Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Normaalirenkaat vs. matalaprofiilirenkaat

<< edellinen 1 2 3 4 5 6 seuraava >>

Kun puhutaan uudesta S80:stä, joka ketjun aloittajallakin on, niin sen vahvuus on nykyautojen parhaimmistoa oleva suuntavakavuus. Ohjaustuntuma on korkeintaan keskinkertainen ja ei kaipaa heikennystä kapeammista renkaista. Jousitus on mukavuuspainotteinen, eikä kaipaa lisää mukavuutta kapeammista ja korkeaprofiilisemmista renkaista. Auto on hiljainen, eikä kaipaa lisähiljennystä korkeampiprofiilisista renkaista. S80:n alla 17 " renkaat ei ole käytännössä vielä mitkään matalaprofiilirenkaat, vaan normaalirenkaat ja auton ajettavuus on rakennettu juuri sellaisille renkaille.

On paljon autoja, joiden alle ei kannata laittaa edes 17 " renkaita, vaan niistä tulee meluisia ja täristäviä uraohjuksia Suomen teillä.
En kyllä ymmärrä yhtään tuota "maavaran" nillitystä. Jos nyt esimerkiksi minä tai joku muu haluaa ajaa matalaprofiilirenkailla, niin miten se on häneltä pois? Vai että pikkupoikia? Eiköhän ne suurimmat pikkupojat liikenteessä löydy nimenomaan maastureiden rattien takaa jos yhtään katsoo liikennekäyttäytymistä.

Jos on oikeasti leveät puolisliksit, niin onhan se hyvä pitää mielessä, että ne lähtevät vesiliirtoon herkemmin. Itse olen koittanut puolisliksejä 325/30 19" 275/35 18" sekarengastuksella ja mainiosti pärjäsin. Kyllä noilla jo toki ihan oikeasti on hyvä pitää se rajallinen märkäpito mielessä, mutta kun sen muistaa ei suurempia ongelmia pitäisi tulla. Sitten himmataan jos sataa kaatamalla.

Eikä mulla kyllä koskaan ole renkaiden vaihtaminen ollut rahasta kiinni. Vaihdetaan sitten, kun pintaa on liian vähän. Renkaiden valinta voi jo olla vähän rahasta kiinni. Nuo ratarenkaat saivat lähteä, koska kuluvat niin s-tanan nopeasti loppuun.

Nyt alla on Misukan pilot Super Sportit, joihin olen oikein tyytyväinen.
Näyttäkääpä nyt se testi jossa esim. 225 tai 245 leveä rengas pitää kuivalla kelilläkään olennaisesti paremmin kuin esim. 205 levyinen. Ei ole itselleni ainakaan tullut vastaan. Kyllä se ero vesiliirtoherkkyydessä ja matalan profiilin epämukavuudessa on minusta suurempi kuin hyvin pieni ero kuivan kelin pidossa. Ei tuo kuivan kelin pito minkään kokoisella kunnollisella kesärenkaalla ole normaaliliikennettä rajoittava tekijä.
nastaterroristi:

Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.


Mielenkiintoisempaa on minusta se, miksi Suomessa jossa sinun mukaasi on kovin huonot tiet saa ajaa kesärenkailla 1,6 mm urasyvyyteen asti.

Saksassa jossa tiet ovat sileät raja on 3 mm.

Saksalaiset siis pitävät vesiliirtoa huomattavasti merkittävämpänä uhkana kuin suomalaiset viranomaiset. Jos vesiliirto ei ole myös sileällä tiellä merkittävä uhka, niin miksi ihmeessä Saksassa on tuollainen rengassäädös olemassa?
Aika moni auto toimii parhaiten suunnilleen niillä renkailla mille se on suunniteltu.

(eikä minulle ole uuden S80:n ajamisesta mitään pahaa sanottavaa. Kommentoin vain kun tuo meidän vanha malli näytti nousseen esille threadissa aiemmin)
AkiK:
nastaterroristi:

Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.


Mielenkiintoisempaa on minusta se, miksi Suomessa jossa sinun mukaasi on kovin huonot tiet saa ajaa kesärenkailla 1,6 mm urasyvyyteen asti.

Saksassa jossa tiet ovat sileät raja on 3 mm.

