Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Diesel vs bensa kulutus

<< edellinen 1 2 3 4 seuraava >>

Toyota on ilmoittanut, että sen hyötysuhdetavoite sekä diesel- että bensamoottorien osalta on 50%. Ehkä vihjeen siihen, miten molempien moottorien hyötysuhdetta voidaan nostaa antaa Mazda. Sen Skyactive-teknologiassa moottorien puristussuhde on 1:14 , oli kyse sitten bensa- tai dieselmoottorista.
740 GLE:

Omatkin lukemasi osoittavat bensa-auton kulutuksen nousevan epäedullisissa olosuhteissa 30 - 40% ja dieselin 40%. Myös absoluuttinen nousu litroissa on samaa luokkaa, riippuen tietysti kummalla ylärajalla bensamoottorin kulutus lasketaan.

Eli nykydieselin suorituskyky ja lämpö ei tule tyhjästä.



Mielenkiintoista tässä onkin se, että ilmoitetut kulutukset ovat 6,7 litraa bensa ja 5,3 litraa diesel. Eroa on siis vain 1,4 litraa. Kovemmassa rasituksessa diesel vie vain 1,7 litraa enemmän kuin on ilmoitettu ja bensa vie 3,3 litraa enemmän. Normaaliajossa diesel menee vähän alle ilmoitetun ja bensa ylittää sen, jollei aja oikein oikein tarkasti. Tuossa on juuri se käytännön ero. Toinen suuri ero on se, että autoissa on samansuuruinen tankki, dieselillä vaan pääsee helposti yli 1200 km tankillisella kun bensalla tekee tiukkaa 1000 km. Tuo pitkä toimintasäde on iso mukavuustekijä paljon ajavalla.

Mutta ihan tyytyväinen olen bensa-autooni, ei siinä mitään. Kulutuspuoli on takavuosista muuttunut jonkin verran, mutta ei kuitenkaan mihinkään mullistaviin sfääreihin. Pääsi niillä aiemmilla 2litran bensakoneisilla perheautoillakin alle 8 litran kun ajoi siististi. Tehoiltaan tämä nykyinen vastannee 10 vuoden takaista 2.2 litraista.
NHB:
Jos ajelee pääosin maantiellä, niin eikö silloin kuuluisi puhua normin maantiekulutuksesta? Syklin yhdistetystä lukemasta ajan suhteen kaksi komasosaa syntyy kaupunkiajosta.

Rouvan auton lukemat selvästi ovatkin paljolti maantieajoa.

Kuten lukemistakin näkee, on minullakin taajama-ajoa varmaan jopa hieman alle puolet. Työmatka on silti enimmäkseen taajama-merkin vaikutusalueella, matkalla on 4 liikenneympyrää ja 2 liikennevalot ja suurin rajoitus on 60, joten itse en oikein miellä omaa ajamistani maantieajoksi.

Pointtini olikin siinä, että vaikka ei omassa ympäristössään omalla ajotavallaan oman autonsa kuntoisella vehkeellä pääsisikään normilukemiin, ei kannata silti kuvitella että se olisi mahdotonta.
AkiK:
Mielenkiintoista tässä onkin se, että ilmoitetut kulutukset ovat 6,7 litraa bensa ja 5,3 litraa diesel...Normaaliajossa diesel menee vähän alle ilmoitetun ja bensa ylittää sen

OK, tuota en miettinytkään, vaan oletin jostain syystä myös bensakoneen olevan lähempänä omaa normiaan, vaikket niin sanonutkaan.

Tuossa dieselissä totetuu omaa havaintoani paremmin se perinnedieselin periaate, että ajotapa ja olosuhteet eivät vaikuta kulutukseen paljoa.

Minun tapauksessani tehokas sähkölämmitys, rajoittamaton vääntökäyrä, pätkäajon usein toistuva hiukkassuodattimen regenerointi ja suunnilleen suurimman tarjolla olevan vierintävastuksen tarjoavat talvirenkaat nostavat talvikulutusta selvästi. Vaan itsepä tuon valitsin, joten turha valittaa :wave:
Tuli todistettua noiden normien paikkansa pitämättömyys viimekesä toisellakin autolla.
Vaimolla vw polo 1.6tdi,75hv versiona,lähes pelkkää maantieajoa n2000 km ja kulutus reissulla 4.1L/100km,normien mukaan maantie ajokulutus 3.2L/100km on täysin tavoittamaton lukema!Voisi onnistua jos ajaa 60-70km/h,ehkä,ei edes kiinnosta kokeilla.
Sweedu:
Tuli todistettua noiden normien paikkansa pitämättömyys viimekesä toisellakin autolla.
Vaimolla vw polo 1.6tdi,75hv versiona,lähes pelkkää maantieajoa n2000 km ja kulutus reissulla 4.1L/100km,normien mukaan maantie ajokulutus 3.2L/100km on täysin tavoittamaton lukema!Voisi onnistua jos ajaa 60-70km/h,ehkä,ei edes kiinnosta kokeilla.


Tässä on yksi nyrkkisääntö: Mitä pienempi auton normikulutus on, sitä vaikeampi siihen on päästä. Varsinkin vähän vanhemmilla isommilla autoilla oli helppokin päästä alle normien. Jos taas ottaa tuollaisen nykyisen "ekoauton", sillä pääsee alle normien vain rauhallisessa maantieajossa yrittämällä, ja silloinkin yleensä vain kesällä.

Tähän on ainakin kolme syytä:

1. Autoissa on normipäästöjen alentamiseksi virityksiä, jotka eivät tavallisessa ajossa auta.
2. Talven tai muiden olosuhteiden tuomat suhteelliset häviöt ovat pienikulutuksisessa autossa suurempia.
3. Autoissa on paljon enemmän erilaisia muita kulutuskohteita: ilmastointi, sähkölämmitys, muut sähkövempeleet.

Ja sitten tietysti eri ihmisillä on kovin eri kokemus. Kaksikymmentä kilometriä pohjalaista maantietä 60:n ja 80:n rajoituksilla rauhallisesti ajellen menee kovinkin alhaisella kulutuksella. Sama kaksikymmentä kilometriä Helsingissä katuverkostossa ja tempoilevilla isoilla teillä vähän reippaalla ajotavalla on ihan eri asia. Tässä vielä eri autojen erot korostuvat - jollekin autolle kaupunkiajo on myrkkyä, toiselle ei.
Autokohtaisia nuo kulutuslukemat ovat. Itselläni on nyt ensimmäistä kertaa auto (isokoneinen, manuaalivaihteinen jenkki), jolla pääsen helposti alle normin halutessani. Mersu taas ei meinaa mennä alle normin vaikka miten ajelisi. Kumpikin noista bensamyllyllä.

Eli nyrkkisääntönä mitä pienemmältä normikulutus tuntuu, sitä vaikeampaa siihen on todellisuudessa päästä ehkäpä lukuunottamatta hybrideitä.
Kannattaa myös muistaa, että tuo syklioptimointi on tullut yhä enmmän ja enemmän kuvioihin mukaan viime vuosina. Jos pystyy alittamaan syklin lukemat 10 vuotta vanhalla autolla, niin se ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän autoista.
simppa:
Eli nyrkkisääntönä mitä pienemmältä normikulutus tuntuu, sitä vaikeampaa siihen on todellisuudessa päästä ehkäpä lukuunottamatta hybrideitä.


Väitän kyllä tähän, että hybrideillä on erittäin vaikea päästä EU-kulutukseen. Hybridit - autosta riippuen - selviävät kyllä pääosin vaikkapa talvisesta kaupunkiajosta pakkasessa muihin autoihin nähden oikein hyvin, mutta normikulutus on kaukainen haave. Tuskinpa moni suomalainen hybridikuski ajelee alle neljällä litralla satasella... (Tai jos ajaa, niin siihen ajoon olisi kannattanut ottaa diesel.)

Tähän on aika isona syynä se, että EU-testi tehdään hyvissä oloissa, kaupunkisykli on varsin kevyt verrattuna todelliseen kaupunkiajoon, eikä maantiesykli ole moottoritieajoa. Amerikkalaisilla on vähän fiksumpi testi, siinä on ilmastoinnin käyttöä, rankempaa kaupunkiajoa ynnä kylmempiä käynnistyksiä. Se antaa hybrideillekin parikymmentä prosenttia korkeampia lukemia kuin EU-testi. Niitä pidetään yleisesti realistisempina ja paremmin todellisuutta vastaavina. Toki suomalaiset talviolot ovat vielä jotain ihan muuta.

Mutta ihan hybridiydestä riippumatta - jos autolla on kovin alhainen normikulutus kokoisekseen, se kuluttaa testissä energiaa hyvin tehokkaasti etenemiseen. Käytännön elämässä se etenemnen on tuulen, sateen, kylmän tai vaikka huonon tienpinnan takia vaikeampaa. Tästä tuleva prosentuaalinen kulutuslisä on suurempi piheillä autoilla.
LMJ: en tietenkään tiedä mutta vaikuttais siltä että jotain kehitettävää ja muutettavaa saattaas olla tuossa Astra-kuljettajan ajotavassa? Tai sit vika on autossa. Kannattaa korjata.

Meillä on talossa 1,9 diesel-zafira (2007, ajettu 163 tkm) eikä se kuluta ihan noin paljon. Zafiralla ajetetaan n. 21 km per päivä, josta ~12 km 70 km/h ja sit loput matelua. Kulutus rrreilusti alle ton sinun kulutuksen. Auto on katoksessa yöt ja aamulla 2 h lohkolämmittimessä ennen starttia. Päivän auto on parkissa ilman lämmitystä.
Hiilipäästö:

Oikeassa varmasti olet. Ehkäpä olisi pitänyt muotoilla, että hybridillä ajotapa ei vaikuta niin paljoa. Sain tilaisuuden ajaa Priuksella, ja ihan huvin vuoksi koitin, miten ajotapa vaikuttaa kulutukseen. Ainakin lyhyehköjen havaintojeni perusteella niin diesel- kuin bensa-autotkin ovat herkempiä kaasupolkimen asennolle kuin tuo Toyota. Ihan loogiseltahan tuo tuntuu ainakin itsestäni.

Vette on yllättävänkin taloudellinen tehoreservit huomioon ottaen. Kuitenkin poljettaessa mäkisellä mutkatiellä tuon saa syömään ihan tolkuttomasti.

Mersukin isona autona on aika tarkka kaasupolkimen asennosta.
Eihän siitä tietenkään autoa voi syyttää kun käyttö ja olosuhteet ovat mitä ovat, mutta kyllä monelle varmaan tulee pettymyksenä kun uusi ekoauto ei tosiaan kuljekaan ihan bensahöyryillä. Hiilipäästö kirjoitti asiaa ilmiön syistä.

