simppa:

Laatu on eri asia kuin kestävyys. Laatu on ennenkaikkea sitä, miten tuote vastaa ostajan odotuksiin. Joku Corolla tai Auris voi olla vaikka kuinka kestävä, mutta enpä siitä omaan käyttööni olisi.

Corolla vastaa ostajansa odotuksia, koska on niin suosittu ja näin ollen Corolla on siis laadukas?

Laadun tärkeimpinä kriteereinä on kestävyys. Samahan se on kaikissa muissakin laitteissa. Jos ostat alan liikkeestä kalleimman pesukoneen, missä on kaikki mahdolliset toiminnot, sekä hyvä energiatehokkuus ja jos se ei kestä käytössä vuotta pidempään, niin tuskin sinäkään sitä laadukkaaksi alkaisit väittämään?

DaViega:
"Älä minua tähän vetäkö, ettei tule Rosti-Ahde-Räty skandaalia all over again"

Aina on tilaa/tilaus VWleaksille. Tuskinpa ne VW-pomot Mossadin miehiä perään lähettää.

Oli aika hurja tuo noissa linkeissä esiintyvän kirjoittajan väite, että maahantuoja maksaa merkkihuolloille könttäsumman noista TSI-moottoreiden jakopääremonteista ja kuitenkin merkkihuollot nyhtävät asiakkaalta ekstraa kertaalleen maksetuista töistä ja osista.

Miten muuten on tuon FSI moottorin kanssa...Onko siinä samaa onglmaa kuin näissä uusissa TSI koneissa? Äidilläni on 1,6 FSI ja käytettynä hankittu...Tiedä sitten onko siihen jo jakopääremontti tehty...

Oli aika hurja tuo noissa linkeissä esiintyvän kirjoittajan väite, että maahantuoja maksaa merkkihuolloille könttäsumman noista TSI-moottoreiden jakopääremonteista ja kuitenkin merkkihuollot nyhtävät asiakkaalta ekstraa kertaalleen maksetuista töistä ja osista.

Kyllähän tälläistä tapahtuu ja itsekkin tiedän vastaavia. Kaksoislaskutus on ihan kannattava bisnes.

kello68:

Ainakin tuo 1.6 vapari reagoi välittömästi mitä turbokoneet ei osaa.
Mazdan uudet 14:1 puristeiset koneet tuonee aika paljon vääntöä koko kierrosalueelle ja nostavat koneen hyötysuhdetta reilusti kaikilla tehotasoilla. Sakujen ratatesteissä (ABS) muistelen että VWn ahdettu bensa vei rutkasti enemmän bensaa kuin Mazdan nykyinen saman tehoinen (vai olikos tehokkaampi) kone radalla ajettaessa ja Mazda oli vielä nopeampi. Ilmeisesti VWn pikkuturbojen hyötysuhde on vapareita huonompi konetta kuormitettaessa mutta luonnollisesti pienempien osien ja kitkojen myötä pienkierros häviöt on pienet. Nuo siis kuluttavat säästelyajossa hyvin vähän mutta vähän reippaammin ajettaessa enemmän kuin vaparit.
Olisko niin että on menty palotapahtuman hallinnassa siitä mistä aita on matalin ja keskitytty vain pientehoalueeseen hyvin matalilla kierroksilla.

On aivan totta, että donwsizing-kone kuluttaa enemmän suurimmilla kuormilla. Mutta tuossa missä alat puhumaan aidasta, menet kyllä metsään. Ensinnäkin downsizing auttaa läpi kierrosalueen jos ei ajeta kaasu pohjassa. Raja-alue on karkeasti ottaen puolet korvattavan vaparin maksimiväännöstä. Tuon alueen yläpuolella vapari on taloudellisempi ja alapuolella dowsizing on taloudellisempi. Nykyiset autot ovat niin tehokkaita, että hyvin harvoin liikutaan alueella, jossa vapari on parhaimmillaan.

Pienemmät osat ja kitkat eivät ole ensimmäisenä vuorossa puhuttaessa downsizing eduista. Juuri tuo kuormituspisteen muutos ja paremman alaväännön mahdollistama alhaisemman kierrosalueen käyttäminen (downspeeding) ovat paljon merkittävämpiä tekijöitä.

Mazda CX-5:n Skyactiv-moottorin vääntölukemissa ei ole mitään erikoista. 210 Nm @ 4000 rpm on kokolailla vastaava lukema kuin vaikkapa nyt jo markkinoilta poistuvan Bemarin x20i:n vastaava. Mersun 3,5l M 276 antaa saman ominaisväännön alueella 3500 - 5250 rpm. Seuraava askel Mazdan SkyActive-polulla on MX-5:n seuraaja, jossa luotetaan downsizingiin ja keveyteen.

NHB, kuitenkin todelliset kulutukset ei TSI koneissa niin kovin pieniä ole ja olikos TMn vertailun mukaan Tojon vapari oli vähintään yhtä pieni ruokainen kuin down size koneet.

Tuo Mazdan koneen idea on moottorin termisen hyötysuhteen nostaminen ja samalla tulee vääntöä lisää, myös aivan tyhjäkäynnillekin missä turbokoneet on huonoja. Ahdetussa koneessa ei oikein voi mennä nostamaan puristussuhdetta jos halutaan käyttää isoja ahtopaineita tehon nostamiseen.

Koko kuviossa ongelma onkin pienennyksen toteutus. Jos VW 1.4 TSI ei vie selvästi vähemmän polttoainetta kuin Tojon 1.6 vapari niin jotain on mennyt metsään. Isompi alavääntö jo sellaisenaan pitäisi pudottaa todellista kulutusta matalempien tarvittavien keskikierrosten myötä jonka päälle pitäisi tulla pienemmän koneen pienemmät kitkat, inertia- ja pumppaushäviöt.
Jostain siis johtuu että VWn pikkunkone ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi. Laadun suhteen tehtyjen oikaisujen perusteella voi epäillä myös paloprosessin suunnittelussa oikaistun.
Näi siis ulkoisesti tarkasteltuna

Itse en pidä ahdetuista koneista vaikka alla onkin diesel, tai ehkä juuri tuo onkin se syy.
Inhoan koneen käytöstä missä kaupunkilla 40 vauhdissa haluat nostaa nopeuden 60iin ja alat painamaa kaasua lisää... ilman että mitään tapahtuu. Painat lisää ja lisää ja sitten naps, DSG pykältää pienemmälle, kone saa ahdot tappin ja kummi palaa. Typerä moottori ja vaihteisto. Näin käyttäytyi ainakin GOLFissa kaksoisahdettu. Diesel DSG on vielä pahempi. Siinä ei ole voimaa silloin kun sitä haluaisi vaan vasta paljon sen jälkeen. Onkin pitänyt opetella painamaan kaasua 1-1.5s ennen kuin sitä tehoa tarvitsee. Ikävää kun yrität päästä sivukadulta liikenteen sekaan eikä sitä 350Nm väännöstä ole saatavilla kuin 40 ennen kuin olet jo muiden jaloissa.

_Jarski_:

Toki turbojen suhteen kukaan ei ole kopioinut ketään, ideahan on jo ikivanha. Toki Japanissa oli oma turboinnostuksena 80- ja 90-luvuilla, Euroopassa se on nyt 20 vuotta myöhemmin.

Minä muistelen Suomen horisontissa tavisautojen ahtamisen alkaneen Saabista, vaikka erilaisia mielenkiintoisia mutta harvinaisia yksittäiskappaleita liikkui jo ennen Saab 99 Turboakin.

Jossain muualla tai muun tyyppisillä autoilla mitaten turboahtamisen voi katsoa alkaneen johonkin muuhunkin aikaan ja siksi kiinnostaisikin tietää mitä ylläolevassa tarkoittaa "turboinnostus", joka Japanissa alkoi vuosikymmeniä ennen Eurooppaa?