Saksalaiset siis pitävät vesiliirtoa huomattavasti merkittävämpänä uhkana kuin suomalaiset viranomaiset. Jos vesiliirto ei ole myös sileällä tiellä merkittävä uhka, niin miksi ihmeessä Saksassa on tuollainen rengassäädös olemassa?


Tuskin tämä asia on noin yksiselitteinen. Lain säätämiseen liittyy aina politiikka ja lobbaus, ei pelkästään se, miten asiaan liittyvä uhka koetaan eri valtioiden välillä. Vrt. keskustelu Suomen promillerajan laskusta. Uhka ei ole päällimmäinen syy, vaan viesti alkoholin sopimattomuudesta liikenteeseen.

Kuten jossain vaiheessa totesin, renkaiden märkäpito ja vesiliirto sekoitetaan herkästi. Kuluneen renkaan ominaisuudet eivät ole pelkästään vesiliirron osalta uutta heikommat. Myös märkäpito heikkenee. Vaikka uria olisikin jäljellä, lamelleja ei ehkä enää olekaan.
AkiK:
Näyttäkääpä nyt se testi jossa esim. 225 tai 245 leveä rengas pitää kuivalla kelilläkään olennaisesti paremmin kuin esim. 205 levyinen. Ei ole itselleni ainakaan tullut vastaan. Kyllä se ero vesiliirtoherkkyydessä ja matalan profiilin epämukavuudessa on minusta suurempi kuin hyvin pieni ero kuivan kelin pidossa. Ei tuo kuivan kelin pito minkään kokoisella kunnollisella kesärenkaalla ole normaaliliikennettä rajoittava tekijä.


Vertailua ei tietenkään pidä tehdä erilaisilla autoilla, joissa on erilaiset renkaat. Tällöin renkaan vaikutusta ei saada selville. Siitä huolimatta TM ekoautovertailu 20/2008 on tämän keskustelun kannalta kiinnostava. Mukana on Skoda Fabia, jossa on nykyaikaan poikkeuksellisen kapeat ja korkeat renkaat, 165/70-14. Kaarteissa auton sanotaan tuntuvan vaappuvan ja kallistelevan, mutta pehmeällä jousituksella on varmasti osansa asiaan. Varsinainen ääritilannekäytös todetaan silti hyväksi. Jarrutusmatka 100-0 km/h on tavanomainen 42m. Ääritilanteissa testin paras eli urheilulliseksi suunniteltu Mini (195/55-16H) sai 10 p, pehmeäalustainen perhe-Skoda (165/70-14T) 9 p.

Aiheesta on erillinen kommentti, joka on mielestäni ajatuksia herättävä:

"Jyrkimmän tulkinnan mukaan turvallisuudesta ei pitäisi tinkiä tippaakaan säästetyn polttoaineen hyväksi. Jyrkkä linja on mielekäs, jos sitä noudatetaan järjestelmällisesti. Renkaiden kohdalla tämä tarkoittaa yleisempien riskitekijöiden eli renkaiden huonon kunnon, keliin sopimattomien renkaiden ja alhaisten rengaspaineiden eliminoimista. Jos sepalus tahtoo aueta pienveneessä, paini karhun kanssa kiinnostaa tai pihatie jää talvella hiekoittamatta, muutamakaan renkaasta johtuva lisämetri jarrutuksessa ei ole kokonaisriskin kannalta olennainen."

Jos ominaisuuksia haetaan kustannustehokkaasti asiaa turvallisuudella perustellen, on tosiaan syytä huomioida renkaiden hankintahinta. Halpoja renkaita voi uusia vähemmän kuluneena kuin kalliita. Ihan sama kuin pohdinnassa neliveto vs kaksiveto. Polttoaineenkulutuksen erolla ostaa helposti uuden rengassarjan vuosittain. Toisaalta kuten tiedämme, nopeuden merkitys on varsin suuri. Auto- ja rengastesteissä mitataan parin metrin eroja jarrutusmatkoihin tai parin km/h:n nopeuseroja väistökokeesta selviytymiseen ja niiden perusteella autoja luokitellaan hyviin tai vähemmän hyviin. Kuitenkaan käytännössä 5-10 km/h nopeuserot eivät kuitenkaan kuljettajaan vaikuta, vaikka merkitys jarrutusmatkaan on paljon suurempi kuin tavanomaiset autojen tai renkaiden väliset erot.

Mutta jokainen itse päättää, mille tekijälle antaa painoarvoa.
Herbert:

Tuskin tämä asia on noin yksiselitteinen. Lain säätämiseen liittyy aina politiikka ja lobbaus, ei pelkästään se, miten asiaan liittyvä uhka koetaan eri valtioiden välillä.


Minä en usko, että esimerkiksi Saksan rengasmääräykset ovat syntyneet täysin vailla perusteita esim. lobbauksen perusteella. Kyllä 3 mm perustuu paljon enemmän konkreettiseen tietoon renkaiden ominaisuuksien heikkenemisestä kuin Suomen 1,6 mm. Ainakin kuluneiden renkaiden testitulokset puoltavat selvästi enemmän Saksan linjaa kuin Suomen, renkaiden ominaisuudet kun heikkenevät merkittävästi juuri tuon 3-2,5 mm alituksen jälkeen.

Herbert:

Vertailua ei tietenkään pidä tehdä erilaisilla autoilla, joissa on erilaiset renkaat. Tällöin renkaan vaikutusta ei saada selville.


Siksi halusinkin tietää löytyykö testiä jossa on saatu aikaiseksi merkittävä kuivapidon ero esimerkiksi saman nopeusluokan 205/55 R16 ja 225/45 R 17 renkaiden välille. Minä en ole sellaista löytänyt. Mitä olen testien lukuarvoja katsellut, niin vakioautossa tuolla lisäleveydellä ja mataluudella ei näytä olevan suurta merkitystä edes kuivapitoon. En nyt puhu mistään Z-luokan urheiluauton renkaista.


Renkaiden kohdalla tämä tarkoittaa yleisempien riskitekijöiden eli renkaiden huonon kunnon, keliin sopimattomien renkaiden ja alhaisten rengaspaineiden eliminoimista.


Minusta nuo asiat ovat itsestään selviä. Mutta jos ajaa leveillä matalaprofiilirenkailla, on noista huolehdittava vielä paljon tarkemmin.

Jos ominaisuuksia haetaan kustannustehokkaasti asiaa turvallisuudella perustellen, on tosiaan syytä huomioida renkaiden hankintahinta. Halpoja renkaita voi uusia vähemmän kuluneena kuin kalliita.



Siksi kannattaakin suosia yleisiä rengaskokoja erikoisuuksien sijaan. Jää rahaa ostaa kunnon renkaat joka sarjalle eikä tarvitse ajaa niitä aivan loppuun. Koko ajoajan ominaisuudet ovat näin paremmat kuin kalliilla erikoiskoon renkailla, joita ei pysty uusimaan riittävän tiheästi jotta niiden (mahdollisista) ominaisuuksista olisi hyötyä.



AkiK:

Minä en usko, että esimerkiksi Saksan rengasmääräykset ovat syntyneet täysin vailla perusteita esim. lobbauksen perusteella. Kyllä 3 mm perustuu paljon enemmän konkreettiseen tietoon renkaiden ominaisuuksien heikkenemisestä kuin Suomen 1,6 mm. Ainakin kuluneiden renkaiden testitulokset puoltavat selvästi enemmän Saksan linjaa kuin Suomen, renkaiden ominaisuudet kun heikkenevät merkittävästi juuri tuon 3-2,5 mm alituksen jälkeen.



Pointtini tuli hiukan huonosti esille. 1,6 mm on surullinen kunto kesärenkaalle. Siksi se onkin hyvä esimerkki siitä, miten epäjohdonmukaista lainsäädäntö on. Ennenhän raja oli 1 mm, ja jos oikein muistan, sitä nostettiin 1,6 milliin. Myöhemmin kuitenkin lievennettiin siten, että 1,6 mm pitää löytyä vain pääurista.

Ylipäätään kymmenyksen tarkkuudella ilmoitettu urasyvyys on erikoinen.