Tankkasin eilen Priukseni, ja laskin ajetun tankillisen kulutukseksi 7,52 litraa sadalla! Eli ei ihan tuplasti ilmoitetusta, mutta ei kovin kaukanakaan siitä. Toki olosuhteet ovat olleet pakkasen ja lumen takia haasteelliset, eikä pitempiä matkoja sattunut tälle tankilliselle.
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto jota muut ekoautot eivät välttämättä ole. Millä keskinopeudella tuo 7.5 l/100km kulutus on tullut ? Mulla Auris HSD:llä suurin keskikulutus 6.1 l/100km on ollut tähän mennessä viime vuoden helmikuulta ja sen tankkauksen keskinopeus oli 45 km/h eli mukana oli myös pelkkää tyhjäkäynti lämmitystä.
Ostin dieselin (Toyota Rav4 -06, 177hp) pienen kulutuksen toivossa. Auto on sen suhteen täydellinen pettymys. Normikulutuslukema on kai jossain 6-7 l:n välillä. Siihen lukemaan ei ole toivoakaan päästä, ei lähellekään. Olen pitänyt kirjaa kaikista tankkauksista. Keskikulutus on ollut tähän asti 8,63 l/100. Talviajossa menee n 10, yleensä vähän yli. Ajo on ollut melko kevyttä, pääosin maantietä.
Näyttäisi siltä, että autoilla ja niiden moottoreilla on isoja eroja normikulutuslukemiin pääsemisissä. Luultavasti saksalaiset insinöörit ovat paljon edellä japanilaisia tässä asiassa.
Sweedu:
Tuli todistettua noiden normien paikkansa pitämättömyys viimekesä toisellakin autolla.
Vaimolla vw polo 1.6tdi,75hv versiona,lähes pelkkää maantieajoa n2000 km ja kulutus reissulla 4.1L/100km,normien mukaan maantie ajokulutus 3.2L/100km on täysin tavoittamaton lukema!Voisi onnistua jos ajaa 60-70km/h,ehkä,ei edes kiinnosta kokeilla.

Normin paikkansapitämättömyyden voit todistaa vain jos normin mukaisesti ajaen et pääse normikulutuksella!

Se että sinä et jollain autolla jossain tilanteessa pääse normiin, ei kerro normista yhtään mitään.
NHB:
Kannattaa myös muistaa, että tuo syklioptimointi on tullut yhä enmmän ja enemmän kuvioihin mukaan viime vuosina. Jos pystyy alittamaan syklin lukemat 10 vuotta vanhalla autolla, niin se ei kerro vielä paljoakaan tämän päivän autoista.

Tämä minustakin näyttää selvältä. Juuri noilla 2000-luvun taitteen tekniikkaa olevilla autoilla normin alitus on todella helppoa.

Normin vakiintumisen jälkeen suunniteltuja autoja on ehkä optimoitu mittautilannetta silmälläpitäen, joten niiden osalta saattaa perusmallia seuranneen uudemman vuosikerran green-eco-start-stop-isompi-muovisuoja-moottorin-alle-kapein-renkain-mitatt una -version kulutusedun saavuttaminen olla liikenteen seassa vaikeaa?
simppa:
Mersu taas ei meinaa mennä alle normin vaikka miten ajelisi. Kumpikin noista bensamyllyllä.

Mikä Mersu, mikä moottori, mikä vaihteisto?
Samppa1300:
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto jota muut ekoautot eivät välttämättä ole. Millä keskinopeudella tuo 7.5 l/100km kulutus on tullut ? Mulla Auris HSD:llä suurin keskikulutus 6.1 l/100km on ollut tähän mennessä viime vuoden helmikuulta ja sen tankkauksen keskinopeus oli 45 km/h eli mukana oli myös pelkkää tyhjäkäynti lämmitystä.


Minulla on ollut tämä Prius vasta puolisen vuotta, syksyllä pääsin alle kuuden litran kulutukseen. Tämä on siis vanhakoppainen "4.3-litrainen" Prius. Uusi malli (ja Auris HSD) ovat kuulemma jonkin verran taloudellisempia. Ja lämpimämpiä.

Samppa1300:
En tiedä missä päin Priuksella ajelet mutta onhan sen kulutuksen vastapainona sentään lämmin talviauto...

Vaikka en ihan nykyaikaisimmalla dieselillä ajakaan, on oma havaintoni Priuskuskien kanssa samansuuntainen.

Kesäajan keskikulutukseni jää turbodieselini 6.1 normin allekin, koska tuohon lukemaan pääsee ilman start-stop toimintoa. Mutta pieni alitus kesällä ei pelasta ympärivuotista lukemaani.

Lämpötilan vaikutuksen näkee selvästi jo syksyllä ennen talvirenkaiden aikaa. Edeltänyttä bensa-autoani nopeammin lämpenevät sisätilat eivät synny tyhjästä ja talvikulutus nostaa ympärivuotisen kulutuslukemani hieman yli normin.
740 GLE:
simppa:
Mersu taas ei meinaa mennä alle normin vaikka miten ajelisi. Kumpikin noista bensamyllyllä.

Mikä Mersu, mikä moottori, mikä vaihteisto?


W221 S350. luonnollisesti automaatti.
Kake3:
Ostin dieselin (Toyota Rav4 -06, 177hp) pienen kulutuksen toivossa. Auto on sen suhteen täydellinen pettymys. Normikulutuslukema on kai jossain 6-7 l:n välillä. Siihen lukemaan ei ole toivoakaan päästä, ei lähellekään. Olen pitänyt kirjaa kaikista tankkauksista. Keskikulutus on ollut tähän asti 8,63 l/100. Talviajossa menee n 10, yleensä vähän yli. Ajo on ollut melko kevyttä, pääosin maantietä.
Näyttäisi siltä, että autoilla ja niiden moottoreilla on isoja eroja normikulutuslukemiin pääsemisissä. Luultavasti saksalaiset insinöörit ovat paljon edellä japanilaisia tässä asiassa.


No omien kokemusten perusteella eivät kyllä ole yhtään edellä. Oma Ford Kuga vie käytännössä sekalaisessa ajossa 8.2-8.6l/100km, eli tuollaisen pari litraa enemmän kuin ilmoitettu keskikulutus.
Pakkanen tuntuu kyllä rankaisevan dieseliä varsinkin -20 asteen lähestyessä todella rankasti. Itsellä Volvo V50 D3 (2.0/150hv) nostaa keskikulutuksen noin 7 litraan maantievoittoisessa ajossa (keskinopeus 65 luokkaa). Automaattisesti toimiva eberi selittää kyllä maksimissaan noin litran sadalla, mutta silti ollaan todella kaukana samalla ajolla kesällä saavutettavasta noin 4,5 litrasta (maantienormikulutus 4.1). Renkaiden piikkiinkään tuota eroa ei voi laittaa, koska nokian kitka vierii kevyemmin kuin kesärengas.
Kyllä se pakkanen rankaisee hybridiäkin. Perjantai aamulla -24 C ja kulutus töihin mennessä ( 6 km, keskinopeus yleensä reilu 20 km/h) 9.0 l/100km. Itse asiassa oli suurin lukema jonka muistan tuolla matkalla nähneeni. Tänä aamuna -3C ja nyt kulutus 6.0 l/100km. Nämä kulutukset ilman moottorin esilämmitystä.
Talvellakin pääsee kutakuinkin normikulutuksiin jos mittauksen aloittaa siinä vaiheessa kun moottori on jo lämmin.
Työmatkakulutuksesta hybridillä talvikelissä, työmatka 25 km joista lähes 20 km maantieajoa, keskinopeus 68 km/h
suurin lukema 6.5 l/100km -33 asteessa
pienin lukema 4.8 l/100km -5 asteessa

Nuo lukemat ovat viikon ajalta mitattuna, eivät siis yhden päivän kulutuksia. Kotiin tullessa kulutuksesta saa ottaa yleensä aina 0.5 l/100km pois koska tullessa taajamassa päästään aina sähköllä akun jo täysin lämmettyä.

Ajotietokoneen näyttöön saa rehellisyyden nimissä laittaa 0.2 l/100km lisää.

Kuka sitä nyt oman autonsa kulutuksia viitsii valehdella, ei ainakaan tankkaus.comin käyttäjät. :D
SamppaS:
Renkaiden piikkiinkään tuota eroa ei voi laittaa, koska nokian kitka vierii kevyemmin kuin kesärengas.


Renkaiden piikkiin voi laittaa itseasiassa paljonkin. Vaikka kitkarengas vierisikin keveästi lämpimällä, niin 20 asteen pakkasessa tilanne on toinen. Kitkarengas 20 asteen pakkasessa häviää reilusti kesärenkaalle 20 asteen helteessä.

<< edellinen 1 2 3 4 seuraava >>

 

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto