Tekniikan Maailma

Ostoskorisi on tyhjä
TM vertailu

Teräväpiirtotelevisiot 40–42 tuumaa

16.11.2007


Hannu Häyhä, kuva

  • JVC LT-42DV8BN
  • LG  42LF75-ZD
  • Panasonic TH-42PZ700E
  • Philips 42PFL9632D/10
  • Samsung LE40F86BDX/XEE
  • Sony KDL-40V3000
  • Toshiba 42Z3030DG

Kun elävää kuvaa katsoo 42-tuumaiselta ruudulta puolentoista metrin päästä, eikä se näytä pehmeältä tai suttuiselta, alkaa väkisinkin miettiä miten nopeasti näyttötekniikka onkaan kehittynyt. Putkelle moista kuvaa ei saataisi jo ruudun koon vuoksi, eikä mikään viisi tai edes kolme vuotta vanha taulutelevisio yllä tämän vertailun parhaiden näyttöjen kuvanlaatuun.

Koska suurten ruutujen suosio on tilastojen mukaan kasvussa, testiryhmää kootessa lähtökohdaksi otettiin 40–42 tuuman kuva. Sitä paitsi tämän kokoluokan tv-vertailusta on kulunut jo yli vuosi, mutta pienempiä taulutelevisioita vertailtiin viimeksi alkusyksystä (TM 14/2007).

Hintahaitarin annettiin venyä 2 000 euron molemmin puolin. Ennakkotutkimustemme mukaan yli 2 000 euron televisiossa saattaa olla parempi kuva kuin saman valmistajan alle 2 000 euron mallissa, joten emme halunneet rajoittaa pitkäksi aikaa ostettavan kestokulutushyödykkeen laatua muutaman satasen tähden.

Vaikka kaikilla merkeillä ei ole yli 2 000 euron televisiota mallistossaan tässä kokoluokassa, nekin olivat silti innokkaita haastamaan kilpailijoiden kalliimmat tuotteet.

Näistä lähtökohdista vertailun hintaluokka laajeni maahantuojien testin aikana tekemien tarkistusten jälkeen  1 700–2 500 euroon.

Eri merkkien laitteista puhuttaessa hinta ei enää olekaan suoraan verrannollinen kuvanlaatuun. Niinpä testin halvin laite ylsi tällä kertaa kolmen television kärkiryhmään, mutta kaksi kalleinta jäivät kahteen tähteen.

Vertailun kaikki televisiot perustuvat niin sanottuun teräväpiirtotekniikkaan, eli niiden ruutu koostuu 1 920 x 1 080 kuvapisteestä. Kameratermein sama asia voitaisiin ilmaista sanomalla, että tarkkuus, erottelu tai resoluutio – kaikki kolme kelpaavat – on noin kaksi megapikseliä (2 073 600 kuvapistettä). Se on tuplamäärä verrattuna tähän saakka yleisimpään taulutelevisioiden tarkkuuteen, joka on 1 366 x 768 eli noin yksi megapikseli (1 049 088 kuvapistettä).

Myyjän on toki helppo markkinoida näin huima kasvu teknisenä edistyksenä, ellei suorastaan läpimurtona, mutta ostajan täytyy oman etunsa vuoksi selvittää taustat paljon tarkemmin.

Kaikissa tämän vertailun televisioissa on digitaalinen viritin. Tämä ei silti tarkoita, että Kotikatua tai Ylen uutisia voisi katsoa vertailun televisioista teräväpiirtoisena.

Toisin sanoen, vaikka näyttö yltääkin nyt täyteen 1 920 x 1 080 pisteen teräväpiirtotarkkuuteen, kotimaisten tv-kanavien ja monien muiden ohjelmalähteiden pystytarkkuus on edelleen vain 576 juovaa – siis se sama, jolla televisiolähetykset aloitettiin Euroopassa 1950-luvulla.

Täyteen 1 920 x 1 080 -tarkkuuteen yltäviä ohjelmalähteitä on toisaalta runsaasti jo nyt, ja tänään hankitun television elinaikana niitä tulee paljon lisää. Siksi teräväpiirtonäyttö on mielestämme järkevä valinta etenkin 40-tuumaista tai sitä suurempaan kuvaruutua haikailevalle. 

Tyypillinen 32-tuumainen hd ready -televisio, jossa paneelin tarkkuus on 1 366 x 768 kuvapistettä, riittää mainiosti digi-tv-kanavien katseluun sopivalta etäisyydeltä.

Vaikuttavampaa kuva- ja äänielämystä tavoitteleva hankkii aikanaan teräväpiirtovastaanottimen satelliitti- tai kaapelikanaville, uusia hd-dvd- tai blu-ray-levyjä toistavan soittimen, nykyaikaisen kotivideokameran ja/tai teräväpiirtotarkkuuksiin yltävän pelikonsolin. Niitä ei siis ole pakko hankkia, mutta halutessaan sen voi tehdä.

Tällaisia ohjelmalähteitä varten näytön tarkkuudeksi kannattaa valita full hd eli 1 920 x 1 080.

Yhteen asiaan pitää silti varautua: vaikka full hd -tarkkuuteen yltävä 40-tuumainen kuvaruutu erottuu varmasti edukseen teräväpiirtosoittimen tai pelikonsolin näyttönä, se paljastaa armotta digi-tv-lähetysten 576 pisteeseen jäävän tarkkuuden sekä voimakkaasta pakkauksesta johtuvat virheet. Näin siitäkin huolimatta, että näyttöjen skaalaustekniikka ja kuvanparannuspiirit ovat viime vuosina kehittyneet selvästi.

Vertailun televisioiden ominaisuuksissa ei ole ratkaisevia eroja. Esimerkiksi kaikissa on antenniverkon digi-tv-viritin, jota Sonyssa täydentää vielä kaapelivastaanotin.

Liitännät riittävät varmasti useimmille, sillä kaikissa on peräti kolme digitaalista hdmi-liitäntää moderneille ohjelmalähteille.

Kun vertailun vastaanottimet otettiin esiin pakkauksistaan ja antenniverkon tv-kanavat viritettiin kohdalleen, kuvanlaadun erot olivat melkoiset. Osa televisioista säädetään edelleen tehtaalla myymälän voimakasta valaistusta varten, joten kuva on kotioloissa aivan liian kirkas ja/tai jyrkkä, eikä väritoistokaan näytä olevan kohdallaan.

Säätöjen jälkeen erot tasoittuivat ratkaisevasti. Kun kaikki seitsemän televisiota ovat yhtä aikaa päällä, puutteita näkee edelleen, mutta kun ruutuja katsoo yksi kerrallaan, isompia poikkeamia on enää muutama.

Niitä ovat JVC:n eräänlainen välkyntä ja neliömäiset häiriöt, LG:n pehmeys, Philipsin palikoituminen, liuskoittuminen ja kohina, Samsungin värivirheet sekä Toshiban terävärakeisuus ja liiketoiston puutteet. Näihin ainakin tarkempi katsoja kiinnittää todennäköisesti huomiota televisiota katsellessaan.

Ohjelmalähteen ja katseluolosuhteiden mukaan tehdyt säädöt tuottavat kokemustemme mukaan aina paremman kuvan kuin tehtaan asetukset. Siksi kuvanlaatu mitataan ja sitä arvostellaan TM:ssä vasta huolellisten säätöjen jälkeen.

TUTUT ja turvalliset tv-kanavat ovat vain yksi ohjelmalähde monien muiden joukossa – useimmille toki se tärkein, mutta joillekin lähes yhdentekevä. Siksi olohuoneen näyttölaite, jota moni kutsuu edelleen televisioksi, on viisainta valita sen mukaan mitä sillä aikoo katsoa.

Harri Slip (Tiivistelmä TM:n 21/07 artikkelista, s. 12-22)

Lisää ostoskoriin Osta juttu Tilaa tekstiviestillä Tilaa sms:lläTilaa ja maksa APE -kukkarolla Tilaa APE:lla
Lähetä linkki kaverille Lähetä kaverille Tulosta juttu Tulosta

 

Tilaajapalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
In English
Verkkopalvelu
Aineiston toimitus ja tekniset tiedot
Hinnasto