40–42-tuumaiset Full HD -televisiot
4.11.2009
Viisikko vertailussa
Kuva: Matti Vuorimaa
Vertailuun valituissa televisioissa on hyvän kuvan lisäksi koko joukko uusia piirteitä. Osan voi kytkeä kodin laajakaistaverkkoon ja jopa internetiin. Kaikilla voi katsoa muistikortille tallennettuja valokuvia ja useilla myös teräväpiirtoista videokuvaa. Koska kyse ei ole halvimmista malleista, kuvanlaatukin on kaikin puolin kunnossa.
• LG 42SL8000
• Panasonic TX-P42G15
• Philips 42PFL9664H/12
• Samsung UE40B6050VW
• Sony KDL-40WE5B
Valitsimme vertailuun viisi vastaanotinta, joiden myyntihinta on 1500 euron tasolla ja ruutukoko 40 ja 42 tuuman välillä. Hybridivirittimen ansiosta television voi liittää sekä maanpäälliseen että kaapeliverkkoon. Koska kaikki vertailun televisiot ovat Cable Ready HD -hyväksyttyjä malleja, niillä voi vastaanottaa myös kaapeliverkossa välitettäviä teräväpiirtoisia hdtv-ohjelmia.
Kaikki puhuvat teräväpiirtoisesta kuvasta - niin ostajat kuin myyjätkin. Hd-tasoista kuvaa on jo nyt tarjolla, mutta se alkaa yleistyä vasta tulevaisuudessa.
Maanpäälliset teräväpiirtoiset digi-tv-koelähetykset aloitetaan vasta vuoden kuluttua, eikä niitä voi vastaanottaa ilman erillistä digiboksia yhdelläkään nykyisin myynnissä olevalla televisiolla. Ei myöskään näillä vastaanottimilla. Maanpäällisten hdtv-lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan nimittäin dvb-t2-viritin, jollaista ei vielä ole tarjolla.
Kaapeliverkoista hdtv-lähetyksiä voi kuitenkin vastaanottaa jo nyt, ainakin suurimmissa asutuskeskuksissa. Niissä teräväpiirto-ohjelmien välittäminen aloitettiin jokin aika sitten, mutta tarjonta ei vielä toistaiseksi ole kovin suurta.
Kaikki valmistajat ovat vihdoinkin oppineet tekemään televisioistaan helppokäyttöisiä. Jopa käyttökuntoon asentaminen sujuu useimmiten ilman ohjekirjaa.
Panasonicissa, Philipsissä ja Sonyssa on ethernet-liitin, jonka kautta television voi yhdistää laajakaistaverkkoon. Näin vastaanottimen saa kytkettyä internetiin tai kodin mediapalvelimelle.
Philipsissä on lisäksi langaton wlan-yhteys. Analogisten tulojen määrä on viime vuosina vähentynyt televisioiden liitinarsenaalissa.
Niinpä näihin vastaanottimiin ei voi enää kytkeä kovin monta kuvanauhurin tyyppistä videolaitetta. Samsungissa on vain yksi scart-liitin - ja sekin toimii vain sovitinjohdon kautta. Muissa scarteja on kaksi.Useimmissa televisioissa on liitännät tilapäisesti kytkettävälle kameralle, pelikonsolille tai tietokoneelle.
Hdmi-liittimistä ei sen sijaan tule pulaa ainakaan ensi hätään. Niitä on kaikissa vertailun vastaanottimissa neljästä viiteen kappaletta. Kaikissa vastaanottimissa on myös komponenttitulo, johon teräväpiirtokuva siirretään analogisena kolmea rca-liittimin varustettua kaapelia pitkin. Tällöin ääni on erikseen vietävä stereofonisena omilla rca-johdoillaan.
Television omilla kaiuttimilla toistettuna ääni on vain harvoin edes tyydyttävää tasoa. Siksi optista tai koaksiaalista digiäänilähtöä kannattaa käyttää äänen siirtämiseen kotiteatterivahvistimelle. Näin ääni kulkee digitaalisena ja aidossa monikanavaisessa muodossaan, ja tilaääni lisää elokuvanautintoa.
Ennen mittauksia säädämme aina kaikki televisiot näyttämään mahdollisimman luonnonmukaista kuvaa. Säädöt tehdään erikseen sekä digi-tv-kuvalle että hdmi-tulon kautta katsottavalle teräväpiirtokuvalle.
Pääsääntöisesti haluamme kuvan näyttävän hyvältä hämärässä olohuonevalaistuksessa. Niinpä valkoisen taso ei saa olla liian suuri, mutta samalla mustan tulee toistua niin tummana kuin mahdollista. Myös värikylläisyys määritetään täsmälleen oikeaksi.
