ENEMMÄN IRTI VIRITINVAHVISTIMESTA
23.1.2013
Laadukasta kotiteatteria rakentaessaan joutuu väistämättä perehtymään kuvan- ja äänentoiston perusteisiin sekä vahvistimen lukuisiin säätöihin ja asetuksiin. Tällaista toimintaa kutsutaan harrastamiseksi. Joillekin se sopii, toisille ei.
Kaiuttimet kuosiin
Bassotoiston hallinta
Taajuuskorjaimet
Vahvistin verkkoon
Liitännät
Kotiteatterilla tarkoitetaan kuvan- ja äänentoistolaitteista rakennettua kokonaisuutta, jolla elokuvista voi nauttia samaan tapaan kuin oikeassakin teatterissa. Käsitettä tulkitaan kovin laajasti, ja kotiteatteriksi nimitetään yhtä hyvin muutaman sadan euron yhdistelmälaitetta kuin kuvan- ja äänentoistoon pyhitettyä huonetta, joka on kalustettu kymmenien tuhansien projektorilla ja muureja vavisuttavilla kaiuttimilla.
Tällä kertaa jätämme ääripäät vähemmälle huomiolle ja keskitymme tekniikoihin, joita voi soveltaa tavallisessa olohuoneessa kohtuubudjetilla. Laadusta emme silti tahdo tinkiä, joten kotiteatteriaihetta lähestytään perinteiseen tapaan viritinvahvistimien kautta. Juttukokonaisuus on jaettu viidelle alasivulle, joihin pääsee yllänäkyvistä vali koista.
Kotiteatterin monikanavainen viritinvahvistin soveltuu mainiosti myös kahden kaiuttimen stereokuunteluun. Hifiharrastajien joukossa on toki niitäkin, joiden mielestä kaksikanavainen hifivahvistin kuulostaa aina paremmalta.
Vahvistimien äänenlaadun eroista on taitettu peistä jo vuosikymmenet, eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Meidän näkemyksemme mukaan vahvistimien äänelliset erot ovat häviävän pieniä verrattuna esimerkiksi kaiuttimien eroihin - tosin vain niin kauan kuin vahvistin toimii lineaarisella alueella, eli siitä ei yritä ottaa enemmän tehoa kuin se pystyy antamaan.
Harri Slip, kuvat kirjoittaja ja laitevalmistajat
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |
