Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
TM parivertailu

Harrastajan järjestelmäkamerat Canon EOS 5D Mk III ja Nikon D800

18.5.2012

ODOTUS PALKITAAN

Täyden kinokoon harrastajarungot eivät uudistu kovin usein. Edeltäviä Canon- ja Nikon-malleja on valmistettu jo yli kolme vuotta, ja päivityksiä alettiin tosissaan odotella noin vuosi sitten.

TESTIKUVAT
Esinetaulu
Valokuvat
Videot

  • Canon EOS 5D Mk III
  • Nikon D800

Parivertailu ei ehkä ole kaikkein luontevin tapa tutustua Canonin ja Nikonin uusiin harrastajarunkoihin. Monilla 5D Mk III:sta ja D800:sta haaveilevilla lienee jo arvokas kokoelma jommankumman valmistajan objektiiveja, eikä järjestelmää vaihdeta kevein perustein.

Ennemminkin pohditaan pitäisikö nykyinen Canon 5D Mk II tai Nikon D700 päivittää uuteen malliin ja milloin se kannattaa tehdä. Hankintaa harkitseva saattaa myös omistaa jonkin aps-c-rungon, kuten Canon 7D tai Nikon D7000, mutta ensimmäistä järkkäriään ostava tuskin harkitsee täyden kinokoon puoliammattilaismallia.

Tilastoista ja tosiasioista huolimatta näyttää siltä, että vanha tuttu Canon vastaan Nikon -asetelma kiinnostaa nyt kuvaajia enemmän kuin aikoihin. Päästetään siis sisällämme asuva pieni välineurheilija irti ja katsotaan miten parivertailussa käy.

Canon 5D Mk III:n muutokset saattavat vaikuttaa pitkään odotukseen nähden turhankin maltillisilta. Kameran ydintekniikka on silti uutta, ja kuvanlaadussa voi nähdä selkeitä parannuksia. Kennon tarkkuus ei ole kasvanut enempää kuin 21,0 megapikselistä 22,3:een, mutta sen rakennetta on kohennettu.

Selkeä parannus on Digic 5+ -suoritin, joka asettuu aivan toiseen tehokkuusluokkaan kuin vanha Digic 4. Eron näkee muun muassa suurilla herkkyyksillä tallennettujen jpeg-kuvien laadussa sekä toimintojen nopeutumisessa. Esimerkiksi sarjakuvaus etenee nyt 6 ruutua sekunnissa, entisen 3,9:n sijaan.

Tärkein tekninen uudistus on kuitenkin tarkennusjärjestelmä, joka perustuu entisen 9:n sijasta peräti 61:een pisteeseen. Tarkennussensori on sama kuin uudessa EOS-1D X -huippumallissa, mutta 5D MK II:ssa sitä ei tueta liikkeentunnistusinformaatiota käsittelevällä sensorilla eikä tunnistusta ohjaavalla erillisellä Digic 4 -suorittimella.

Uuden pentaprisman ansiosta etsin kattaa nyt noin 100 prosenttia kuva-alasta. Edeltävässä mallissa lukema oli 98 prosenttia.
Suurennussuhde on edelleen 0,71, mutta katselukulma on laajempi.

Canon 5D Mk III tuntuu heti sopivan käteen, ja tärkeimmät toiminnot löytää sieltä mistä pitääkin. Pienen harjoittelun jälkeen kamera tottelee kuvaajaa kuin laadukas soitin osaavaa muusikkoa. Lisäksi 5D Mk III käyttäytyy miellyttävän ennustettavasti myös muiden kuin kokeneiden Canon-kuvaajien hyppysissä.

Edelliset lauseet ovat peräisin Canon EOS 7D:n testistä (TM 20/2009), mutta Sama teksti pätee myös 5D Mk III:een, koska sen käyttöliittymä perustuu pitkälti 7D:hen. Vaikka näppäinsijoittelun erot eivät näytä järin suurilta verrattuna 5D mk II:een, toimintojen hallittavuus silti parantunut merkittävästi.

Nikon D800 avasi uuden lehden valmistajansa historiassa. Siinä missä D700 sekä ammattilaisrungot D3 ja D3s perustuivat 12,1 megapikselin kuvailmaisimeen, D800:n sisältää peräti 36,3 megapikselin kennon. Se on tarkin mitä kinokoon järjestelmäkameroissa on tähän mennessä nähty ja jättää taakseen sekä Canon 5D Mk III:n (22,3 megapikseliä) että Nikonin yli kolmevuotiaan huippumallin D3x (24,5 megapikseliä). Nikonin DX-optiikoille sopiva aps-c-kokoinen rajaus tuottaa sekin D800:ssa peräti 15 megapikselin kuvia!

Nikon-kuvaajat, jotka ovat tottuneet perustelemaan 12,1 megapikselin riittävyyttä erinomaisilla hämäräkuvausominaisuuksilla ja järkevän kokoisilla tiedostoilla, joutuvat nyt opettelemaan uuden liturgian. Siinä epäilijöille vakuutellaan, että D800:lla saa kelpo kuvia vähässäkin valossa, ja että nykyaikainen tietokone pyörittää kyllä isompiakin tiedostoja.

Nikon D700:llä kuvanneen on helppo innostua D800:n suuremmasta tarkkuudesta, mutta etenkin vähässä valossa kuvaamiseen jää tietty varaus: Vaikka jälki on kuvapisteiden määrään nähden varsin hyvää myös suurilla herkkyyksillä, D800 ei enää erotu kilpailijoistaan minään ylivertaisena action-kamerana.

Pikemminkin kyse on rauhalliseen kuvaustyyliin sopivasta kamerasta, jolla otosten tarkkuus pyritään maksimoimaan huippuobjektiivien ja mahdollisesti myös jalustan avulla. Suunnanmuutoksesta kielii myös sarjakuvausnopeus, joka on laskenut viidestä neljään ruutuun sekunnissa.

Nikon D800 näyttää lähes samanlaiselta kuin edeltävä D700. Tarkempi tutustuminen paljastaa silti pieniä käyttöä helpottavia eroja.

Esimerkiksi vasemman käden peukalon alle asettuva laukaisutavan valitsin on nyt pykälöity, joten sitä voi kääntää samalla kun kohdetta tarkkailee etsimestä. Lisäksi suorakatselu avautuu vivusta tehdyn esivalinnan mukaan joko video- tai valokuvatilaan.

Koska Nikon D700 tallensi ainoastaan valokuvia, kaikki videokuvaukseen liittyvä on uutta. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa punainen tallennuspainike sekä mikrofoni- ja kuulokeliitännät.

Entisen 95 prosentin sijaan etsinnäkymä kattaa nyt 100 prosenttia kuva-alasta, ja suurennuskerroin on 0,7.

Harri Slip (tiivistelmä TM:n 10/2012 artikkelista s. 46 - 49)

Lisää ostoskoriin Osta juttu Tilaa tekstiviestillä Tilaa sms:lläTilaa ja maksa APE -kukkarolla Tilaa APE:lla
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto