Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Miten sen voisi sanoa.

<< edellinen 1 2 3

Herbert:
Yleensä kolarit ovat tapahtumaketjujen summa. Jalankulkijat eivät toimineet oikein, jälkimmäisen linkin tapauksessa puuttui heijastin, eikä jalankulkija osannut ottaa riittävästi huomioon näkymättömyyttään. Bussikuskin roolista emme tarkkaan tiedä, mutta syinä voisi olla virheellinen tapa olla pysähtymättä jalankulkijan ollessa astumassa suojatielle, ehkä myös väärä tilannenopeus. Yhdenkin riskitekijän poistaminen saattaa estää onnettomuuden synnyn. Pitäisikö esimerkiksi väistämisvelvollisuus määritellä uusiksi, jotta heijastimen käyttämättömyyttä olisi mukavampi perustella?

Ilmankos onnettomuuksia sattuu, kun niiden syitä käsitellään vain riskitekijöinä. Minun mielestäni jokaiseen onnettomuuteen ovat johtaneet konkreettiset tapahtumat, teot, ja tekemättäjättämiset.

Heijastin saattaa auttaa autoilijaa havaitsemaan jalankulkijan aikaisemmin, tai piittaamattoman likinäköisen autoilijan ylipäätään havaitsemaan tiellään seikkailevan jalankulkijan.

Heijastimista ja niiden pukemisesta ei kuitenkaan ole olemassa mitään standardeja. Heijastin saattaa näkyä tai ei. On yksiselitteisesti autoilijan vastuulla ajaa niin, ettei hän törmää suojatiellä jalankulkijaan. Ajonopeus on sopeutettava näkyvyysolosuhteisiin. Ellei kykene havaitsemaan ajoissa suojatietä, ja ennakoimaan sitä mahdollisesti käyttävää jalankulkijaa, on tilannenopeus ollut liian suuri.

Mikään heijastin ei luo sellaista turvaa, etteikö jalankulkijan tarvitsisi soveltaa itsesuojeluvaistoaan auton pysähtymisestä varmistumiseen, tai kyvystään juosta alta pois.
http://news.err.ee/b3593c65-ca09-43d8-a830-e4f7526df59d

En kannata heijastinpakkoa niin kuin en kannata monia muitakaan pakkoja. Peruste on yksinkertaisesti se, että en kannata pakkoja.

Taustalla on tasa-arvon ideologiaan perustuva ajatus, että millään ihmisryhmällä (tässä tapauksessa heijastinpakkouskovaisilla) ei tulisi olla oikeutta pakottaa eri mieltä olevia (tässä tapauksessa heijastinpakkoa vastustavia) rangaistuksen uhalla oman ideologiansa toteuttajiksi (tässä tapauksessa pitämään heijastinta).

Heijastinpakkoon liittyy vielä määrittelykysymyksiä. Miten esimerkiksi määritellään hämärä tai pimeä, jolloin heijastinta pitää käyttää. Kellonaikojen ja päivämäärien perusteellako? Vai "luximittarilla"? Ja missä sitä tarkasti ottaen pitää käyttää? Tien reunassa? Kadun reunassa? Suojatiellä? Jalkakäytävällä? Pysäköintipaikalla? Linja-autoaseman pihassa? Omassa kotipihassa? Valaistulla kadulla? Pimeällä kadulla? Puolipimeällä kadulla? Ja miten määritellään heijastin?
Opelixi:

Minusta en riko lakia.
...
Laki sanoo, että "yleensä".


Ketjun ensimmäisessä kirjoituksessasi totesit kuitenkin, että "minäkään en paljoa heijastinta käytä." Myöhemmin asia tarkentui siten, että et käytännössä koskaan taajamassa heijastinta käytä.

Aika loivasti täytyy lakia tulkita, jos sinä sitä noudatat. Eri asia on se, että poliisilla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan, koska tämä ei tiedä, miten sinä yleensä käyttäydyt. Poliisin mahdollisuudella puuttua asiaan ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, noudatatko lakia vai et.

Koeta jo ymmärtää, ettei tarvitse jatkuvasti muistuttaa, että ellei auto syöksy kevyenliikenteen väylälle tai jalkakäytävälle, niin minä en voi jäädä auton alle.


Ainoa, joka tuosta on muistuttanut, olet sinä.

Minä olen peräänkuuluttanut jalankulkijoilta osuuttansa liikenteessä tarvittavaan yhteispeliin, tässä tapauksessa näkyvyydestään huolehtimisen muodossa.
drive:
Ilmankos onnettomuuksia sattuu, kun niiden syitä käsitellään vain riskitekijöinä. Minun mielestäni jokaiseen onnettomuuteen ovat johtaneet konkreettiset tapahtumat, teot, ja tekemättäjättämiset.


Ne ovat riskitekijöitä siksi, että yleensä konkreettiset teot tai tekemättä jättämiset eivät automaattisesti aiheuta kolaria.

Heijastin saattaa auttaa autoilijaa havaitsemaan jalankulkijan aikaisemmin, tai piittaamattoman likinäköisen autoilijan ylipäätään havaitsemaan tiellään seikkailevan jalankulkijan.


Eli heijastimen puute on riski, samoin kuljettajan likinäköisyys. Molempia liikkuu teillämme jatkuvasti ilman, että törmäävät mihinkään.

On yksiselitteisesti autoilijan vastuulla ajaa niin, ettei hän törmää suojatiellä jalankulkijaan.


Tuo ei pidä paikkaansa sitten alkuunsakaan.

44§

Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät.


Heijastimista ja niiden pukemisesta ei kuitenkaan ole olemassa mitään standardeja.


Niin asia taitaa olla. Laissa viitataan vain asianmukaisuuteen.

Mikään heijastin ei luo sellaista turvaa, etteikö jalankulkijan tarvitsisi soveltaa itsesuojeluvaistoaan auton pysähtymisestä varmistumiseen, tai kyvystään juosta alta pois.


Siksi kai lainsäätäjä on kirjannut lakiin 3 ja 44 pykälät.

SO2001:
http://news.err.ee/b3593c65-ca09-43d8-a830-e4f7526df59d

En kannata heijastinpakkoa niin kuin en kannata monia muitakaan pakkoja. Peruste on yksinkertaisesti se, että en kannata pakkoja.

Taustalla on tasa-arvon ideologiaan perustuva ajatus, että millään ihmisryhmällä (tässä tapauksessa heijastinpakkouskovaisilla) ei tulisi olla oikeutta pakottaa eri mieltä olevia (tässä tapauksessa heijastinpakkoa vastustavia) rangaistuksen uhalla oman ideologiansa toteuttajiksi (tässä tapauksessa pitämään heijastinta).


Tuollaisia sammakoita voi päästellä, kun ei mieti asiaa loppuun saakka.

Vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen ei varmaan kellään ole sinuakaan kohtaan mitään velvoitteita? Esimerkiksi tukkirekan kuljettajan ei ole pakko pysähtyä tullessaan stop-merkin takaa päätielle, vaikka päätiellä vanha Pösö, Micra tai Oldsmobile sattuisi lähestymään risteystä samaan aikaan.

Tai ehkä kuitenkin haluat elää järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Hyvät asiat eivät ole sattuma tai itsestäänselvyys, vaan ne on luotu jollain tavalla. Arvaa millä.

Heijastinpakkoon liittyy vielä määrittelykysymyksiä. Miten esimerkiksi määritellään hämärä tai pimeä, jolloin heijastinta pitää käyttää. Kellonaikojen ja päivämäärien perusteellako? Vai "luximittarilla"? Ja missä sitä tarkasti ottaen pitää käyttää? Tien reunassa? Kadun reunassa? Suojatiellä? Jalkakäytävällä? Pysäköintipaikalla? Linja-autoaseman pihassa? Omassa kotipihassa? Valaistulla kadulla? Pimeällä kadulla? Puolipimeällä kadulla? Ja miten määritellään heijastin?


Osaan kysymyksistäsi antaa suoran vastauksen lain 42§: Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.

Heijastinta ei siis vaadita hämärässä ja sitä vaaditaan tiellä liikuttaessa. Jos et tiedä mitä tarkoitetaan tiellä, se on kerrottu lain alussa.

Jos itselle on epäselvää, onko pimeätä vai jotain muuta ja vaaditaanko siksi heijastin tai onko heijastin asianmukainen, on riittävän hyvää heijastinta syytä käyttää. Mitään ylimäääräistä riesaa ei tuosta kenellekään järkevästi toimivalle aiheudu, lisäksi jo hämärässä heijastimesta on hyötyä. Merkitystä asialla saattaa olla vain silloin, kun ollaan käräjillä pohtimassa tapahtuneen onnettomuuden syyllisyyskysymyksiä. Mutta sitten ollaan jo kaukana siitä, mihin todennäköisesti suurin osa liikenteeseen osallistuvista pyrkii. Ja koska liikenteessä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa toisen osapuolen käytökseen, kannattaa minäminäminä-asenne kääntää perinteisestä omien etujen varmistamisesta omien velvollisuuksien täyttämiseen. Silloin ei tarvitse pohtia vastausta esittämiisi kysymyksiin.
Herbert:

Aika loivasti täytyy lakia tulkita, jos sinä sitä noudatat.


Niin, minusta "yleensä" sanana on hyvin tulkinnanvarainen. Se voi tarkoittaa esim. aikaa tai paikkaa.

Herbert:

Koeta jo ymmärtää, ettei tarvitse jatkuvasti muistuttaa, että ellei auto syöksy kevyenliikenteen väylälle tai jalkakäytävälle, niin minä en voi jäädä auton alle.


Ainoa, joka tuosta on muistuttanut, olet sinä.

Minä olen peräänkuuluttanut jalankulkijoilta osuuttansa liikenteessä tarvittavaan yhteispeliin, tässä tapauksessa näkyvyydestään huolehtimisen muodossa.


Minun ei jalankulkijana ollessani tarvitse pelata mitään peliä, koska en ole autoilijan kanssa tekemissä.
Herbert:

Ne ovat riskitekijöitä siksi, että yleensä konkreettiset teot tai tekemättä jättämiset eivät automaattisesti aiheuta kolaria.


Jalankulkijoiden liikennekuolemista 1/3 oli tahallisia. Minusta kyseessä on aika konkreettinen teko, kun hypätään tahallaan auton alle?

Sekin on aika konkreettinen teko, että kännissä mennään istumaan tai makaamaan tielle tai muuten vain oleskellaan tarpeettomasti ajoradalla.

Muistutan myös, että 4/5 tapahtui suojateiden ulkopuolella.
Opelixi:
Herbert:

Ne ovat riskitekijöitä siksi, että yleensä konkreettiset teot tai tekemättä jättämiset eivät automaattisesti aiheuta kolaria.


Minusta kyseessä on aika konkreettinen teko, kun hypätään tahallaan auton alle?

Sekin on aika konkreettinen teko, että kännissä mennään istumaan tai makaamaan tielle tai muuten vain oleskellaan tarpeettomasti ajoradalla.



Tietysti nuo ovat konkreettisia tekoja. Mitä haluat sanoa noilla itsestäänselvyyksillä?
Herbert:
Opelixi:
Herbert:

Ne ovat riskitekijöitä siksi, että yleensä konkreettiset teot tai tekemättä jättämiset eivät automaattisesti aiheuta kolaria.


Minusta kyseessä on aika konkreettinen teko, kun hypätään tahallaan auton alle?

Sekin on aika konkreettinen teko, että kännissä mennään istumaan tai makaamaan tielle tai muuten vain oleskellaan tarpeettomasti ajoradalla.



Tietysti nuo ovat konkreettisia tekoja. Mitä haluat sanoa noilla itsestäänselvyyksillä?

Kerropa mikä on riski sille, että punaisissa liikennevaloissa seisoessasi lähdet ylittämään tietä kohti ajavasta autosta piittaamatta.

Ymmärrät varmaan ettei tuollaista riskiä voi laskea, koska tilanne on täysin omassa hallinnassasi. Sen sijaan sille voit laskea riskin, että lähestyvä auto jostain kumman syystä ajaakin päällesi, vaikka seisot ajoradan ulkopuolella.

Se että keskimääräinen tienkäyttäjä tekee jonkunlaisen virheen jollakin todennäköisyydellä, ei tarkoita että keskimääräisyyden lainalaisuudet mitenkään rajoittaisivat omien ratkaisujen tekemistä tai ajaisivat itseäsi vastaaviin virheisiin.

Keskimääräinen riski tulee siitä, että jotkut todellakin tekevät asioita niinkuin ei pitäisi ja ovat tikittäviä aikapommeja. Ja tämä näkyy sitten tilastoissa onnettomuusriskin nopeusriippuvaisuutena yms. skeidaa.
drive:


Keskimääräinen riski tulee siitä, että jotkut todellakin tekevät asioita niinkuin ei pitäisi ja ovat tikittäviä aikapommeja. Ja tämä näkyy sitten tilastoissa onnettomuusriskin nopeusriippuvaisuutena yms. skeidaa.


Alku meni oikein, mutta loppu väärin. Nopeus on yksi riski ja virheen seurauksena nopeudella on oma vaikutuksena lopputulokseen. Eikä ole tavatonta sekään, että nopeus vaikuttaa virheiden määrään.

Tutkijalautakunnan mukaan yhdessä kolarissa on mukana yleensä useita riskejä, joista yhdenkin poistaminen saattaisi estää koko onnettomuuden synnyn. Tämän takia ei voi ajatella, että onnettomuus johtuisi vain yhdestä tekijästä.

Em. lehtiartikkelin mukainen tapaus, jossa bussi ajoi suojatiellä jalankulkijan yli, on hyvä esimerkki. Koska emme tunne tapausta, tehdään muutama oletus. Jalankulkijalla ei heijastinta ja ajatukset jossain muualla kuin liikenteessä. Bussikuski omaksunut vallitsevan käytännön, jossa väistämisvelvollisuus suojatiellä on päinvastainen laissa määriteltyyn verrattuna. Lisäksi toinen ajovalo pimeänä tai tuulilasi likainen (esim. huonot pyyhkijän sulat) ja kuski väsynyt.

Nuo kaikki ovat tekijöitä, jotka lisäävät yliajon todennäköisyyttä eli riskiä. Jos busskuskilla olisi ollut kunnolliset sulat, olisi tämä ehkä havainnut jalankulkijan ajoissa. Tai jos jalankulkijalla olisi ollut heijastin, jälleen kuski olisi havainnut ajoissa jne. Yhtäkään tekijää ei siis voi nimetä tekijäksi, joka olisi ylitse muiden ja jonka takia muita tekijöitä ei pitäisi ottaa huomioon.

Tätä tarkoitin 5:18 kirjoituksessani.
Herbert:
Opelixi:
Herbert:

Ne ovat riskitekijöitä siksi, että yleensä konkreettiset teot tai tekemättä jättämiset eivät automaattisesti aiheuta kolaria.


Minusta kyseessä on aika konkreettinen teko, kun hypätään tahallaan auton alle?

Sekin on aika konkreettinen teko, että kännissä mennään istumaan tai makaamaan tielle tai muuten vain oleskellaan tarpeettomasti ajoradalla.



Tietysti nuo ovat konkreettisia tekoja. Mitä haluat sanoa noilla itsestäänselvyyksillä?


Se oli vastaus sinun väittämääsi. Suurin osa jalankulkijoiden liikennekuolemista johtuu juuri konkreettisesta teosta.

<< edellinen 1 2 3

 

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu sekä ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus, tekniset tiedot ja hinnastot