Mutta ei ole tämä asia linjassa esim. ylinopeuksiin suhtautumisen kanssa. Onneksi yleisesti tunnustetaan rajan löysyys ja suositus on järkevä 3-4 mm.
"Laittomaan, alle 1,6 mm:n urasyvyyteen kuluneilla renkailla ajettiin vuonna 2007 touko?lokakuussa noin 900 miljoonaa kilometriä ja vähintään 4 mm:n urilla varustetuilla renkailla 18 600 miljoonaa kilometriä. Riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli renkaiden laittomalla, alle 1,6 mm:n urasyvyydellä lähes kolminkertainen verrattuna riskiin vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä. Myös laillisella mutta pienellä 1,6-?2,4 mm:n urasyvyydellä riski joutua kuolonkolarin aiheuttajaksi oli suurempi kuin hyväkuntoisilla renkailla 1,4-kertainen. Riski joutua kuolonkolarin muuksi osalliseksi kuin aiheuttajaksi on kuluneilla renkailla sama tai jopa hieman pienempi kuin urasyvyyksiltään hyvillä renkailla.

Suuri kuolonkolaririski renkaiden alle 1,6 mm:n urasyvyydellä on pääosin seurausta muusta kuin renkaiden kunnosta, lähinnä ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta. Noin yksi vuotuinen kuolonkolari olisi vältettävissä sillä, että liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat käyttäisivät vähintään 3,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja renkaita alle 1,6 mm:n urasyvyisten renkaiden sijaan.

Tulokset renkaiden urasyvyyden 1,6-3,4 mm:n vaikutuksesta kuolonkolaririskiin olivat ristiriitaisia. Toisaalta liikenteen pääsääntöjä noudattavat kuljettajat joutuivat tällaisia renkaita käyttäessään keskimääräistä useammin märän kelin kuolonkolareihin; toisaalta kuolonkolarien määrä suhteessa liikennesuoritteeseen oli alhaisempi kuin suuremmilla urasyvyyksillä. Päihteettömille, turvavöitä käyttäville ja nopeusrajoitusta noudattaville kuljettajille tapahtuu verraten harvoin (kesäkaudessa noin kuusi) kostean tai märän kelin kuolonkolareita, joissa autossa on alle 3,5 mm:n urasyvyydellä varustetut renkaat.

Viiden tiesääaseman kelijakaumaan perustuen arvioitiin, että kostean tai märän kelin kuolonkolaririski oli renkaiden urasyvyydestä riippuen 1,2-1,6-
kertainen kuivan kelin riskiin verrattuna.

Tulokset eivät tue ehdotusta kesärenkaiden laillisen urasyvyyden alarajan nostamisesta nykyisestä 1,6 mm:stä. Tuloksissa korostuu, että rengasvalistus on tärkeää kytkeä osaksi muuta turvallisten ajotapojen opetusta, sillä suuri enemmistö kuluneilla renkailla kuolonkolariin joutuneista rikkoi myös liikenteen perussääntöjä."


http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2525.pdf

Meni näköjään perusteet vaihtaa renkaat ajoissa. Jos kerran 1,6 mm rajan korottamiselle ei ole perusteita, lienee koko keskustelu aiheesta ominaisuuksien suhteen lillukan varsiin takertumista ja huomio voidaan keskittää kustannuksiin, ulkonäköön ja fiilikseen.
Mitä sitten vaikka todennäköisyys joutua hirvikolariin on hyvin pieni??? Se ei mitenkään vähennä kokemukseni arvoa. Vaikka todennäköisyys on pieni niin kun tilanne sattuu on suuri todennäköisyys että käy huonosti. Nyt ei käynyt kiitos leveiden renkaiden, joiden pito riitti todella rajuun väistöliikkeeseen. jollain 185/65/15 sirkkelirenkailla olisi todennäköisesti siunattu vainajia ensi sunnuntaina...
Ja ennen kuin AkiK alkaa selittää mitättömistä eroista niin sanon, että väistö mentiin aivan pidon rajamailla ja auto pysyi juuri ja juuri hanskassa. Kapeammilla olisi varmasti lähtenyt nelipyöräluisuun ja mennyt metsään koko auto. JA nämä minimaaliset erot voivat merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä! Myöskään kapeampien renkaiden puolustelu "tiheämmällä kierrätysvälillä" ei ole mielestäni paikkaansa pitävä. Väitän, että todellakin suurin osa autoilijoista ajaa aina renkaat loppuun asti ennen uusien ostoa. Vertailu voidaan toki tehdä 2mm pinnalla olevan kapean ja 2mm pinnalla olevan leveämmän välillä. Kumpi pysähtyykään paremmin? Niinpä. Vai verrataanko uutta kapeaa ja kaljua leveää? Kyllä ne leveät renkaat on sitten paskoja!
Nuori autoilija:
Mitä sitten vaikka todennäköisyys joutua hirvikolariin on hyvin pieni??? Se ei mitenkään vähennä kokemukseni arvoa. Vaikka todennäköisyys on pieni niin kun tilanne sattuu on suuri todennäköisyys että käy huonosti. Nyt ei käynyt kiitos leveiden renkaiden, joiden pito riitti todella rajuun väistöliikkeeseen. jollain 185/65/15 sirkkelirenkailla olisi todennäköisesti siunattu vainajia ensi sunnuntaina...

En kirjoittanut hirvikolariin joutumisen todennäköisyydestä vaan siitä, että hirvikolariin joutuessa ei todennäköisesti kuole. Hirvikolarissa kuoleman todennäköisyys on alle puoli prosenttia.
Volvon rekisteriotteessa lukee, että 18-tuumaisten renkaiden koko on 245/40/18, mutta 18-tuuman matalaprofiilirenkaita myydään myös 225/40/18 ja 225/45/18-kokoa

Viimeksi mainitut ovat vain kaksi senttiä leveämmät kuin Volvo S80:in vakiorenkaat (205/60/16), mutta saako rekisteriotteeseen merkitystä koosta poiketa tuon verran?

Toinen renkaisiin liittyvä kysymys: miksi matalaprofiilirenkaiden täytyy olla niin leveät?

Eli miksei valmisteta leveiden ohella myös kapeampia matalaprofiilirenkaita, eli saman levyisinä mitä nämä standardi korkeaprofiilirenkaat yleensä ovat?
Minä pidän uuden S80:n vakiorenkaina 225/55/16 -kokoa, jotka ne olivat alunperin auton tullessa markkinoille 2006. 205 -leveä 16 " on vakiorenkaita korkeampiprofiilinen ja en pidä sitä suositeltavana omien ajokokemusteni perusteella S80:n alle.

Eiköhän nuo kaikki vkassin mainitsemat 18" renkaat voi laittaa S80:n alle, itse laittaisin melkein nuo leveimmät, koska ei tuo leveys ole mikään ongelma S80:n alla. Leveämmät renkaat tekee vaan hyvää S80:n ajettavuudelle. Monella autolla asia on aivan päinvastoin. Mutta jos ei ihan pakko ole saada 18 " renkaita, niin laita 225/50/17 -koko, joka toimii varmasti erinomaisesti.
vkassi:

Toinen renkaisiin liittyvä kysymys: miksi matalaprofiilirenkaiden täytyy olla niin leveät?


Ei ehkä Volvoon sopivia, mutta 185 ja 195 levyisiä saa ainakin 55 sarjana, muistaakseni myös 50-sarjana. Fiat 500 käyttää kokoa 185/55-15. Toyota Aygossa on 155/65-14. 195/60-16 on myös olemassa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on uuden Golfin rengaskoko. Vakiona on rekisteriotteen mukaan 185/70-15. Tuollaista ei taida enää olla olemassa (80-luvun Volvo tai Saab taisi tuollaista käyttää ), niinpä alla pyörii ainakin perusmalleissa 205/55-16 tai 195/65-15, jotka ovat halkaisijaltaan samankokoisia.

Olisi kiinnostava kokeilla 185/70-15-renkaalla. Hiljenisikö auto vihdoin ja muuttuisiko se huojakaksi?
vkassi:

Eli miksei valmisteta leveiden ohella myös kapeampia matalaprofiilirenkaita, eli saman levyisinä mitä nämä standardi korkeaprofiilirenkaat yleensä ovat?


Kapea matalan profiilisuhteen rengas on kantavuuden suhteen huono.
Vaihdettiin reilu 10 vuotta sitten -98 Lanceriin melko vetelärunkoisten 175-70/13 tilalle 205-50/15 kumit. Auto oli aiemmin hyvin hiljainen ja mutkaisella asfaltilla hiukan hutera ajettava. Mutkissa tuntui kuin ohjaus olisi toiminut viiveellä. Jälkimmäisillä kumeilla autosta tuli tosi tarkka, mutta rengasäänet motarilla moninkertaistuivat.
Mulla on smart Roadsterissa vakiona 185/55R15 kumit edessä ja takana ja bling bling vanteilla edessä Hankook EVO1 195/40R17 ja takana 215/35R17, ja kesän ratapäiviä varten 15" vanteille on ostettuna Yokohaman AD08:t kokoa 185/55 ja 205/50. Muuten ihan kivat noi 17" pyörätkin, mutta bensaa kuluu melkein litra satasella enemmän kuin 15":lla, mikä prosenteissa tekee lähemmäs 20%. Ei tuota nyt huteraksi voinut väittää vakiokunnossakaan, mutta noilla 17" pyörillä ja n. 30mm madalluksella voi käyttää jo melkein kulunutta vertausta mikroautoon, paitsi että tällä kertaa se pitää paikkansa moneen muuhun autoon verrattuna =)
vkassi:
Miten ajo-ominaisuudet muuttuvat, kun Volvo S80 vm. 2010 vakiorenkaiden (205/60/16) tilalle vaihdetaan matalaprofiilirenkaat (245/40/18)?

Kyse siis kesärenkaista ja kysyn tätä siksi, että tämän päivän Hesarissa varoiteltiin matalaprofiilirenkaiden turmiollisuudesta :(


Vesiliirto-ominaisuudet heikentyvät kulumisen myötä enemmän kuin esim. 60 %:n profiileissa. Melu lisääntyy huomattavasti ja renkaitten kesto on käänteinen hankintahintaan nähden. Puhun omasta kokemuksesta - nykyiset kesärenkaat Bridgestone Potenza 225/45/17. Renkaiden kovuutta (melua) nostetaan lisäämään kestoa.
A-utoilija:
Minä pidän uuden S80:n vakiorenkaina 225/55/16 -kokoa, jotka ne olivat alunperin auton tullessa markkinoille 2006. 205 -leveä 16 " on vakiorenkaita korkeampiprofiilinen ja en pidä sitä suositeltavana omien ajokokemusteni perusteella S80:n alle.



Kuulostaa erikoiselta jos vakiokoko on korkeusprofiililtaan 55 ja samalla tuumakoolla kapeampi olisi korkeampi profiililtaan. Eikö korkeusprofiilin pitäisi pysyä samana jos tuumakoko säilyy 16 tuumassa?
Nuori autoilija:
Ja ennen kuin AkiK alkaa selittää mitättömistä eroista niin sanon, että väistö mentiin aivan pidon rajamailla ja auto pysyi juuri ja juuri hanskassa. Kapeammilla olisi varmasti lähtenyt nelipyöräluisuun


Tunnut tietävän että autoon varsinaisesti suunnitellut (sinun mukaasi kapeat) renkaat pitävät huonommin kuin siihen lisäkkeenä ostetut leveät matalaprofiiliset. Osoittaisitko sen missä tuo todetaan. Sinun väistökokemuksesi ei minusta tuo mitään varsinaista tietoa asiaan.

JA nämä minimaaliset erot voivat merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä!


Paljonkohan olisi vaikutusta oikealla ajonopeudella ja asenteella? Ja mikähän tulos olisi ollut autoon suunnitelluilla renkailla?

Minä kyllä puolustan vahvasti hyviä renkaita. Haluaisin vain sinulta perustelun sille, miksi matalaprofiiliset ja leveät renkaat olisivat Suomen oloihin hyvät.


Myöskään kapeampien renkaiden puolustelu "tiheämmällä kierrätysvälillä" ei ole mielestäni paikkaansa pitävä. Väitän, että todellakin suurin osa autoilijoista ajaa aina renkaat loppuun asti ennen uusien ostoa.


Eli sinunkin mukaasi ainakin kohtuudella kestävät ja kohtuuhintaiset laaturenkaat ovat useimmilla turvallisin vaihtoehto, koska niiden ominiasuudet säilyvät tasaisina. Myöskin rahaa niiden vaihtoon luulisi renkaiden lopun lähestyessä olevan enemmän, jos vaihtoväli on vaikka 3 vuotta 1 vuoden sijaan.

Vertailu voidaan toki tehdä 2mm pinnalla olevan kapean ja 2mm pinnalla olevan leveämmän välillä. Kumpi pysähtyykään paremmin? Niinpä.


No kumpi pitää paremmin? Ei tuo nimittäin ole mikään itsestäänselvyys että leveä rengas on aina pitävämpi.

Se on kuitenkin selvää, että 2 mm urilla kapeampi rengas todennäköisesti vastustaa vesiliirtoa tehokkaammin kuin leveä, jonka vesiliirto-ominaisuuksien ero uutena ja vanhana on paljon suurempi.


Herbert:

Mielenkiintoinen yksityiskohta on uuden Golfin rengaskoko. Vakiona on rekisteriotteen mukaan 185/70-15. Tuollaista ei taida enää olla olemassa (80-luvun Volvo tai Saab taisi tuollaista käyttää ), niinpä alla pyörii ainakin perusmalleissa 205/55-16 tai 195/65-15, jotka ovat halkaisijaltaan samankokoisia.



Kyllä se vakiokoko on tuo mainitsemasi 195/65 R15, mutta varmasti yleisin koko on varustelusta johtuen tuo 205/55 R16.

Erinomainen rengaskoko Suomen teille on ranskalaisten käyttämä 205/60 R16. Vastaava 225/55 R17 on sekin erittäin mukava ja hiljainen verrattuna matalaprofiilisempiin 17" renkaisiin.

Ihan yleisesti tuosta "hutjakkuudesta". Kyllä siihen vaikuttaa aika olennaisesti renkaan laatu ja ennenkaikkea paineet. Ei 55 tai 60 profiililla oleva rengas mihinkään notku jos se on rungoltaan laadukas ja oikeissa paineissa.
Herbert:
Jotain osviittaa saa TM numeron 5/2010 rengastestistä. Siinä oli testirenkaiden 205/55-16 lisäksi mukana pari 225/40-18 rengasta. Tietysti asiaan vaikuttaa pitkälti myös se, millaisia ominaisuuksia arvostaa ja mitä ominaisuuksia hyväksyy. Kokonaan oma lukunsa on sitten se, miten matalien renkaiden ominaisuudet kehittyvät renkaan kuluessa.

Joskus 2004 tai 2005 Teknikens Värld teki muistaakseni samantyyppisen testin kuin TM. Mukana oli tosin laajempi skaala rengaskokoja, mutta vaihtoehtoja oli vain yksi per koko. Silloin mallikohtaiset erot saattaa olla merkittävämpiä kuin pieni ero rengaskoossa. Testi oli sikäli kiinnostava, että mitenkään suoraviivaisesti matala rengas ei ole edes märällä tiellä huonompi ainakaan uutena.


Kun nyt Ruotsissa on vapautus vuotuisesta käyttöverosta viiden vuoden ajan, se edellyttää, että autonvalmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus (labratesti) vastaa korkeintaan 120 g/km hiilidioksidia. Virallisesti tuo laboratoriotesti tehdään siis sisätiloissa rullien päällä (vain pyörät pyörivät eikä itse auto) ilman valoja, ilmaistointilaitetta tai puhallinta. Näillä perusteilla EU-sykli teillä ei voikaan olla luotettava kun vielä monissa maissa on verovapautus näille "ympäristöystävällisille" (Miljöbilar)autoille. Niin on selvää, että syklin lukemia vielä somistellaan. Suomessa uuden auton hintaan, mukana lvv, lisätään vero, jossa suositaan vähäpäästöisiä malleja EU-direktiivien mukaisesti.
Volvon edustajan mukaan lukemat on laskelmoitu suositellun rengaskoon mukaan. Sen lisäksi normin mukaisten ympäristöautojen maavaraa on laskettu. Näin on esim Volvon, Audin ja VW Passatin kohdalla - varo huonoja kesämökkiteitä. Myöskin rekisteriotteeseen merkittyjä maksimi peräkärripainoja on laskettu.

<< edellinen 1 2 3 4 5 6 seuraava >>

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto