Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
Hae keskusteluista
Normaalirenkaat vs. matalaprofiilirenkaat

<< edellinen 1 2 3 4 5 6 seuraava >>

Kumma muuten että nyt yhtäkkiä kaukaa haetulla naurettavalla esimerkillä esiin saatu pieni ero vesiliirto-ominaisuuksissa on maailman tärkein asia joka sivuuttaa kaiken muun?

Nimittäin talvirenkaiden kohdalla ketään ei näytä kiinnostavan vesi- ja sohjoliirto-ominaisuudet YHTÄÄN. Eikö noiden suhteen ole Keski-Euroopan kitkat selvästi parhaat renkaat, aivan eri luokkaa kuin pohjoismaiset nastarenkaat??
Putput:
Kumma muuten että nyt yhtäkkiä kaukaa haetulla naurettavalla esimerkillä esiin saatu pieni ero vesiliirto-ominaisuuksissa on maailman tärkein asia joka sivuuttaa kaiken muun?

Nimittäin talvirenkaiden kohdalla ketään ei näytä kiinnostavan vesi- ja sohjoliirto-ominaisuudet YHTÄÄN. Eikö noiden suhteen ole Keski-Euroopan kitkat selvästi parhaat renkaat, aivan eri luokkaa kuin pohjoismaiset nastarenkaat??

Samaa mieltä. Kyky vastustaa sohjoliirtoa on talvirenkaan tärkein ominaisuus. Toki pito sileällä liukkaallakin on tärkeää, mutta enemmän hallinnanmenetyksiä ja kiinnijäämisiä mielestäni tapahtuu pahalla sohjo/lumikelillä kun sileällä liukkaalla. Näin ainakin omalla kohdalla.
Mielestäni vesiliirron riskiä väheksytään muutamassa edeltävässä kommentissa. Toki urien vieressä on yleensä helppo ajaa ja siten riskiä ei ole. Mutta hiukankin mutkaisemmalla tiellä (käytännössä muut kuin uudet valtatiet eli suurin osa kaksikaistaisista teistä ) urien sijainti vaihtelee kaarteen mukaan. Suoralla osuudella urat ovat pientareen leveydestä riippuen joko kaistan keskellä tai hiukan sen oikealla puolella. Mutta oikealle kaartavassa kohdassa urat siirtyvät kaistan oikeaan reunaan. Tällöin urien sivussa ajaminen muuttuu aika tarkaksi puuhaksi ja etenkin pimeässä riski ennemmin tai myöhemmin ajaa veteen on käytännössä 100%. NHB:n kommentin mukaisesti mahdollisesti syntynyt vesiliirto on vältettävissä, mutta silti maantienopeuksissa tapahtunut hallinnan hetkellinen menetys on aina riskitilanne.

Testeissä leveiden ja kapeiden renkaiden vesiliirron nopeusero on suurempi kuin kostean tai kuivan kelin ominaisuuksien ero, joten vesiliirto on renkaiden ominaisuuksista mielestäni se, joka kuskin todennäköisesti yllättää.

Testituloksia arvioitaessa täytyy muistaa, että harvoin äärimmäisyydet ovat toistensa vaihtoehtoja. Samoin leveyttä ja profiilia arvioitaessa, että vanhaan Golfiin ja uuteen S80:en renkaita haettaessa käsitteet leveä, kapea, matala ja korkea ovat erilaisia.
Herbert:
Mielestäni vesiliirron riskiä väheksytään muutamassa edeltävässä kommentissa. Toki urien vieressä on yleensä helppo ajaa ja siten riskiä ei ole. Mutta hiukankin mutkaisemmalla tiellä (käytännössä muut kuin uudet valtatiet eli suurin osa kaksikaistaisista teistä ) urien sijainti vaihtelee kaarteen mukaan. Suoralla osuudella urat ovat pientareen leveydestä riippuen joko kaistan keskellä tai hiukan sen oikealla puolella. Mutta oikealle kaartavassa kohdassa urat siirtyvät kaistan oikeaan reunaan. Tällöin urien sivussa ajaminen muuttuu aika tarkaksi puuhaksi ja etenkin pimeässä riski ennemmin tai myöhemmin ajaa veteen on käytännössä 100%. NHB:n kommentin mukaisesti mahdollisesti syntynyt vesiliirto on vältettävissä, mutta silti maantienopeuksissa tapahtunut hallinnan hetkellinen menetys on aina riskitilanne.

Testeissä leveiden ja kapeiden renkaiden vesiliirron nopeusero on suurempi kuin kostean tai kuivan kelin ominaisuuksien ero, joten vesiliirto on renkaiden ominaisuuksista mielestäni se, joka kuskin todennäköisesti yllättää.


Nuo palstan "pikkupojat" väheksyvät vesiliirto-ominaisuuksia, kun heillä ei ole riittävää ajokokemusta eri tyyppisistä teistä ja keleistä. Muutama kymmen vuotta ja muutama miljoona kilometriä liikenteessä kyllä opettaa arvostamaan hyviä renkaita ja opettaa karttamaan muotioikuja. Antaa noiden "pikkupoikien" kehua kalliita, nopeasti kuluvia matalaprofiilisia renkaita, kun eivät paremmasta tiedä.
Kohta alkaa olla aika aloittaa moottoripyöräkausi. Niiden vanteissa on tuumia riittävästi, mutta matalaprofiilirenkaita ei niissä käytetä, vaikka tehoa ja nopeutta löytyy parin perusauton verran.

Kiitokset kaikille vastaajille.

Vesiliirto on aina vaarana liikenteessä, mutta ei liene sellainen asia mitä pitäisi hysteerisesti pelätä, jos ajaa maltillisesti olosuhteiden mukaan ja alla on laadukkaat uudet renkaat olivat ne sitten 16 tai 18-tuumaiset?

http://www.youtube.com/watch?v=AtqMZ60IrB4
nokianrenkaat.fi:

"Samassa testissä H-nopeusluokan renkaiden kanssa oli mukana myös Y-nopeusluokan (300km/h) Nokian Hakka Z rengaskokoa 225/40/ R18. Nokian Hakka Z:n yleisarvosana oli koko testin paras eli 9,1. Ajo-ominaisuuksia kuten ajettavuutta, väistöä ja jarrutusta testattiin märällä ja kuivalla asvaltilla. Näissä kokeissa 18-tuumainen Nokian Hakka Z oli omaa luokkaansa päihittäen kaikki parhaatkin 16-tuumaiset H-nopeusluokan renkaat"

http://www.nokianrenkaat.fi/tiedote?id=17108920

Ei ihme, että tulee ristiriitainen fiilis kun lukee eri testejä.

Jossain väitettiin, että suurin syy joutua vesiliirtoon on kuluneet renkaat, eli alle 4 mm vahvuisiksi kuluneiden renkaiden vesiliirron vastustuskyky romahtaa.
Mitä ristiriitaista tuossa on?
NHB:
Mitä ristiriitaista tuossa on?


Vesiliirrosta ei puhuttu, ainoastaan märästä tiestä.
NHB:
Mitä ristiriitaista tuossa on?


Niin siis tarkoitan, että yleensä sanotaan leveiden renkaiden olevan märällä kelillä heikommat (lähtevät helpommin vesiliirtoon) ja tuossa väitetään niiden olevan paremmat kuin kapeammat renkaat.



Lisäys:

Tosin voi olla, että siinä tarkoitettiin märkää tietä eikä sellaista, että tien pinnalla on muutama sentti vettä.
sjvirt:
A-utoilija:
Volvo S80:een ei voi rekisteriotteen mukaan laittaakaan 15 " renkaita. Pienin rengaskoko on 205/60/R16. 16 "


Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.



Ei se pienempi vannekoko ole rekisteriotteesta kiinni, vaan jarrujen koosta. Kun levyt ovat halkaisijaltaan yli 300 mm, ei mahdu 15" vanteet.

Knight Rider:
sjvirt:
A-utoilija:
Volvo S80:een ei voi rekisteriotteen mukaan laittaakaan 15 " renkaita. Pienin rengaskoko on 205/60/R16. 16 "


Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.



Ei se pienempi vannekoko ole rekisteriotteesta kiinni, vaan jarrujen koosta. Kun levyt ovat halkaisijaltaan yli 300 mm, ei mahdu 15" vanteet.