Eniten aikaa laboratorio-oloissa kuluu väritoiston säätämiseen luonnolliseksi. Vasta, kun kaikki säädöt on saatu kohdilleen, mittaukset voivat alkaa.
Jälleen kerran ilahduimme tapahtuneesta kehityksestä. Saimme testattavaksemme viisi erimerkkistä ja erinomaista kuvaa näyttävää televisiota.
Laboratoriosäätöjen jälkeen oli suorastaan vaikea erottaa tv-ruutujen välisiä eroja - ainakaan suoraan edestä katsomalla. Tasaisesta viisikosta kertoo osaltaan myös se, että koskaan aiemmin viiden vertailuun osallistuneen television loppuarvosanat eivät ole näin lähellä toisiaan.
Juha Nykänen (tiivistelmä TM:n 20/09 artkkelista, s. 40-50)
 Osta juttu |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |
 Tilaa sms:llä |
 Facebook |
 Del.icio.us |
- 1.
-
Hankin tuon Samsungin laitteen kolme viikkoa sitten ja olen todella tyytyväinen nyt, kun v—tus hinnasta on laskenut ja olen päässyt hieman tutustumaan omi(tui)naisuuksiin. Olohuone on pieni, joten koko riittää mainiosti, kuva on, siihen hintaan pitää ollakin, aivan helvetin hyvä. HD-digiboksi ja blu-ray-soitin täydentävät tilanteen. Kaapelissa Viasat saisi nyt lisätä ja rutkasti HD-kanavien määrää. Haukkumanne kaiuttimet arveluttavat; en koe ääntä niin huonoksi kuin arvioitte. LED-taustavalo antaa selvästi kuvaan syvyyttä ja mustaan mustuutta lisää. Ihanne-asetuksistanne ei ole silmäni kovin kaukana ollut, pieniä muutoksia sinne tänne. Suurin ero oli terävyydessä, jonka olin nostanut 90:een, kun suosititte 10:tä. 90:ssä Mentalisti näyttikin ihan Kauniilta ja rohkeilta. 44:n kirkkaus ei ihan riitä meidän olkkarissamme, joten pidän sitä hieman korkeampana ihan silmieni maun mukaisesti 46-48:ssa. Kaiken kaikkiaan kuvan laatu on mulle tärkein, ja Samsungissa se on niin hyvä kuin toivoa saattaa. Jos haluaa paremman kuvan, niin pitää silloin mennä uusimaan silmälasit, muutkin vertailun laitteet ovat varmaan samaa tasoa. Kiitos ansiokkaasta ja meikäläisen tilanteeseen osuneesta vertailustanne.
- 2.
-
Aika jännä juttu tuo virrankulutus. Itselläni on viimevuotinen Panasonicin plasmatelkkari, mallia TH-37PX80. Sehän kuluttaa väitteiden mukaan paljon enemmän sähköä kuin nykyiset mallit. Kuitenkin, kun säädän kuvan itseäni miellyttäväksi, käytän lähinnä ”elokuva”-tilaa, jossa kuvan gamma ja muut arvot ovat mielestäni kaikkein miellyttävimmät. Muilla tehdasasetuksilla kuva on niin räikeä ja jopa ruma, että silmiin sattuu.
No, kytkin sitten televisioni perään laadukkaan ”Energy Monitor 3000” -tehonkulutusmittarini (ei saa Suomesta), joka antoi keskimääräiseksi muutaman tunnin tehonkulutukseksi silmää miellyttävällä kuvalla noin 130 wattia. Plasmatelevision ei siis välttämättä tarvitse kuluttaa sähköä älyttömästi!
Kun kokeilin tehonkulutusta ”Eco”-tilassa eli asetustilassa, joka reagoi ympäristön valoisuuteen etupaneelissa olevan valoisuusanturin avulla, sain himmeässä huonevalaistuksessa keskimääräiseksi tehonkulutukseksi noin 100 wattia, joskaan kuva ei mielestäni ollut yhtä miellyttävä kuin ”elokuva”-tilassa. Tehonkulutus nousi yli 200 watin vasta, kun valaisin valoisuusanturia taskulampulla, mutta silloin kuva oli jo epänormaalin kirkas ja räikeä.
Kenties TM:n olisi syytä ottaa myös tehdasasetuksista hieman poikkeavat säädöt huomioon mittauksissaan. Moderneista plasmatelevioista on aivan syyttä suotta tehty ilmastonmuutosta aiheuttavia syntipukkeja!
