Jälleen vedossa
Vaikka edullinen ja tarkka kvartsikoneisto hallitsee kellomerkkinoita, ovat arvostetuimmat kellot aina käyttäneet mekaanista vetojousikoneistoa, ja sen suosio kasvaa koko ajan. Uuden nousun myötä alalla kehitetään jatkuvasti uusia ja entistä parempia koneistotyyppejä.
Kännyköiden myötä rannekello on menettänyt tärkeän merkityksensä ajannäyttäjänä, ja muuttunut kantajan persoonallisuuden jatkeeksi. Kello on osa pukeutumista, ja kelloja voi eteisen laatikossa olla monia.
Tässä maaperässä myös mekaaninen kello on juurtunut uuteen kasvuunsa, sillä jousien ja rattaiden kokoelma, mielellään vielä mahdollisimman läpinäkyvällä kuorella on kuin ranteessa kannettava taideteos, ja usein miehen ainoa koru.
Kelloteollisuus on suuntauksesta ilahtunut, sillä etenkin sveitsiläinen tekniikka on taas kovassa kurssissa. Kellovalmistajat eivät enää väitäkään myyvänsä ajannäyttäjää, vaan myöntävät myyvänsä pienen palan unelmaa ja kellovalmistuksen historiaa menevän miehen ranteeseen.
Kaikkein epäloogisinta on, että mekaanista koneistoa pyritään jatkuvasti kehittämään yhä tarkemmaksi, vaikkei tälle tarkkuudelle ole tarvetta. Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus on vihdoin mahdollistanut 1700- ja 1800-luvuilla keksittyjen ideoiden toteutuksen käyväksi koneistoksi, ja uusia ideoita kehitetään jatkuvasti.
Mekaanisen kellon hinta on usein kvartsikelloa korkeampi, sillä se vaatii valmistettaessa enemmän käsityötä ja sen osat ovat yleensä kalliimpia.
Helpoin tapa hankkia mekaaninen kello on tonkia omia tai isän tai jopa isoisän romulaatikoita. Mekaaniselle, yli vuosikymmenen seisoneelle kellolle täytyy poikkeuksetta suorittaa yleishuolto, siis purkaminen, puhdistus ja öljyäminen, sillä vanha voitelu on varmasti jo jämähtänyt tervaksi. Peruskellon huolto ja vaikkapa uusi ranneke maksaa kuitenkin vain reilun satasen.
Toinen tapa on tietysti ostaa uusi kello, mutta etenkin netistä ostettaessa on syytä varoa väärennöksiä tai ”jäljitelmiä”, sillä joskus jopa asiantuntijan on vaikea päältäpäin todeta kellon aitous. Silti vilkaisu koneistoon yleensä paljastaa huijauksen, vaikka kalleimmissa väärennöksissä käytetäänkin sveitsiläistä koneistoa. Laatu ei silti koskaan ole aidon tasolla.
Yleisesti ottaen väärennöksistä kannattaa pysyä erossa, sillä ne ovat yhtä lailla piraattituotteita kuin muutkin kopiot. Jos edes pieni seikka myyjässä tai kalliissakin kellossa haiskahtaa, on kello hyvin varmasti väärennös. Useimmat merkit eivät salli kellojaan myytävän internetissä. Aito, vaikka sitten hieman edullisempi automaattikello kannatta ostaa suomalaisesta kelloliikkeestä, jolloin takuukin toimii.
Kellohinnaston ääripäätä edustavat aidot manufacture-kellot, joita valmistetaan vain pieniä eriä. Hinnat voivat olla jopa kuusinumeroisia.
Usein korkea hinta kuitenkin johtuu kuoren materiaalista. Monista kelloista esitellään ensimmäisenä kultainen tai valkokultainen versio, ja siksi ne ovat esillä kellosepän ikkunassa. Silti kannattaa rohkeasti kysyä, jos samassa mallistossa olisi teräskuorinen malli - koneisto kun on sama.
Laadukkaan, tunnetun valmistajan mekaanisen kellon saa jo reilulla tuhannella eurolla, kolmellalla tai viidellä tuhannella pääsee jo vaatimaan erikoisuuksia. Toubillonista täytynee tosin maksaa viisinumeroinen summa.
Alhaisilla kolmen numeron summillakin pääsee silti kiinni sveitsiläiseen automaattikelloon, jos katsastaa vaikkapa Certinan tai Candinon mallistoja. Niissä on ETA 2824 -koneisto yhdellä lisätoiminnolla eli komplikaatiolla: päivyrillä. Se varmasti riittää arkikäytössä. Eivätkä japanilaisetkaan hassumpia automaattikelloja valmista.
Edullisin suositeltavissa oleva automaattikello on Swatchin Mecanic, ETA 2842 -koneistolla varustettu todella edullinen kello (ostomaasta riippuen noin reilut 100 euroa). On ironista, että Swatch oli edullisilla kvartsikelloillaan pelastamassa Sveitsin mekaanisten kellojen teollisuutta konkurssien sarjalta, mutta nyt se on kasvaneen suosion myötä esitellyt oman automaattimallin. Mekaanisessa kellossa on siis jälleen vetoa.
ULKOISIA LINKKEJÄ KÄYNTILAITTEIDEN ANIMAATIOIHIN:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/4/44/ Escapement.gif
(yksinkertainen ankkurikäynti)
http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Hall/3934/ bwatch.html
(sveitsiläinen ankkurikäynti, yleisin käyntilaitetyyppi)
http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Hall/3934/ coaxial.html
(koaksiaalinen käyntilaite)
http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Hall/3934/ bchrono.html
(kronometrikäynti, jossa laahauskitka on hyvin pieni)
http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Hall/3934/ bcyl.html
(kaappi- ja seinäkelloissa yleinen sylinterikäynti)
Harri Domonyi (Tiivistelmä TM:n 3/08 artikkelista, s. 156-161)
Osta koko juttu
Lähetä linkki kaverille
