kannattaa jättää nahkapenkit ja kattoluukku ruksimatta lisävaruste listalta. Varsinkin farmarissa missä matkustamon ilmatilavuus on yleensä suuri, lisää nahkaverhoilu selvästi sisämelua.

juster:

Jos olisi kokemusta näistä saksalaisista autoista, tietäisi ettei, sisätilojen kylmyys näitä autoja vaivaa. Mersun ja BMW:n lämmityskanavissa olevat PTC-elementtivastukset tuottavat lämpöä sisälle muutamassa sekunnissa käynnistyksestä.

Kokemusta noista on aika runsaastikin. Toki se ei varmaan vastaa sinun ylivertaista kokemustasi.

Ajastetun / kauko-ohjatun polttoainelämmittimen idea on kyllä ihan muu kuin se miten nopeasti sisätilat lämpenevät auton kylmästartin jälkeen. Olen sellaisen hankkinut aiemmin myös bensa-autoonkin.

Mutta eipä tarvitse ihmetellä sitä, miksi noita mainitsemiasi diesel-autoja on jatkuvasti starttiongelmissa ja miksi osia menee rikki, kun niitä pitää kylmänä laitella käymään ja moottorien käyntilämpötilatkin ovat vähän niin ja näin pakkasilla ensimmäiset 10-30 km. Automaattilaatikolle kylmänä pyörittäminen on myrkkyä.

Esimerkiksi viime talvena ajamillani Mersulla ja Bemarilla käyntiäänet ja vaihteenvaihdot normalisoituivat kovemmalla pakkasella vasta noin 20 km ajon jälkeen, siihen asti moottori ja vaihteisto pyörivät täysin kylminä. Molemmissa oli esilämmitystä varten joku lähinnä hiustenkuivaajaa vastaava säteilylämmitin, josta siitäkin oli peritty aika mojova asennuskustannus.

On vähän vaikea kuvitella myöskin sitä, miten sähkövastus lämmittäisi auton nopeammin kuin valmiiksi kokonaan lämmitetyt moottori ja auton sisätilat.

Saksalaiset eivät muutenkaan katso hyvällä silmällä katso polttoaine käyttöisiä lämmittimiä, koska nämä päästävät päästönsä suoraan ilmaan. Muistaakseni 2004 tekivät saksalaiset autonvalmistajat sopimuksen, etteivät asenna tämän tyyppistä lisälämmitintä vakiovarusteeksi saksassa myytäviin autoihin.

Saksalaisilla on ilmeisesti vähän rajoittunut käsitys noista lämmittimistä, koska auton esilämmityksen käyttö nimenomaan vähentää päästöjä eikä päinvastoin. Muissakaan dieseleissä ei ole ainakaan minulla ollut tarvetta käyttää lämmitintä ajon aikaisen lämmön tuottamiseen, tuon toiminnon saa yleenäs kytkettyä pois päältä.

Kuitenkin noihin kaikkiin saa ko lämmittimen lisävarusteena suolaiseen lisähintaan ja kaikki kolme edustavat myös malliston keskipäästöissä (kriteeri, jota nimenomaan saksalaiset ovat halunneet) aika lailla sitä saastuttavinta päätä autonvalmistajien joukossa, joten tuo selityksesi ei ihan pidä paikkaansa. Jos taustalla olisi ympäristösyy ja näiden suuri ympristövastuuntunto, niitä ei saisi edes lisävarusteena asentaa ko autoihin.

Eiköhän se todellinen syy ole hinta, lämmittimen asennus pienentää tehtaan katetta. Ja tokihan sen ymmärtää, että huomattavasti eteläisempiin oloihin suunnitelluissa autoissa riittävät muut ratkaisut kuin ne pohjoiseen sopivammat. Ja kun asiakaskuntaa eivät haittaa lisävarustehinnat, niin mikäs siinä. Ihan samalla tapaa ne ympäristöasiat koskevat kuitenkin kaikkia autotehtaita ja ihan samalla tapaa ne kaikki autot talvella toimivat tai ovat toimimatta ilman lämmitintä tai sen kanssa. Autoja ne vain ovat nämä kolmekin.

juster:

Kun kirjoitit Mersun ”pappamaisuudesta”, on hyvä huomata, että auto on nimenomaan suunniteltu hieman vanhemmalle kohderyhmälle kuin saksalaiset kilpailijansa. Auto ei välitä niin paljon tietoa tiestä kuin kilpailijansa, se ikään kuin eristää kuljettajan muusta ympäristöstä.