195/65/16 käy myös ja sopii 6,5 tuuman levyiselle 16 tuuman vanteelle. Bridgestonelta löytyy henkilöautokäyttöön em koko 92 V luokituksella

Jostain syystä edellinen kirjotukseni ei näy lainkaan!?! Noh asiaan.

Tuo nimimerkki maavaran pikkupoika nimittely alkaa hiljalleen ottaa päähän! Vaikka nuorehko olenkin niin kortti on silti ollut taskussa kymmenen vuotta ja kilsojakin tullut yli puoli miljoonaa. Montako vuotta kortti pitää olla ja paljonko täytyy ajaa ennen kuin mielipiteelläni on väliä??? Kerros ihmeessä maavara kun poikana en ole itseäni pitänyt enää vuosiin...

Jos kerran olet niin kokenut ymmärrät varmaan ne muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joissa leveämpi rengas on kiistattomasti parempi? Eikö niillä ole väliä?

Ärsyttää tollaset "äijät" joiden kokemus on pelkkää menneiden muistelua ja asennekin luokkaa " näin on tehty 30 vuotta ja tehdään myös jatkossa". Vaikka parempia ratkaisuja on keksitty jo ennen kuin tukkaraja alkoi vetäytyä, kaljamaha kasvaa ja akka jätti (eli noin 20 vuotta sitten). Paikoillaan junnaava ja ahdasmielinen "kokemus" ei ole minun silmissäni minkään arvoista...
Aimmessa kirjoituksessani jäi yksi sana puuttumaan, piti lukea että:

"Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla radalla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua). Ennen radalle lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia."
Putput:
Aimmessa kirjoituksessani jäi yksi sana puuttumaan, piti lukea että:

"Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla radalla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua). Ennen radalle lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia."

Radalla ei käytetä nastarenkaita eikä sinne muodostu ajouria. Yks juttu on ajaa vedessä tasaisella tiellä, aivan toinen juttu uraisella ja mutkaisella perunapellolla 100km/h, jossa saattaa jo yllätyksiä tulla riippuen kalustosta ja renkaista.

Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.
nastaterroristi:
Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.


Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Ihan kuten jokainen pitää uusia renkaita parempina kuin käytettyjä, jokainen kuluttaa alla olevia renkaitaan.

Itse pyrin nastoilla ajamaan siten, että liirto-olosuhteet vähenisivät eli ajamaan urien ulkopuolella.
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.


Mutta mitä tekemistä näillä on nykyisen matalaprofiilivillityksen kanssa autoissa? Moottoripyörien renkaat ovat suunniteltu tyystin eri tavalla. Ja kyllähän niissä ilmatilaa on ja kulutuspintakin ja sen muoto on muotoiltu erilailla.
Nasse:
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.


Mutta mitä tekemistä näillä on nykyisen matalaprofiilivillityksen kanssa autoissa? Moottoripyörien renkaat ovat suunniteltu tyystin eri tavalla. Ja kyllähän niissä ilmatilaa on ja kulutuspintakin ja sen muoto on muotoiltu erilailla.


Tiedän kyllä moottoripyörien takarenkaiden koon, koska lähes parinsadan hevosvoiman huipputeho pitää välittää tiehen em renkaiden kautta.

Eturenkaat ovat sitten hieman kapeampia, koska ohjattavuus on siten parempi. Vesiliirron vaaraa ei pahemmin ole, koska renkaiden muoto ja kulutuspinta ovat hieman eri muotoiset kuin henkilöauton renkaissa. Eturenkaalla on moottoripyörissä erittäin suuri merkitys jarrutettaessa.

Ilmatilaa kummissakin on riittävästi.

Nuori autoilija:


Jos kerran olet niin kokenut ymmärrät varmaan ne muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joissa leveämpi rengas on kiistattomasti parempi? Eikö niillä ole väliä?


Kuivalla asfaltilla jarrutettaessa leveä on selvästi parempi, ja kuluneena jarrutuspito kuivalla asfaltilla vielä paranee.
Kuiva asfaltti on kuitenkin optimialusta, jolla kaikki renkaat toimivat hyvin.

Renkaiden tulee toimia myös kohtuullisesti myös kuluneina vesisateessa uraisilla teillä.
Renkaat testataan uusina, kun niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Samoilla renkailla ajetaan kuluneina syksyn märillä ja pimeillä keleillä urautuneilla teillä luottaen rengastestien tulokseen, vaikka pito-ominaisuudet ovat em tilanteessa aivan toiset kuin testitulokset.

Vesiliirto-onnettomuudet painottuvat syksyihin ja kuluneisiin renkaisiin, koska suurin osa kesärenkaista ostetaan keväisin ajetaan loppuun syksyllä vesisateisilla keleillä, jolloin sitä parasta pitoa tarvittaisiin eniten.

Kapeampi rengas on kuluneena vähemmän vesiliirtoherkkä kuin leveäämpi kuluneena, joten käytännön kokemus on se, joka vaikuttaa rengasvalintoihini.

Kapeampi perusrengas on noin 30- 50 % edullisempi, kuin pari tuumaa suuremmille vanteille asennettava matalaprofiilirengas.

Kun ostaa kolmet perusrenkaat kaksien matalaprofiilirenkaiden hinnalla, voi ajaa keskimäärin turvallisemmilla renkailla, kun voi vaihtaa ne perusrenkaat uusiin useammin ja vähemmän kuluneina.


No eipä ole vielä tullu vastaan tilannetta jossa pito loppuisi edes kuluneilla renkailla. Aina on ollu leveet renkaat ja aina ne ajan myös loppuun. Jos ajaa rajoitusten mukaan ja järkeä käyttäen niin eipä ole ongelmia odotettavissa jatkossakaan. Eli sinua hyvä maavara lainaten: leveiden renkaiden pito ei optimeissa olosuhteissa on "riittävän hyvä". Yhden hirvenväistön olen kylläkin joutunut tekemään ja epäilen, että ilman leveitä huippupitoa tarjoavia renkaita en olisi tässä kirjoittamassa...
Nuori autoilija:
Yhden hirvenväistön olen kylläkin joutunut tekemään ja epäilen, että ilman leveitä huippupitoa tarjoavia renkaita en olisi tässä kirjoittamassa...


Todennäköisyys kuolla hirvikolarissa on hyvin pieni.
maavara:
Suomi on maa, jossa tiestö on heikosti hoidettua ja ja ...

Melkein samaa mieltä, mutta en lähtisi vasta 35 vuoden ajokokemuksella ketään nimittelemään lapselliseksi.

On nimittäin olemassa autoja, joilla Suomessakin ajaa mieluummin vakiorengasta matalammalla aikuinenkin, mistä esimerkkinä tämän threadin aloittajan autoa edeltäneen version S80, jonka ohjauksen keskialueen epämääräisyys ei kaipaa tuekseen yhtään lisää löysää renkaista.

Toisen varauman jättäisin ajettavaksi tehdyille autoille, joiden leveille renkaille suunniteltu alusta saattaa alkaa toimia hyvinkin omituisesti jos alle vaihdetaan paksut pallot.
A-utoilija:
sjvirt:

Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.


Olen nähnyt vanhemmassa S80:ssä 15 " renkaita, kun siinähän se oli ostettaessa perusmallin renkaina, mutta koomiselta ne kyllä näyttivät ison auton alla. Mutta autojen alustat ja renkaat kehittyy ja autot suunnitellaan toimimaan nykyään isompien renkaiden kanssa eli kottikärryn kokoluokan pyöriin ei enää ole paluuta.

Tämä on tietysti jonkin verran mielipidekysymys, mutta juuri tuossa on hyvä esimerkki autosta, joka ainakin minun mielestäni selvästi paranee leveämmällä ja matalammalla renkaalla.

Suuntavakavuus ja ohjaustuntuma eivät ehkä ole oikein tuon Volvon vahvuuksia, mutta korkeilla 15" palloilla molemmat kärsivät.

Kesärenkaita sivuteille

Kiinnostaviahan nuo testit ovat, mutta näin syrjäkylillä tarvittaisiin hiukan erilaista rengasta kuin nuo asvaltti-huiput. Pito soralla on heikon puoleista, eikä näiden renkaiden rakenne kestä heikkoja päällysteitä ja metsäteiden kivikoita.
Kiinnostaisi lukea asiaa millaisia vaihtoehtoja meille jotka kaipaavat kestävää, mukavaa ja hiljaista (so. kapeaa ja korkeaa?) rengasta.

<< edellinen 1 2 3 4 5 6 seuraava >>

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto