Pienet järjestelmäkamerat
6.10.2011
KEVYEMPI LINJA

Peruspokkari on kuin salaatti tai lämmin keitto. Se auttaa pahimman nälän yli, mutta kiihottaa samalla ruokahalua. Jos voissa paistettu Canon tai Nikon tuntuu pääruuaksi liian raskaalta, kannattaa valita jotain helpommin sulavaa. Mausta ja ravintoarvoista ei silti pidä tinkiä.
- Olympus Pen E-PM1
- Panasonic Lumix DMC-GF3
- Sony NEX-C3
TESTIKUVAT
Esinetaulu
Tehosteet
Valokuvat
Videot
Vertailun Olympus, Panasonic ja Sony ovat vain hitusen isompia kuin laadukas pokkari. Niihin voi silti vaihtaa objektiiveja ja ympätä järjestelmäkameroille tyypillisiä tarvikkeita etsimestä ja salamasta aina videomikrofoniin saakka.
Vaikka järjestelmäkamera on monissa tilanteissa jopa helpompi hallita kuin pokkari, siirtymävaihe saattaa herättää epävarmuutta etenkin aloittelevassa kuvaajassa. Tässä kohtaa testin kolmikko tulee mukavasti vastaan, sillä näppäimet, säätimet ja valikot ovat kaikissa pitkälti samanlaisia kuin pokkareissa.
Suuri osa järjestelmäkameran eduista perustuu kuvailmaisimeen eli kennoon. Kenno muuntaa objektiivin näkemän kohteen digitaaliseksi kuvaksi, jota kamera vielä käsittelee monin tavoin. Lopuksi kuva tallennetaan muistikortille.
Koska kennon pinta-ala on vertailun kameroissa 8- tai jopa 13-kertainen verrattuna tyypilliseen taskukameraan, kuvan muodostavat pisteet eli pikselit ovat nekin suurempia. Isot pikselit puolestaan mahdollistavat herkkyyden eli ISO-arvon nostamisen ilman kuvassa näkyvää kohinaa.
Näistä syistä järjestelmäkameralla saa etenkin niukassa valossa ja liikkuvaa kohdetta kuvattaessa selvästi parempia kuvia kuin pokkarilla.
Olympus Pen E-PM1
Panasonic Lumix DMC-GF3
Sony NEX-C3
Olympus Pen E-PM1
Panasonic Lumix DMC-GF3
Sony NEX-C3
Harri Slip (tiivistelmä TM:n 18/2011 artikkelista s. 112 - 118)
Osta juttu |
Tilaa sms:llä | Tilaa APE:lla |
Lähetä kaverille |
Tulosta |


Osta juttu
Tilaa sms:llä
Tilaa APE:lla
Lähetä kaverille
Tulosta