Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
TM vertailu

Digitaaliset järjestelmäkamerat alle 1000 euroa

22.2.2006

Vuosi sitten tekemässämme vertailussa oli mukana neljä markkinoiden edullisinta digitaalista järjestelmäkameraa. Hintataso liikkui silloin 1000–1300 euron tietämissä, mutta nyt vastaavan tuotteen saa objektiiveineen reilusti alle tuhannella eurolla. Hinnat ovat siis halventuneet, eikä mukana ole yhtään viime vuoden mallia.

* Canon EOS 350D * KonicaMinolta Dynax 5D * Nikon D50 * Olympus E-500 * Pentax *ist DL

Digitaalisten kameroiden valmistajien huomio on siirtymässä järjestelmäkameroihin. Vuoden 2006 aikana kisaan on tulossa jopa uusia merkkejä. Tätä kirjoitettaessa Samsung on kertonut Pentax-pohjaisesta järjestelmäkamerastaan, ja Sony sekä Panasonic ovat ilmoittaneet tuovansa järjestelmäkameran markkinoille kuluvan vuoden aikana.

Testin aikana sattui myös päinvastainen ja melko harvinaislaatuinen tapaus: KonicaMinolta, jolta on vertailussa mukana malli Dynax 5D, ilmoitti lopettavansa kokonaan valokuvauskameroiden tuotannon. KonicaMinolta-tuotteiden jatkokehittely siirtyy kuulemma Sonylle, joten tulemme mitä todennäköisimmin näkemään Sonyn järjestelmäkameran KonicaMinolta-objektiivikiinnityksellä.

Vertailun Canon ja Olympus ovat kahdeksan miljoonan pikselin kameroita, kun muiden kenno on luokkaa kuusi miljoona kuvapistettä. Suuremmasta pikselimäärästä on tietysti etua isoja kuvia tehtäessä, mutta kun pysytään A3-kokoa pienemmissä tulosteissa, asialla ei juuri ole merkitystä.

Vertailun kameroiden mukana toimitettiin seuraavanlaiset perusobjektiivit: Canon 18–55 mm/3,5–5,6, KonicaMinolta 18–70 mm f/3,5–5,6, Nikon 18–70 mm f/3,5–4,5, Olympus 14–45 mm f/3,5–5,6 ja Pentax 18– 55 mm f/3,5–5,6. Nikon ja KonicaMinolta tarjoavat hieman laajemman zoomausalueen (3,8x) kuin muut (3x).

Vertailun viisikko edustaa konservatiivista järjestelmäkameratyyliä, kaikki ovat hyvin samannäköisiä ja perusjärjestelyiltään samanlaisia. Kevein on Olympus, jossa runko painaa 526 g ja painavin KonicaMinolta, 680 g. Erot eivät ole siis suuren suuria. Oikea pääty on kaikissa muotoiltu käsikahvaksi, eikä kuvausotteessa ole moitittavaa.

Kaikkien kameroiden etsinkuva näyttää kinofilmikalustoon tottuneesta kovin pieneltä, ja tarkentaminen käsin on laajakulmaisella objektiivilla työlästä. Nestekidenäytöt sen sijaan poikkeavat toisistaan. Canonissa näyttö on 1,8-tuumainen, Nikonissa kaksituumainen ja muissa reilusti kookkaampi 2,5-tuumainen. Suurempi ruutu on tietenkin paljon parempi kuvia katsottaessa. Canon käyttää valikoissaan kovin pientä kirjasinkokoa valikoissa, joten tekstin luettavuus on pieneltä näytöltä varsin kehno.

Automaattitarkennus ja käsitarkennus kuuluvat tietenkin järjestelmäkameroiden vakio-ominaisuuksiin. Tarkennuspisteiden määrän perusteella monipuolisin on KonicaMinolta (9 pistettä) ja yksinkertaisin Pentax (2 mittausaluevaihtoehtoa). Nopeimpia ovat Nikon ja Canon, sillä muut miettivät hetkisen ennen servon toimintaa.

Kaikissa on samat perusvalotustoiminnot, eli täysautomatiikka salama mukaan luettuna (Auto), ajan ja aukon ohjelmoitu automatiikka (P) sekä himmenninaukon (A) ja suljinajan (S) esivalintaan perustuva automatiikka. Näiden lisäksi tulee vielä joukko aiheohjelmia, joita esimerkiksi Olympuksessa on peräti 15 kappaletta. Sulkimen toiminta-alue on kaikissa riittävän laaja (30 s - 1/4000 tai 1/8000 s).

Kompaktikameroilla kuvataan yleensä jpeg-tiedostoja ja käytetään srgb-väriavaruutta. Vertailun kameroissa on sen sijaan sekä srgb- että AdobeRGB-asetukset ja niillä voi kuvata jpeg- ja raw-tiedostoja. Raw-tiedosto on käsittelemätön ja kompressoimaton, joten se ei sellaisenaan sovellu kuvatiedostoformaatiksi. Kuvat täytyy siis prosessoida, joko kameran omalla ohjelmalla tai kuvankäsittelyohjelmalla. Olympus tuottaa myös tiff-kuvia.

Laukaisuviiveissä ei havaittu käytännön eroja, joskin peilikamerassa on aina tietty laukaisuviive, koska peili on nostettava ylös, ennen kuin suljin aukeaa. Sen sijaan sarjakuvaus etenee melko lailla eri tahtiin.

Vertailun kaikki kamerat ovat mainioita ja monipuolisia kuvausvälineitä. Monella on jo ennestään tiettyyn kameramerkkiin sopivia objektiiveja, mikä tietenkin helpottaa valintaa. Ensimmäistä järjestelmäkameraansa ostavan kannattaa vertailun viisikkoon tutustuessaan miettiä, mihin aikoo kuvauskalustoaan käyttää ja mitä ominaisuuksia eniten arvostaa.

(Tiivistelmä Harri Hietalan artikkelista TM 4/06, s. 62-72)

Lisää ostoskoriin Osta juttu Tilaa tekstiviestillä Tilaa sms:lläTilaa ja maksa APE -kukkarolla Tilaa APE:lla
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto