OIKEITA KAMEROITA

  • Canon Ixus 200 IS
  • Casio Exilim EX-FC100
  • Nikon Coolpix S70
  • Olympus µ Tough 6010
  • Panasonic Lumix DMC-ZX1
  • Pentax Optio W80
  • Samsung ST550
  • Sony Cyber-shot DSC-WX1

Hyviä kuvia syntyy silloin, kun kameran laatu ja käsiteltävyys innostavat kuvaajaa yrittämään parhaansa. Tämän vertailun parhaissa kameroissa kun on kunnollinen objektiivi sekä nopeat ja täsmälliset toiminnot – ja jotkut jopa kulkevat mukana helpommin kuin kännykkä.

Reilun kolmensadan panostuksella saa pätevän pokkarin, joka tallentaa valokuvien lisäksi myös teräväpiirtoisia videoleikkeitä. Tämän hintaluokan kameroista saattaa lisäksi löytää kiinnostavia erikoisominaisuuksia, jotka tuovat kuvaajan ulottuville aivan uusia aiheita.

Esimerkiksi vertailun Olympus ja Pentax ovat vesi- ja pölytiiviitä sekä pakkasenkestäviä. Siksi ne uskaltaa lomalla viedä esimerkiksi hiekkarannalle tai laskettelurinteeseen. Kun kameran ottaa mukaan veteen, veden äärelle tai jopa veden alle, lomakuviin tallentuu tapahtumia, jotka muuten jäisivät muistikuvien varaan.


Vertailun Olympus, jolla oheinen kuva otettiin, on mahdollista viedä kolmen metrin syvyyteen. Pentax kestää jopa viiden metrin upotuksen. Alkuperäisen kuvatiedoston voi ladata tästä (5 MB).


Pentax tallentaa videoita teräväpiirtoisena, eli tarkkuudella 1280 x 720. Videoleikkeen voi ladata tästä (36 Mb).


Olympus jää videotallennuksessa 640 x 480 pisteen tarkkuuteen. Videoleikkeen voi ladata tästä (5,6 MB).

Sony puolestaan avaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia yökuvaukseen yhdistämällä otoksen kuudesta peräkkäisen ruudun sarjasta. Näin yökuvia saa helposti käsivaralta, ja kohina eli värisuttu katoaa sekin samalla lähes olemattomiin. Lisäksi panoraamakuvia voi tallentaa ilman tietokonetta kameraa kääntämällä.


Sony on koostanut tämän käsivaralta otetun yökuvan kuudesta peräkkäin valotetusta ruudusta. Kuvatiedoston voi ladata lähempään tarkasteluun tästä (2,4 MB).

Sarjakuvaus on sekin Sonyn ominta aluetta, sillä ruutuja saa talteen täydellä tarkkuudella peräti 10 kappaletta sekunnissa. Casio yltää peräti 30 ruudun sekuntivauhtiin, mutta tarkkuus jää silloin kuuteen megapikseliin.

Casio sisältää muitakin nopeiden tilanteiden hallintaan liittyviä erikoistoimintoja. Kameran saa esimerkiksi laukeamaan liikkeentunnistuksen avulla silloin, kun kohde saapuu määrättyyn kohtaan kuva-alaa tai poistuu siitä.

Canon, Nikon ja Samsung ovat korvanneet joko suuren tai pienen osan näppäimistä matkapuhelimista tutulla kosketusnäytöllä. Ratkaisusta on omat etunsa kuvia katseltaessa, ja saattaapa joku kännykkäsukupolven kasvatti pitää kosketusnäyttöä parhaana tapana hallita myös kuvaustoimintoja.


Samsung on lisännyt etupuolelle vielä toisen näytön. Sen avulla on helppo näpätä itsestään kuvia, joita voi sitten jakaa niin sanotussa sosiaalisessa mediassa.

Vertailun ainoa kamera, joka ei näyttäsi sisältävän mitään erityispiirteitä, on Panasonic. Ensivaikutelma pettää kuitenkin pahasti, sillä laatutietoisen sunnuntai- ja lomakuvaajan pokkarilta vaaditaan usein juuri niitä ominaisuuksia, joiden toteuttamisessa Panasonic on onnistunut erinomaisesti.

 

KAMERA KÄTEEN

Uutta kuvauskalustoa valitessa huomio kannattaa ensimmäisenä kiinnittää käsiteltävyyteen. Sillä tarkoitamme kaikkia kameran hallintaan liittyviä asioita – alkaen perustoimintojen omaksumisesta ja päätyen lopulta onnistumisvarmuuden kasvattamiseen myös hankalissa tilanteissa.

Käsiteltävyyden perustan luovat näppäinten, säätimien ja valikoiden sijoittelu ja selkeys. Taskukameroissa siihen sisältyvät vielä erilaisten automatiikkojen luotettava ja nopea toiminta sekä myös pitemmälle ehtineen harrastajan mahdollisuudet vaikuttaa kuvaan omilla valinnoillaan.

Koska yhdessäkään vertailun kamerassa ei ole optista etsintä, näytöstä täytyy saada selvää myös kirkkaassa valossa. Erityisen tärkeää se olisi kosketusnäytöllä varustetuissa kameroissa, joissa näytöltä pitäisi kohteen lisäksi erottaa näppäimiä.


Näytön luettavuus auringonpaisteessa jää kolmessa kosketusnäyttökamerassa vertailun hännille. Kosketusnäyttöä ei myöskään voi käyttää sormin tunnustelemalla, joten se ei oikein sovellu keskeisimpien kuvausasetusten tekoon.

Kun kuva on näytön avulla rajattu halutuksi, kameran automatiikan ja/tai käsin tehtyjen asetusten on syytä pitää tarkennus ja valotus kohdallaan, jotta kuvaaja voi keskittyä seuraamaan kohdetta. Tässä kohtaa kameroissa havaittiin eroja etenkin tarkennuksen nopeudessa ja toimintavarmuudessa.


Panasonic tarjoaa tukevan kuvausotteen. Taskukameraksi se vastaa komentoihin sekä kohteen muutoksiin nopeasti ja täsmällisesti. Myös tarkennus toimii luotettavasti.

 

HYVIÄ KUVIA

Kuvaa muodostavan kennon tarkkuus eli megapikseleiden määrä oli vuosikaudet tärkein argumentti, jolla kameran laatua pyrittiin todistelemaan mainoksissa ja myyntipuheissa. Tässä vertailussa megapikseleiden määrä vaihtelee yhdeksän ja kahdentoista välillä, ja voimme vakuuttaa, ettei yhdenkään kameran laatu jää muita heikommaksi sen takia, että megapikseleitä olisi liian vähän.

Sen sijaan laatua saattavat rajoittaa objektiivin vääristymät ja terävyyden heikkeneminen kuvan reuna-alueilla. Joissain kameroissa huomio kiinnittyy väritoiston virheisiin sekä kennon kohinasta tai sen vaimentamisyrityksistä johtuvaan värisuttuun tai yksityiskohtien sumentumiseen – mutta ei megapikselien vähäisyyteen.


Vertailun kameroissa suurin käyttökelpoinen herkkyys on parhaimmillaan ISO 1600, mutta monien kohdalla kuvakohina alkaa erottua jo herkkyydellä ISO 400. Oheisen testitaulukuvan osasuurennokset paljastavat kuinka eri valmistajat lähestyvät kohinan vaimentamista eri lähtökodista.


Sony ja Panasonic tasapainoilevat parhaiten kohinan ja kuvan yksityiskohtien säilyttämisen välillä, mutta ISO 1600 alkaa jo olla niillekin kovin suuri herkkyys.


Canon ja Samsung pitävät kohinan siedettävänä vielä herkkyydellä ISO 1600, mutta kuvan yksityiskohdat alkavat hämärtyä selvemmin kuin testin muissa kameroissa.


Olympus on hyvä esimerkki kamerasta, jossa kuvan yksityiskohdat säilyvät melko terävinä herkkyyttä nostettaessa, mutta samalla kohina alkaa erottua selvästi. Samaan tapaan käyttäytyvät vertailun Casio, Nikon ja Pentax.

Kuvanlaatuun vaikuttaa monen muun tekijän ohella vakaimen toiminta. Sitä selvitettiin sekä valokuvien että videoiden avulla. Parhaiten kuvanvakain toimii Panasonicissa, joka sitä pisimmän polttovälinsä vuoksi myös eniten tarvitsee.

Kuvanlaadusta puhuttaessa pitää aina muistaa, että otoksia on nykyään helppo parannella tietokoneessa. Kuten oheinen esimerkki osoittaa, minuutin työskentely koneen mukana tulleessa, helppokäyttöisessä perusohjelmassa (Apple iPhoto), muuttaa lattean näköisen maisen kelpo lomakuvaksi.


Alkuperäinen kuva näyttää loivalta ja sävyttömältä. Vika ei ole Panasonicin, sillä testin kaikki kamerat tuottivat samassa valaistuksessa suunnilleen samanlaisen lopputuloksen. Alkuperäisen kuvatiedoston voi ladata tästä (6,6 MB).


Alle minuutin käsittelyn jälkeen kuvaan saatiin voimaa, sävyjä ja väriä. Huolellisemmalla muokkaamisella otoksesta saisi irti vielä paljon enemmän. Muokatun kuvatiedoston voi ladata tästä (4,8 MB).


Näkyvin muutos kuvaan saatiin korjaamalla tummien ja vaaleiden sävyjen ääriarvoja säätimestä Levels. Sen jälkeen värikylläisyyttä lisättiin hieman säätimestä Saturation.

 

 

KAHDELLA KELPO VIDEOITA

Vertailun seitsemän kameraa tallentavat laajakuvaisia ja teräväpiirtoisia videoleikkeitä tarkkuudella 1280 x 720 ja nopeudella 30 ruutua sekunnissa, mutta Olympus yltää vain lukemiin 640 x 480. Ääni on kaikissa monoa.

Teknisten arvojen samanlaisuudesta huolimatta videotallennuksen laadussa ja toimivuudessa on isoja eroja. Parasta jälkeä tuottavat Panasonic ja Sony. Canon ei sekään ole laadultaan hassumpi, mutta zoom ja automaattitarkennus eivät toimi kuvauksen aikana. Nikon taas zoomaa ja tarkentaa, mutta kuvassa näkyy ajoittain häiriöitä. Muissa neljässä on sekä laadullisia että toiminnallisia puutteita.


Canon kuvaa varsin laadukkaita videoleikkeitä, mutta zoom ja automaattitarkennus eivät toimi kuvauksen aikana. Videoleikkeen voi ladata tästä (45 Mb).

Samsung ja Sony pakkaavat videokuvan tehokkaasti mpeg4-muotoon. Tiedostojen koko jää silloin noin neljännekseen muiden kameroiden vaatimasta tallennustilasta. Toisin sanoen reilun puolen minuutin leike vie mpeg4-pakkauksella noin 25 megatavua, kun muut kamerat vaativat toistasataa megatavua.

Tyypillisen jpeg-valokuvatiedoston koko on parhaalla laadulla muutama megatavu. Kapasiteettikysymyksiä ihmetellessä kannattaa samalla kiinnittää huomiota myös akun riittoisuuteen ja muihin lehdessä julkaistun ominaisuustaulukon lukuihin.


Sonyn mpeg4-pakkaus tuottaa pienikokoisia videotiedostoja, joissa liikkeentoisto edustaa vertailun parhaimmistoa. Kuvakohina pysyy sekin varsin hyvin kurissa jopa iltaotoksissa. Videoleikkeen voi ladata tästä (11 MB)

Paras kamera on se, jolla kuvaaminen käy luontevasti, ja jonka tekninen laatu tyydyttää katsojaa. Vaikka erot näyttävät pisteissä ja tähdissä mitattuna suurilta, vertailun jokainen kamera voi jonkun mielestä olla juuri se paras.