Televisioni on vain 37-tuumainen, joten vastaavan 42-tuumaisen television virrankulutus on varmastikin jonkin verran suurempi, mutta silti mittaamanne arvot ihmetyttävät kovasti. Tehdasasetuksilla ei aina saada parasta mahdollista kuvaa, etenkään silloin kun nämä arvot ovat markkinamiesten ja -voimien määräämät.
- 3.
-
Miksi televison koosta on jätetty oleellinen syvyys/paksuus ilmoittamatta? Myöskään seinälle ripustusta en huomannut kommentoitavan? Kannattaneeko juttua edes lukea, kun lukijalle oleellista tietoa puuttuu!
- 4.
-
Hobbymatille: Testin telkkareiden teholukemat mitattiin niillä säädöillä, jotka oli mittarein parhaaksi mahdolliseksi säädetty. Kyseessä ei siis ollut tehdassäädöt, vaan säädöt jotka on mahdollisimman lähellä standardin mukaista kuvaa.
- 5.
-
Tuli vain mieleen: Eikös standardin mukainen gamma-arvo ole 2,2? Ymmärsin, että sääditte kuitenkin gamma-arvoiksi 1? Vai luinko mitä sattuu? Voisiko joku lehdestä vastata?
- 6.
-
erittäin hyvä homma kun saa ladattua asetukset näppärästi koneelle ja kokeilla. itse noita kalibrointikikkoja en hallitse joten säätöjä kalastan sitten ammatti-ihmisten tekeleinä.
löytyyköhän LG 47SL8000 lisää säätöjä jostain ”ammattilais sivuilta”? voisi koittaa mikä itselle toimii parhaiten.
- 7.
-
Mulla on LG:n halpa 37” telkku (malli 37LG3000, viime vuodenvaihteessa ostettu). On jännä havaita, että pääasetukset (kirkkaus, kontrasti, taustavalo, värit) on omin silmin aikoinaan asettuneet aivan samoihin lukemiin kuin nyt testatussa LG:ssäkin. Värien pientä hienosäätöä pois kylmän suunnasta olen tehnyt mutta näissä testeissä aina suositeltua ”lämmin” asetusta en kyllä normaalihuoneessa sulata, oli värilämpötila silloin kuinka lähellä elokuvaprojektorin lamppua tahansa!
- 8.
-
Telkkujen ”omat säädöt” ovat niin huvittavia, että jätän testinne omaan arvoon. :D Aika hupilehti tuo Tekniikan Maailma. Pidättäydyn vain uskoen rengastesteihinne, muu on metsään mennyttä.
- 9.
-
Mikä järki, että digi-tv-lähetykset aloitetaan 2010, mutta tarvitaan dvb-t2-viritin? Sony 40W5500:n omistajana ei tunnu kivalle. Kuka tästä hyötyy? Mitä uudet t2-boksit maksavat, koska niitä tulee? Voisiko tätä taustoittaa lehdessä?
- 10.
-
Perustöllöttäjän kuvakokemuksen tuottavat edelleen pääasiassa digiboksi ja dvd-soitin (ei blueray). Siksi olisi ollut kiva lukea tarkemmin testilaitteiden kyvystä skaalata em. kuvaformaatteeja isompaan tarkkuuteen. Ymmärtääkseni asia on aika oleellinen, vaikka edellyttääkin subjektiivista arviota mittaustulosten sijaan.
- 11.
-
naurettavaa että telkkareista on kytketty OIKEILLA ASETUKSILLA kaikki kuvanparannukset pois päältä!
Varmasti niiden käytöllä tulee myös lieveilmiöitä, mutta koska valmistajilla paneelit (ja muu elektroniikka) on monilla samat, niin kyllä koneiden ÄLY ja KUVANPARANNUSTEKNIIKKA tekevät ainoat EROT!Esimerkiksi Philipsin ja LG:n mallit.. Molemmissa ”sama paneeli” mutta eroa ei tietenkään ole koska telkkarin äly on (jonkun testaajan älynväläyksellä) pudotettu pois kokonaan..
8.kommentti Ammattiliikkeeltä osuu nappiin. Pakko tilata jatkossa lehteä vain autojuttujen takia..
- 12.
-
Testissä kai onkin pyritty saamaan jokaisesta TV:stä ulos parasta mahdollista kuvaa, kuten jokainen käyttäjäkin tekee, joten en tajua, mitä naurettavaa testaustavassa oli. Varsinkin kun säätöarvot ovat hyvin samansuuntaisia ulkomaisten ammattisivustojen kanssa. Suurin osa lukijoista varmaan ymmärtääkin, että jotkin säätöarvoista ovat tv-yksilö- ja katseluolosuhdekohtaisia.
Jatkakaa ammattimaista testausta!