740GLE:n kanssa ihmettelin samaa. Varmasti löytyy niitä japsien pikkusportteja turbokoneella, mutta perus vapareita noissa Suomen teillä 80- ja 90-luvulla liikkuneissa Corolloissa, Carinoissa, Civiceissä, Accordeissa, Sunnyissa, Bluebirdeissä, Primeroissa, 323:ssa, 626:ssa, Coltissa, Galantissa, Lancerissa jne.

Minusta on pikemminkin niin, että Saab on se turbotekniikan edelläkävijä, muut eurooppalaiset valmistajat ovat heränneet siihen vasta tällä vuosituhannella ja japsit eikait oikein vieläkään.

Opelixi:

simppa:

Laatu on eri asia kuin kestävyys.

Corolla vastaa ostajansa odotuksia, koska on niin suosittu ja näin ollen Corolla on siis laadukas?

Laadun tärkeimpinä kriteereinä on kestävyys.

Niin on, jos ostaja niin määrittelee. Corollan ostajien kriteereissä näin voi ollakin, eikä siinä ole mitään vikaa.

Siitä huolimatta Corolla vastaa huonosti sellaisen ostajan toiveisiin, joka haluaa lipua eteenpäin tuuletetussa ja hierovassa nahkanojatuolissa ilmajousien päällä tai kuskata yrityksen tai valtion vieraita. Sellaiseen tarpeeseen ei Corollan laatu riitä, koska se ei täytä vaatimuksia.

Se ei millään tavoin estä Corollan kuljettajaa ajattelemasta samoin pakkaskelillä yksi nurkka tontissa makaavasta ilmajousitetusta Ässästä, joka vastaisi hänen omaan käyttötarkoitukseensa huonosti.

Toiminnallisten vaatimusten täyttäminen ei tietenkään ole mikään perustelu epäluotettavuudelle, mutta huoltokuittinipun paksuuden vertaaminen ei suoraan kerro luotettavuudesta koska eri kuljettajien sietokyky auton virheille on eri tasolla.

Laadukas voi olla 300.000 km vähin korjauksin kestänyt 17 vuotiaana romutuskuntoinen auto (näin paljon ajettu eikä mitään ole tehty...) tai 25 vuotias yli 400.000 km ajettu, joka on aktiivipalveluksen jälkeen helppo konservoida harrasteautoksi poistamalla puhelin- ja CD-vehkeet, joita ei auton valmistuessa ollut keksittykään. Huolto- ja korjaushistoria on täysin dokumentoitu ja sitä on pitkästi.

Käyttäjän vaatimukset ratkaisevat.

Katos katos, ketjuhan on kerännäyt ihan kivasti tuulta purjeisiin. Hyvä niin.

Itsehän omistan juurikin Golfin kaksoisahdetulla 118kW:n koneella ja DSG7:llä. Siksi aihe tavallaan koskettaakkiin tai lähinnä huolestuttaa. Itsellä moottori on toiminut lähes moitteetta, mitä nyt yksi puola joskus 20tkm kohdilla vaihdettiin kun moottorin kuva syttyi. Auto siis uutena ostettu. DSG on itsellä ollut se murhe ja sehän tuossa 90tkm kohdalla lopulta vaihdettiinkin. Onnkeksi takuuseen. Vaihtotyön arvo kuin kipusi lähemmäs 7000€:a.

Golf on käynyt nyt 2,5 vuoden ikäisenä ainakin kymmenen kertaa määräaikaishuoltojen ulkopuolisissa korjauksissa. Takuuaikana ei ongelmaa ole jos vain kalenterista itselle löytyy vapaata. Tosin sijaisauto täytyy itse jostain keksiä. Korjauksia ja säätöjenkohteina ovat olleet heti uutena valot ja rengaskulmat. Tämä on varmasti tuttua huttua monille VW:n omistajille. Sitten liimailtiin repsottavaa sisäverhoilua, vaihdettiin jarruihin satuloita, parkkitutkat uusittiin... listahan on uudeksi autoksi lähes loputon.

Keskon politiikka takuuajan jälkeisissä asioissa tässä vähän huolestuttaa. Eli jos jo selkeitä valmistusvirheitä on vaikeahko saada valmistajan piikkiin, niin miten se on esim. 3-5 vuotiaalla autolla. Toki oletettuihin käyttöikiin ja kuluttajalakiin voi vedota jos auto ostettu liikkeestä, mutta mitäs jos ostatkin näitä TSI+DSG -yhdistelmiä yksityiseltä. Mikä turva sinulla silloin on? Kauppalaki ja käräjoikeus.Ikävinä näiden omistamisessa on, että enää ei riitä touhutonni tai kaksi. Puhutaan milestäni törkeistä summista.

kello68:

NHB, kuitenkin todelliset kulutukset ei TSI koneissa niin kovin pieniä ole ja olikos TMn vertailun mukaan Tojon vapari oli vähintään yhtä pieni ruokainen kuin down size koneet.

Tuo Mazdan koneen idea on moottorin termisen hyötysuhteen nostaminen ja samalla tulee vääntöä lisää, myös aivan tyhjäkäynnillekin missä turbokoneet on huonoja. Ahdetussa koneessa ei oikein voi mennä nostamaan puristussuhdetta jos halutaan käyttää isoja ahtopaineita tehon nostamiseen.

Koko kuviossa ongelma onkin pienennyksen toteutus. Jos VW 1.4 TSI ei vie selvästi vähemmän polttoainetta kuin Tojon 1.6 vapari niin jotain on mennyt metsään.

Itse en pidä ahdetuista koneista vaikka alla onkin diesel, tai ehkä juuri tuo onkin se syy.

Johonkin ykittäiseen autolehden vertailutestiin nyt on aika turha tuijottaa liikoja. Varsinkin kun otit esiin kaksi melkein samankokoista moottoria. Vähän haiskahtaa tarkoitushakuiselle toiminnalle, kun otetaan esiin vain yhden testin yksi mittaus. Miten muuten suorituskyky? Oliko Tojon ahtamaton hyvä kiihdytyksessä 60-120 km/h? Et ilmeisesti ole lukenut TM 18/2011 perhefarmareiden testiä. Siinähän pienin downsizing moottori (1.2 TSI) oli taloudellisin ja selvästi suorituskykyisempi kuin 1,6 litraiset vaparit. Tämä on vain esimerkki siitä, että kannattaa lukea toinenkin testi, ettei tulisi tulostettua väritettyä tarinaa.

Mitä tulee ahdettujen moottoreiden alavääntöön ja transienttivasteeseen, niin nämä asiat kehittyvä isoin harppauksin ja nykyisin ollaan jo aika hyvällä tasolla. Esimerkiksi Bemarin N20 180 kW tuottaa enemmän väänötöä kuin korvaamansa 3 litrainen vapari kierrosalueella 1000-5700 rpm. Kun maksimivääntö saavutetaan jo 1250 minuuttikierroksen kohdalla, niin se riittää ainakin minulla mainiosti. Mutta epäilemättä tämänkin koneen ahdettu seuraaja pystyy vieläkin parempaan.

Dieselithän ovat mainio esimerkki ahtamisesta. Ahtamattomilla dieseleillä ajaessa ei huolimattomallakaan kaasupolkimen käytöllä tarvitse turhaan renkaita sudittaa. Seuraavaksi sitten sellainen...

Vikoja kaikkialla. Netin mukaan maailmassa ei ole yhtään toimivaa automallia.

Todennäköisyyksiäkin kannattaa siis miettiä ja selvittää. Mielellään huolella. Simpan lähteiden mukaan Toyotan linjalta lähteneissä 2.2-dieseleistä joka toisessa oli "se EGR-vika" joka siis oli yhtä kuin karstoittuminen. Toyotan kattavaa testitoimintaa, kun joka toinen kone on karstoitettu umpeen jo tehtaalla? Saman koneen ahtoilmaputkia murtui Suomessa puolen kymmentä, mistä johtuen moottori laitettiin jopa toimituskieltoon kunnes ongelma ja sen laajuus saatiin selville.

Juuri tuossa on se keskeinen ero. Volkkareita työnnetään maailmalle huoleti, vaikka niissä olisi todettu millaisia vikoja. Kun kilahtaa, niin sitten selvitellään. Toyota laittaa autoja toimituskieltoon ja kutsuu jo toimitettuja autoja takaisin.

Vag-filosofiasta tyyppiesimerkki: vanhan 20-venttiilisen 1.8t-koneen sytytyspuolissa oli todella iso erä viallisia sytytyspuolia. Ei huudeltu autoja takaisin maailmalta, ei edes vaihdeltu puolia määräaikaishuoltojen yhteydessä. Ajatettiin, kunnes puola petti. Sitten vaihdettiin, mutta sittenkin vain juuri se yksi hajonnut puola. Ja pari kymmentä tuhatta myöhemmin sitten toinen, se kun petti vasta sitten. Kivaa ontua kolmepyttyisellä autolla pitkin maakuntia huoltamoon kahdesti ihan vaan siksi, että filosofiaan ei kuulu "toimivien" osien vaihtaminen.

Vapaasti hengittävä bensakone. Siinä oma valintani, jos oikeasti huolettomasti haluaa ajaa. Ei nekään kaikki ole huolettomia, mutta ne todennäköisyydet on simppelin vaparin puolella. Käyttöominaisuuksistakin löytyy paitsi huonoja, myös hyviä puolia ahdettuihin verrattuna.

Opelixi:

Corolla vastaa ostajansa odotuksia, koska on niin suosittu ja näin ollen Corolla on siis laadukas?

Laadun tärkeimpinä kriteereinä on kestävyys. Samahan se on kaikissa muissakin laitteissa. Jos ostat alan liikkeestä kalleimman pesukoneen, missä on kaikki mahdolliset toiminnot, sekä hyvä energiatehokkuus ja jos se ei kestä käytössä vuotta pidempään, niin tuskin sinäkään sitä laadukkaaksi alkaisit väittämään?

No näinpä juuri! Laatu on subjektiivinen käsite. Jos Corolla on ostajansa mielestä mitä mainioin auto ja vielä viatonkin, niin onhan se hänen käyttöönsä laadukas kuin mikä. Turha sitä silloin on muita merkkejä katsella, ja hyvä niin.

Jos auto kestäisi vain vuoden, en sitäkään laadukkaana pitäisi. Kyllä kestävyys on laadun osa, jota jotkut painottavat enemmän, toiset vähemmän. Toistaiseksi kaikki autot ovat kestäneet yli vuoden.

Voi myös ajatella, että pitäisitkö itse laadukkaana pesukonetta, joka on pomminvarma, mutta pesutulos surkea. Pyykit ovat aina likaiset, kun otat ne koneesta ulos. Ei tuollainen laite laadukas ole.

Onko sitten sinusta esim. Mersun korityö laadukasta?

Kaikkihan tietävät miten esim. C- ja E-sarja mätänee käsiin.

Ei taida samanikäisiä Toyotia olla mistä mätävikaa löytyy.

Ja kyllähän laadun yksi suurimpia kriteereitä on kestävyys. Ainakin omalla alallani.

Eikä varmaan naisenne/miehenne pidä kestävyyttä huonona asiana.

Ketjun aloittajan kanssa pitkälti samaa mieltä autolehtien
kyvyttömyydestä/haluttomuudesta tuoda esiin automerkkien ja
mallien varmasti tiedossaan olevat negatiiviset asiat,kuten
tämä VW:n jakoketju ongelma.Ylistetään vaan jotain laatuvai-
kutelmaa tms. ja testivoittoja samoille merkeille saadaan jatkuvasti! Mutta asiaa: Itsekin testeihin uskoneena ja juuri eläkkeelle siirtyneenä jo seniori-ikäisenä ajattelin hankkia
eläkepäiviksi tämän ylistetyn saksalaisen "laatu-auton" (VW:n)
No niinhän talouteen sitten 2008 keväällä tulikin Golf variant
1.4 TSI ja vieläpä niin kehutun dsg:n kera. No menihän siinä
tuollaiset 10000km aluksi uutuuden hurmassa kohtalaisen kivasti,mutta sen jälkeen alkoikin tapahtua. Ensin alkoi dsg :n
toimesta varsinainen kenguruhyppely jota yritettiin ties millä päivityksillä parantaa tuloksetta.Lopulta (onneksi takuu-aikana)
ja osan n. kuukauden odottelun jälkeen saavuttua vaihtoivat dsg:n mekatroniikka yksikön,(lienee järjestelmän aivot).No sitten menikin (tosin öljyä n.3L lisäillen)kohtalaisen hyvin n.20000km ja taas alkoi tapahtua.Mittaristoon syttyi lähes kaikki mahdolliset varoitusvalot( mm.kehoitus pajalle välittömästi) ja samalla ohjaamo täyttyi savusta ! No kärry kuitenkin kävi ,ja tuuletuksen jälkeen ikkunat huurussa ja palellen (climatronic mykkänä,ja talvi) saatiin laite verstaalle. Noin kolmen päivän tutkimisen jälkeen syyksi ilmoitettiin jonkun sisäilma-anturin oikosulku.Takuu ei enää voimassa ,sovittelun jälkeen itselle maksettavaksi jäi 1/3 eli n.350e .Ja taas mentiin hetki ,kunnes havaitsin auton alla hangessa punaisen läikän, jäähdytysnestettähän tuo vuoti ! Tästä onneksi selvittiin viemällä auto pikkupajalle ,jossa vuotava anturin tiiviste vaihdettiin ja selvisin muutama kympin kustannuksella.Samoihin aikoihin aloin ihmettelemään käynnistyksen yhteydessä ilmenevää metallista pärinää joka asiaa selviteltyäni mm.(VAGarena.fi)johtui jakoketjusta ! No sitä remppaa en enää jäänyt odottelemaan ja maksamaan , vaan VW lähti kiertoon ja nyt ajellaan (toistaiseksi ongelmitta 20000km)eräällä japanilaisperäisellä ei testivoittajalla ja tyytyväisenä !

Todennäköisyyksiäkin kannattaa siis miettiä ja selvittää.

Mielellään huolella. Simpan lähteiden mukaan Toyotan linjalta lähteneissä 2.2-dieseleistä joka toisessa oli "se EGR-vika" joka siis oli yhtä kuin karstoittuminen. Toyotan kattavaa testitoimintaa, kun joka toinen kone on karstoitettu umpeen jo tehtaalla? Saman koneen ahtoilmaputkia murtui Suomessa puolen kymmentä, mistä johtuen moottori laitettiin jopa toimituskieltoon kunnes ongelma ja sen laajuus saatiin selville.

Taidat nyt kaunistella, sillä noita koneitahan meni läjäpäin vaihtoon Suomessakin. Tiedän yhden Oulun lähellä olevan kunnan taksit, jossa oli näitä Tojo-taksareita ja taisi melkein kaikilla mennä kone uusiksi. No se siinä hienoa, että takuu toimii. Aika samalta tämä näyttää nyt VAG:llakin.

Nasse:

Todennäköisyyksiäkin kannattaa siis miettiä ja selvittää.

Mielellään huolella. Simpan lähteiden mukaan Toyotan linjalta lähteneissä 2.2-dieseleistä joka toisessa oli "se EGR-vika" joka siis oli yhtä kuin karstoittuminen. Toyotan kattavaa testitoimintaa, kun joka toinen kone on karstoitettu umpeen jo tehtaalla? Saman koneen ahtoilmaputkia murtui Suomessa puolen kymmentä, mistä johtuen moottori laitettiin jopa toimituskieltoon kunnes ongelma ja sen laajuus saatiin selville.

Taidat nyt kaunistella, sillä noita koneitahan meni läjäpäin vaihtoon Suomessakin. Tiedän yhden Oulun lähellä olevan kunnan taksit, jossa oli näitä Tojo-taksareita ja taisi melkein kaikilla mennä kone uusiksi. No se siinä hienoa, että takuu toimii. Aika samalta tämä näyttää nyt VAG:llakin.

Sinä taidat nyt puhua mutulla. EGR:n tukkeutuminen ei johda mihinkään muuhun kuin ko. venttiilin puhdistamiseen tai vaihtamiseen. Ahtoilmaputken murtuminen johtaa ahtoilmaputken vaihtamiseen. Haluatko esittää edes jonkinlaisen teorian, miten ja miksi näiden ongelmien myötä on vaihdeltu läjäpäin moottoreita?

Taisi niissä olla paljon vakavampaakin, mutta Toyo on osannut hoitaa asiat aina. Mutta eikö se ole tehnyt sopimuksen BMW:n kanssa uusista dieseleistä?

Nasse:

Taisi niissä olla paljon vakavampaakin, mutta Toyo on osannut hoitaa asiat aina. Mutta eikö se ole tehnyt sopimuksen BMW:n kanssa uusista dieseleistä?

Ei tainnut olla, kun ei sinultakaan sellaisista tietoa löytynyt.

Miten tuo äskettäin tehty yhteistyösopimus BMW:n kanssa liittyy 6-7 vuoden takaisiin tapahtumiin?

VWG:n onneksi tuota TSI:tä ei myydä jenkeille. Sikäläiset kuluttajajärjestöt on aika hanakoita kattomaan omiensa perään. Esim. tiettyjen vuosimallien DSG-laatikoille myönnettiin 10v/160 tkm "DSG extended warranty" kun ei laatikko miellyttäny laatuvaikutelmallaan US citizenejä.

simppa:

Voi myös ajatella, että pitäisitkö itse laadukkaana pesukonetta, joka on pomminvarma, mutta pesutulos surkea. Pyykit ovat aina likaiset, kun otat ne koneesta ulos. Ei tuollainen laite laadukas ole.

Hyvä pointti. Toyotan pesemä pyykki ei kuitenkaan ole likaista, mutta puhtaan pyykin aikaansaamiseksi on saattanut mennä hieman pidempään, kone on pitänyt vähän suurempaa ääntä ja sitä on ohjannut perinteinen mekaaninen ohjelmakoneisto.

Alamme siis olla hyvin pitkälle samaa mieltä siitä, mitä "laatu" autoista puhuttaessa tarkoittaa. Kestävyys on siis varsin olennainen osa laatua.

Löytyy kovastikkin näitä Toipotan 2.2 dieseljuttua ihan tältä keskustelupalstalta muutamia vuosia takaapäin.

Miten tuo äskettäin tehty yhteistyösopimus BMW:n kanssa liittyy 6-7 vuoden takaisiin tapahtumiin?

Ei ole mennyt homma putkeen, jos yhteistyökumppania tuon kokoluokan valmistaja moottorinvalmistuksessa tarvitsee.

Nassella oli selvästikin vahvat perusteet Toyotaa vastaan.

Kerrohan Nasse, että pitikö sen Toipotta-merkkisen autonomistajan tietää joku koodi, jolla kustannukset sai pois omalta kontolta tai pitikö sen odottaa tehtaalle lähetettyyn kyselyn vastausta kustannusten jaosta?