LOMALLA KUIN KOTONAAN

Parhaita kuvia saa kameralla, joka on mukana. Nykyaikainen pokkari ei paljoa paina, ja se mahtuu vaikka takataskuun. Toisin kuin moni luulee, kaikki taskukamerat eivät ole samanlaisia. Yhdellä kuvat onnistuvat helposti ja varmasti, toinen on runsaasti varusteltu ja kolmas hallitsee videot.


  • Canon Ixus 300 HS
  • Fujifilm FinePix F300EXR
  • Nikon Coolpix S1100pj
  • Olympus Tough µ 8010
  • Panasonic Lumix DMC-ZX3
  • Samsung WB2000
  • Sony Cyber-shot DSC-WX5
  • Nokia N8

TESTIKUVAT:
Esinetaulu >>
Terävyys >>
Värintoisto >>
Polttovälierot >>
Maailmanpyöräkuvat >>


Taskukameroiden suurista eroista kertoo muun muassa se, että vertailuun päätyy harvoin näin epäyhtenäistä ryhmää. Testin lähtökohdat määriteltiin kuitenkin selkeästi ja melko tiukasti: mukaan haluttiin pieniä ja helposti hallittavia kameroita, joiden kuvanlaatu on mahdollisimman hyvä. Hintaluokan oletettiin asettuvan 350 euron tietämiin – ja näin myös kävi.

Joku varmaan epäilee kannattaako pokkarista edes maksaa 350 euroa. Vertailumme parhaista kameroista puhuttaessa vastaus on myönteinen; ne ovat kaikki hintansa arvoisia, eikä vastaavaa laatua ja ominaisuuksia saa vähemmällä rahalla. Mutta jos vähempikin riittää, niin halvemmalla tietysti pääsee.

Yksi vaihtoehto pokkarille saattaa olla kännykkäkamera. Mainospuheiden mukaan ne ovat kehittyneet niin rajusti, ettei pokkaria enää tarvita. Tätä näkökulmaa selvitimme ottamalla vertailuun myös tämän hetken parasta kuvanlaatua tarjoavan älypuhelimen. Se on Nokia N8. Kaikki kamerat, Nokia N8 mukaan lukien, arvosteltiin kuuden kohdan perusteella.

Käsiteltävyys koostuu näppäinten sijoittelusta, valikoiden selkeydestä sekä toimintojen nopeudesta ja täsmällisyydestä. Koska yhdessäkään vertailun kamerassa ei ole optista etsintä, kirkkaassa valossa erottuva näyttö nostaa arvosanaa. Pisteitä jaettiin 7:stä 9:ään, joten erot eivät ole pieniä.


Canon, Fujifilm ja kuvan Samsung mahdollistavat aukon ja suljinajan esivalinnan. Näin kameran voi mukauttaa esimerkiksi nopeisiin tilanteisiin tai laajaa terävyysaluetta vaativiin kohteisiin. Fujissa ja Samsungissa on lisäksi ajan ja aukon täydet käsisäädöt. Tarkennuksen käsisäätö vertailun kameroista sen sijaan puuttuu (Matti Vuorimaa, kuva).

Ominaisuudet kannattaa kameraa valittaessa jakaa tiukasti niihin, joita uskoo tarvitsevansa ja niihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän turhia. Arvosanaa nostavat muun muassa vesitiiviys, iskunkestävyys, iltakuvauksen erikoistoiminnot, terävyysalueen hallinta ja projektori. Alaspäin arvosanaa vievät ominaisuuksissa havaitut toiminnalliset puutteet.


Kovan paikan kameralla saa hauskoja kuvia niin veden alla kuin rannan tyrskyissäkin. Olympus µ 8010 kestää 10 metrin upotuksen ja 3 metrin pudotuksen.


Kuvan Sony osaa rakentaa kuvan useamman otoksen sarjasta. Näin esimerkiksi yökuvia saa helposti käsivaralta, ja väristuttukin katoaa lähes olemattomiin.


Sony on vuosien mittaan tuonut kameroihinsa monen otoksen sarjaan perustuvia erikoistoimintoja. Niistä uusin on taustan digitaalinen pehmennys. Se ei toimi täydellisesti, mutta usein riittävän hyvin.


Myös Fujifilm ja Samsung ovat kehittäneet monen otokseen sarjoihin perustuvia erikoisominaisuuksia, mutta ne eivät toimi yhtä luotettavasti eivätkä yhtä hyvin kuin Sonyn ratkaisut. Kuvassa Fujifilmin 360 asteen panoraama.

Objektiivit kattavat vertailun kameroissa yleensä viisinkertaisen polttovälialueen noin 24-28 millimetrin laajakulmasta 120-140 millimetrin kauko-objektiiviin. Tämän alueen ylitys tai alitus nostaa tai laskee arvosanaa. Sama pätee keskivertoa parempaan ja heikompaan terävyyteen sekä muihin kuvanlaatuun vaikuttaviin optisiin ominaisuuksiin. Polttovälien erot näkee parhaiten kuvagalleriasta.

Kuvanlaatua arvioidaan hyvässä valossa otettujen koekuvien perusteella. Arvosanaan vaikuttavat valotuksen onnistuminen sekä väritoiston luonnollisuus eri olosuhteissa. Objektiivista riippumattomat kuvan virheet laskevat arvosanaa. Hyvässä valossa otettujen kuvien laatua voi tarkastella kahdessa galleriassa, joista näkee eroja sekä otosten terävyydessä että värintoistossa.

Hämäräkuvaus arvostellaan vähässä valossa, herkkyyksillä ISO 400 – 1600 kuvatuista malliotoksista sekä testitaulukuvista. Tavallista parempi kuvanvakain nostaa arvosanaa. Eri herkkyyksillä otettuja esinetaulukuvia voi vertailla täällä.


Vähässä valossa parasta jälkeä tuottavat Canon, Panasonic, Samsung sekä hämäräkuvauksen erikoistoiminnoilla varustettu Sony. Oheinen kuva on otettu Panasonic ZX3:lla. Monen muun hyvän asian lisäksi Panasonic valottaa kuvan yleensä nappiin myös hankalissa olosuhteissa.


Vaikka Nokia N8 on kännykkäkameraksi oiken hyvä, se jää hämärässä usein kauas vertailun kärkiryhmästä. Kahden ääripään väliin sijoittuvat Fujifilm, Nikon ja Olympus. Maailmanpyöräkuvia pystyy vertailemaan galleriassa, mistä kuvatiedostot voi lisäksi ladata omalle koneelleen.

Videokuvaus on teknisten tietojen mukaan teräväpiirtoista vertailun kaikissa kameroissa. Videokuvan tarkkuudessa, liiketoistossa, kohinassa, häiriöissä sekä tarkennusautomatiikan ja zoomin toiminnassa havaittiin silti merkittäviä eroja. Joukon parasta jälkeä tuottaa Sony ja kehnointa Fujifilm.


Sony tallentaa liikkuvan kuvan täydellä teräväpiirtotarkkuudella ja videokameroista tutulla avchd-tekniikalla. Kuvanlaatu on vertailun paras, eikä moni enää kaipaa erillistä videokameraa. Avchd-videon ohella Sony tallentaa tietokoneessa helposti katseltavia mp4-leikkeitä, mutta laatu ei ole yhtä hyvä. Alkuperäisen avchd-videotiedoston voi ladata tästä (30 magatavua) ja mp4-tiedoston tästä (16 megatavua).

Kun teräväpiirtovideoita katsoo tietokoneella, suorittimen tai näytönohjaimen teho loppuu kotikoneista usein kesken. Silloin kaikki videot näyttävät enemmän tai vähemmän nykiviltä – ja samalla kameroiden erot tasoittuvat. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos videoleikkeitä lataa omalle tietokoneelleen.

Avchd-kameroiden mts-videotiedostot saa näkyviin uudella Windows 7 -käyttöjärjestelmällä varustettujen tietokoneiden MediaPlayer 12 -ohjelmalla. Mikäli oma tietokone ei toista mts-tiedostoja, katseluohjelman voi ladata ilmaiseksi esimerkiksi osoittesta http://www.videolan.org/vlc/.

Teräväpiirtoiset mts-videotiedostot saa näkyviin myös monilla blu-ray-soittimilla joko muistikortilta tai usb-muistitikulta.



Lupauksen teräväpiirtoisesta videotallennuksesta tarkkuudella 1080 x 720p voi lunastaa monin eri tavoin. Ylemmässä esimerkissä on hämärässäkin varsin asiallista jälkeä tuottava Canon (lataa 35 megatavun videoleike tästä). Fujin video ei näytä kaksiselta hyvässäkään valossa, ja hämärässä lopputulos on lähes toivoton (lataa 39 megatavun videoleike tästä). Vartailun paras videokamera on Sony, ja seuraavina tulivat Canon, Panasonic ja Nokia, jotka saivat kahdeksikon. Fujifilm jäi yksin arvosanaan kuusi.


Videon liiketoistoon ja terävyyteen vaikuttavat mittaustulokset on koottu oheisiin käyrästöihin. Mitä lähempänä puoliympyrän ulkoreunaa käyrä kulkee, sen parempi on kuvanlaatu. Käyrästön voi suurentaa klikkaamalla sitä hiirellä.

Kamera kuvaajan mukaan

Laatupokkareiden erilaisuus korostuu tällä kertaa jopa kolmen kameran kärkiryhmässä. Ne ovat kaikki luokassaan erinomaisia, mutta soveltuvat eri asioita painottaville kuvaajille. Markkinoiden paras kännykkäkamera pärjää kovassa seurassa paremmin kuin oletimme, mutta kuvanlaatu jää silti kauas laatupokkareiden parhaimmistosta. Nokia N8 joutuu antamaan periksi ennen muuta vähässä valossa sekä valotus- ja valkotasapainoautomatiikan luotettavuudessa.


Panasonic ZX3 toimii luotettavasti vaikeissakin olosuhteissa. Valotus osuu kohdalleen lähes aina ja kuva on teknisesti laadukas. Panasonic sisältää myös valotuksen haarukoinnin, jolla kohteesta saa helposti hieman eritavoin valotettuja otoksia. Haarukointi onnistuu myös Samsungissa. Oheisen esimerkkiotoksen voi ladata omalle koneelleen tästä.


Kuten alussa totesimme, parhaita kuvia saa kameralla, joka on mukana. Jos älypuhelinta pitää taskussaan aamusta iltaan, se täyttää tämän ehdon. Lataamalla oheisen kuvan omalle tietokoneelleen ja vertaamalla sitä ylempään, Panasonic ZX3:lla otettuun kuvaan, saa nopeasti käsityksen laatupokkarin ja markkinoiden parhaan kännykkäkameran eroista (ainakin hyvässä valossa). Kun otoksia vertailee tietokoneen näytöllä, tv-ruudulla ja tulostettuna, kuvanlaatuerojen merkittävyyden näkee tutussa ympäristössä. Silloin eroja voi painottaa omien perusteidensa mukaan.