Eipä tuo Audin, Bemarin ja Mersun ostajakunta ikärakenteeltaan olennaisesti toisistaan poikkea. Kaikkien ostajakunta tässä isommassa autoluokassa on melko vanhaa väkeä, veikkaisin perusostajan olevan 45-60 vuotias mies.

Katumaasturit yleensä mielletään nuorekkaammiksi kuin nämä farmarit, niissä Volvolla näyttäisi Suomessa olevan aika iso etumatka näihin saksalaisiin. No Audin Q5:ttä nyt näkee aika paljon sitäkin.

Huomattavasti enemmän Volvon V70:kin näyttää vetoavan 30-40 vuotiaisiin kuin nämä saksalaisfarmarit. Syynä todennäköisesti perheauton imago, järkevämpi hinnoittelu ja varustelu.

Mersuhan on tehnyt tieteellistä tutkimusta asiasta. On tutkinut mm. keskimääräistä sykettä verrattuna kahteen saksalaiseen kilpailijaansa. Esim. SUV luokassa Mersussa on kuljettajalla jopa 1,6 lyöntiä matalampi syke kuin kilpailijoissa

Tuossa tutkimuksessa on kyse liikenneturvallisuudesta, ei pappamaisuudesta.

AkiK:

Mutta eipä tarvitse ihmetellä sitä, miksi noita mainitsemiasi diesel-autoja on jatkuvasti starttiongelmissa ja miksi osia menee rikki, kun niitä pitää kylmänä laitella käymään ja moottorien käyntilämpötilatkin ovat vähän niin

Ja tämä perustuu mihin? Jotain faktaa, ettei tule heitettyä omasta päästä puuta heinää.


Yleensä kun auton lämmityslaitteita verrataan keskenään, ovat lähtökohdat samat kaikille vertailun autoille. Toisia ei siis lämmitetä etukäteen. PTC-elementtivastukset tuottavat lämpöä sisälle muutamassa sekunnissa. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin tuottaa lämpöä sisätiloihin vasta sitten, kun moottorin jäähdytinvesi on lämmennyt.

Vanhemmissa Saksalaisissa on ollut vakiovarusteisena polttoainekäyttöinen lisälämmitin, mutta ei enää vuoden 2004 jälkeen. Eräänkin Saksalaisen Premium merkinostajalle tulee yllätyksenä, että tehtaan lisävarustelistalta ruksittu polttoainekäyttöinen lisälämmitin lämmittää ainoastaan sisätiloja. Tätä perustellaan pienemmillä päästöillä kun lämmittimen toiminta-aikaa on näin rajoitettu.

En nyt edellisellä mitenkään kiellä auton esilämmittämisen etuja, ei siis pidä edellistä niin tulkita. Varsinkin kun lämmitys tehdään lähipäästöttömästi ja kustannustehokkaasti sähköllä

AkiK:

Mersuhan on tehnyt tieteellistä tutkimusta asiasta. On tutkinut mm. keskimääräistä sykettä verrattuna kahteen saksalaiseen kilpailijaansa. Esim. SUV luokassa Mersussa on kuljettajalla jopa 1,6 lyöntiä matalampi syke kuin kilpailijoissa

Tuossa tutkimuksessa on kyse liikenneturvallisuudesta, ei pappamaisuudesta.

Pappamaisuus on nimenomaan turvallisuushakuisuutta. Ja sen tunteen aikaan saamisen Mercedes taitaa ainakin omien tutkimuksien mukaan.

Auton ostajien ikärakenteesta tehdään tarkkaa seurantaa. Mersun ostaja on keskimäärin selvästi vanhempaa väkeä, kuin on saksalaisilla kilpailijoilla. Mersulla maailman laajuisesti ostajan keski-ikä on 54 vuotta. Audilla ja BMW:llä se on (jenkeissä se on vähiten 4 vuotta) viitisen vuotta vähemmän. Viisi vuotta on paljon, koska valtaosa ostajien ikäjakaumasta on 25 vuoden sisällä.

AkiK:

moottorien käyntilämpötilatkin ovat vähän niin ja näin pakkasilla ensimmäiset 10-30 km. Automaattilaatikolle kylmänä pyörittäminen on myrkkyä.

Esimerkiksi viime talvena ajamillani Mersulla ja Bemarilla käyntiäänet ja vaihteenvaihdot normalisoituivat kovemmalla pakkasella vasta noin 20 km ajon jälkeen

Yllä on oma syyni auton esilämmityksen lisäksi myös tukkia ilmanotto talveksi bensa-autostakin. Muuten sähköllä esilämmitetty auto menee kovalla pakkasella kymmeniä kilometrejä laatikon kylmäkäynnistysohjelmalla ihan turhaan.

Kokeilemani säteilylämmittimet ovat tosiaan aika tehottomia.

AkiK:

On vähän vaikea kuvitella myöskin sitä, miten sähkövastus lämmittäisi auton nopeammin kuin valmiiksi kokonaan lämmitetyt moottori ja auton sisätilat.

Ihan eri palveluistahan noissa on kyse. Polttoainelämmittimen mukavuus on ylivoimainen. Niin ovat tosin päästötkin.

AkiK:

Eiköhän se todellinen syy ole hinta, lämmittimen asennus pienentää tehtaan katetta.

Aivan. Suomen markkinoille ei isoja suunnitteluponnistuksia kannata uhrata.

A-utoilija:

V70 ja S80 eivät ole samalla akselivälillä. S80:ssa on 2 cm pitempi akseliväli ja 3 cm enemmän takana polvitilaa ja se on myöskin 3 cm pitempi. V70 on sen sijaan 5,5 cm korkeampi ja siinä on 2,5 cm enemmän maavaraa ja takapenkillä 6 cm enemmän päätilaa.

Kiitos korjauksesta, tätä en tiennytkään. Eli siis B-pilarin jälkeen on ilmeisesti edelleen pituusero.

Mittaerot merkitsevät sitä, että paremmuus riippuu siitä, mihin suuntaan tilaa tarvitaan.

A-utoilija:

Volvohan painottaakin, että nuo on eri automalleja ja johan sen kertoo numerointikin, muutenhan V70 olisi V80, jos se olisi S80:n farmari, mutta eihän noilla tietysti paljon mitään teknisiä eroja ole.

Tämä periaate periytyy jo ensimmäisesta S80:sta, josta ilmoitettiin, ettei sen rinnalle tehdä "samanlaista" farmarimallia. IMHO tämä keinotekoisesti sedanin ylemmyyttä korostava tuoteprofilointi rikkoo yhden Volvon perinteisistä arvoista.

A-utoilija:

Ihmettelen miten nimim. 740 GLE ei mahdu 181 senttisenä S80:n takapenkille, kun itse mahdun hyvin 190 senttisenä.

Siten, että ihan normaalisti istuen pää tekee kattoverhoiluun lommon. Vierelläni istuva 190-senttinen kaveri tosiaan yleensä näyttää minua lyhyemmältä.

Pari senttiä minua pidemmän poikani jäljiltä en yllä polkimille ja sivupeilit ovat lähes peruutusasennossa.

AkiK:

kaikki kolme edustavat myös malliston keskipäästöissä...

Mallisarjojen vertailu on aika hölmö mittari. Keskiarvo on laskennallinen suure, joka ei kerro yhdestäkään yksilöstä mitään.

Ei paljon EU5-normin täyttävän vähän kuluttavan vaatimattoman dieselin hiilijalanjälkeä rasita saman valmistajan A8, M5 tai AMG, jonka ostaja jätti kauppaan.

Vai lasketaanko tuo valmistajan malliston kulutuskeskiarvo myytyjen mallien suhteen painotettuna?

juster:

Pappamaisuus on nimenomaan turvallisuushakuisuutta.

Tämä on minulle kyllä uusi tieto. Minusta turvallisuushakuisuus on viisautta, eikä tämä nyt koske Mersua sinänsä koska on paljon muitakin turvallisuushakuisia automerkkejä.

Ehkä tuo tietysti jossain näkyykin. En yleisesti usko siihen että automerkillä ja ajotavalla olisi suoraa yhteyttä, mutta kiistämättä ylivertaisia koheltajia löytyy enemmän joistakin merkeistä. Kaksi niistä on mainittuna tässä testissä, tosin kohlaaminen liittyy enemmän noihin pienempiin malleihin.

Auton ostajien ikärakenteesta tehdään tarkkaa seurantaa.

Puhutaan nyt kuitenkin autojen ostajista Suomessa. Noista valtaosa on yritysautoja, joilla ajavat aivan samanlaiset yrityskäyttäjät. Siis työssäkäynti-ikäinen porukka ja pääosin sieltä työssäkäynti-iän loppupäästä autojen verotusarvo huomioiden.

Ja vähän laajemmin: ei näitä isoja farmareita joista nyt oli puhetta mielletä yleisesti mitenkään nuorekkaiksi Euroopassa. Nuorekkaat autot ovat ihan eri tyyppisiä. 5-Bemari on niin kauan kuin sitä on tehty tunnettu Saksassakin varsin yleisesti pappa-bemarina.

740 GLE:

AkiK:

kaikki kolme edustavat myös malliston keskipäästöissä...

Mallisarjojen vertailu on aika hölmö mittari. Keskiarvo on laskennallinen suure, joka ei kerro yhdestäkään yksilöstä mitään.

Minustakin se on hölmö mittari, mutta se on nimenomaan se mittari jonka tässä mainitut automerkit ovat itse halunneet lobata päättäjille EU:ssa. Sinänsä ne ovat tehneet hyvää työtä päästöjen vähentämisessä, mutta pitkä matka on vielä asetettuihin tavoitteisiin. 130 g malliston keskiarvona on vielä aika kaukana.

juster:

Ja tämä perustuu mihin? Jotain faktaa, ettei tule heitettyä omasta päästä puuta heinää.

Se perustuu siihen tosiasiaan, ettei autoa kannata kylmänä startata. Talvi on suurimpia syitä sille, miksijoillakin käyttäjillä esim automaattilaatikot kestävät ja toisilla taas eivät. Laatikko jota ei pyöritetä kylmänä yllätys yllätys kestää pitkään. Ja samoin se on moottorin laita. Useimmiten jos auto särkyy talvella mekaaniseen syyhyn, se tekee sen muutama kilsa kylmästartin jälkeen. Mistähän johtuisi?

Käynnistysongelmat hyvin kylmällä ovat nekin dieseleissä hyvin tiedossa. Dieselkone starttaa hyvin raskaasti lämmittämättömänä kun pakkasta on reilummin. Tästä on omakohtaista kokemusta aika runsaasti, myös näistä mainituista merkeistä. Polttoainelämmittimen kanssa tuohon tilanteeseen ei joudu (kunhan pitää huolta siitä ettei akku tyhjene pätkäajossa). Näihin saksalaisiin tuo maksaa runsaasti ekstraa ja kaikkiin ei ilmeisesti edes saa kunnollista lämmitintä. Mikä on todellinen riesa esim. hiihtoa harrastavalle ja talvellakin mökillä käyvälle.

Yleensä kun auton lämmityslaitteita verrataan keskenään, ovat lähtökohdat samat kaikille vertailun autoille.

Joo, mutta lähtökohdat taas eivät ole samat jos vertaillaan auton varusteita. Toista ei voi lämmittää etukäteen ja toisen voi. On se etukäteen lämmin auto aika paljon lämpimämpi kuin se jota ei vielä ole lämmitetty.

Varsinkin kun lämmitys tehdään lähipäästöttömästi ja kustannustehokkaasti sähköllä

Valitettavasti useisiin nykyautoihin tarjolla olevat sähkölämmittimet eivät mitenkään vastaa polttoainelämmitintä teholtaan tai käytettävyydeltään. Esim. omassa bensa-autossani oleva säteilylämmitin on lähinnä yhtä tyhjän kanssa. Ainoa etu on se, että sisätilanlämmitin on lämmittänyt sisätilat ja tuokin onnistuu vain kotipihassa. Moottorissa ei lämpö ole kahden tunnin lämmitysajallakaan noussut oikeastaan mihinkään.

AkiK:

juster:

Ja tämä perustuu mihin? Jotain faktaa, ettei tule heitettyä omasta päästä puuta heinää.

Se perustuu siihen tosiasiaan, ettei autoa kannata kylmänä startata. Talvi on suurimpia syitä sille, miksijoillakin käyttäjillä esim automaattilaatikot kestävät ja toisilla taas eivät. Laatikko jota ei pyöritetä kylmänä yllätys yllätys kestää pitkään.

Jaa, onko pappiSmesessä jo laatikonkin lämmitin? Vai tarkoitatko sitä, että kun 5+kW:n polttoainekäyttöinen lämmitin pöhisee aikansa, niin jotain ajan kanssa johtuu vaihteistoon saakka?

mikahe:

Jaa, onko pappiSmesessä jo laatikonkin lämmitin? Vai tarkoitatko sitä, että kun 5+kW:n polttoainekäyttöinen lämmitin pöhisee aikansa, niin jotain ajan kanssa johtuu vaihteistoon saakka?

Ei vaihteistoja erikseen lämmitetä.

Polttoainelämmittimellä koneen nestekierronlämpö eli käytännössä moottorin lämpötila on yleensä siinä +40 +50 astetta lämmityksen jälkeen ja konetilakin on merkittävästi ulkoilmaa lämpimämpi. Aika ihme olisi jos laatikkokin ei tuossa jonkin verran lämpenisi. Eikä sen paljon tarvitse edes lämmetä, olennaista pidempiaikaisen keston kannalta on se ettei sitä pyöritellä kovilla rasituksilla tolkuttoman kylmänä.

AkiK:

mikahe:

Jaa, onko pappiSmesessä jo laatikonkin lämmitin? Vai tarkoitatko sitä, että kun 5+kW:n polttoainekäyttöinen lämmitin pöhisee aikansa, niin jotain ajan kanssa johtuu vaihteistoon saakka?

Ei vaihteistoja erikseen lämmitetä.

Polttoainelämmittimellä koneen nestekierronlämpö eli käytännössä moottorin lämpötila on yleensä siinä +40 +50 astetta lämmityksen jälkeen ja konetilakin on merkittävästi ulkoilmaa lämpimämpi. Aika ihme olisi jos laatikkokin ei tuossa jonkin verran lämpenisi. Eikä sen paljon tarvitse edes lämmetä, olennaista pidempiaikaisen keston kannalta on se ettei sitä pyöritellä kovilla rasituksilla tolkuttoman kylmänä.

Eli kun motti on kunnolla lämmitelty epäpuhtaalla polttamisella, aletaan oottaamaan, että vaihdelaatikko on tarpeeksi vetreässä kunnossa. Mistä tietää milloin voi lähtä liikkelle?

Käsi ylös, jolla on hajonnut em. autoista laatikko tai moottori talvella? (ja nyt ei puhuta dsg:stä ) Kyllä tämän luokan autoissa voimansiirto talven kestää. Muut osat toki voi laueta..

mikahe:

Eli kun motti on kunnolla lämmitelty epäpuhtaalla polttamisella, aletaan oottaamaan, että vaihdelaatikko on tarpeeksi vetreässä kunnossa. Mistä tietää milloin voi lähtä liikkelle?

Yleensä olen lähtenyt liikkeelle aina silloin kun on ollut tarve. Kaukosäädöllä se on aika näppärää ja lämmitysaika on normaalioloissa hyvin lyhyt verrattuna esim. sähkölämmitykseen jota ei läheskään aina edes ole saatavilla.

Tuo epäpuhdas polttaminen on aika lailla liioiteltu juttu. Ainoa mikä on epäpuhtaampaa on se, ettei hiukkassuodatinta ole välissä. Ja hiukkassuodattimetkin tyhjenevät tielle aina silloin tällöin. Bensa-autossa tuotakaan murhetta ei ole. Ainetta palaa lämmitykseen vain muutama desi, lähes sama säästetään takaisin sitten liikkeelle lähtiessä. Samaan tapaan se lämmitin ainetta polttaa kuin esimerkiksi talojen öljylämmitykset joita Suomessa on kymmeniätuhansia. Tosin ne ovat aivan eri mittakaavassa. Eikä niitä mitenkään erityisen likaisina pidetä.

AkiK:

Moottorissa ei lämpö ole kahden tunnin lämmitysajallakaan noussut oikeastaan mihinkään.

Kahden tunnin lämmitysaika ei riitä ainakaan Defan ohjeistuksen mukaan kuin nollakelillä tai muuman asteen pakkasella. Oikeilla lämmitysajoilla mun "säteilylämmitin" (joka ei säteile isommin mihinkään) lämmittää jäähdytysnesteen 20-25 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi. Toimii siis minusta oikein hyvin.

Valitettavasti kaiketi energiansäästöä ajatellen lämmitystolpat taloyhtiöissä mahdollistavat yleensä vain 2 tunnin lämmitysajan. Ja tuossakin sisätilanlämmitin pöhisee puolet ajasta aivan turhaan.