Pitopohjasukset
11.1.2012
PITÄÄKÖ?
Pitopohjasukset ovat parin viime talven aikana mullistaneet perinteisen hiihtotyylin harrastuksen ja samalla suomalaisen suksiteollisuuden. Otimme selvää, kuinka hyvin pitopohjasukset todella pitävät.
- Atomic Skintec
- Fischer CRS Classic Zero Vasa
- Karhu Centra Optigrip
- Karhu Spectra Optigrip
- Karhu Volcan Optigrip
- Madshus Ultrasonic Zero
- Peltonen Nanogrip Facile
- Peltonen Nanogrip CL Race
- Rossignol X-ium Classic C2 Rubber
- Salomon Elite G2 Micro
Testiin otettiin kolme täysin erilaista pitopohjaksi kutsuttua teknistä rakennetta.
Nanosukset perustuvat millimetrin miljoonasosan kokoluokkaa oleviin hiukkasiin, jotka toimivat suunnilleen kuin perinteinen terva. Hiukkasten kitka synnyttää sekä luiston että pidon.
Kaksi muuta pitopohjaa toimivat kemian sijasta mekaanisesti. Zerojen pidon luo suksen pohjaan upotettu kumiliuska, jota on jo pitkään käytetty kilpahiihtäjien nolla- ja vesikelin erikoissuksissa (zero = engl. nolla).
”Skinit” taas ovat sukua ammoisille eläinten nahkoille (engl. skin), jotka suksien pohjissa liukuivat myötäkarvaan ja pitivät vastakarvaan. Nykyiset skinit tehdään samettimaisesta mohair-karvasta.
Eri rakenteet eri hiihtäjille
Suurin käytännön ero liittyy voiteluun, sillä zerot ja skinit vaativat samanlaisen luistovoitelun kuin tavalliset sukset. Nanot eivät välttämättä tarvitse voitelua lainkaan, mutta toisaalta nekin vaativat välillä puhdistusta.
Toinen merkittävä ero syntyy keleistä. Nanojen kelialue alkaa plussalta ja päättyy runsaaseen kymmeneen pakkasasteeseen. Zerojen paras pito rajoittuu nimen mukaisesti nollan tienoille, kun skineillä ei liene lainkaan kylmyysrajaa, mutta karvat eivät pidä jääkelillä.
Suksityyppien edut ja haitat jakaantuvat niin kauas toisistaan eri keleissä ja eri hiihtäjillä, etteivät ne varsinaisesti kilpaile suoraan toistensa kanssa. Kaikki sukset voivat myös oikutella, sillä mikään niistä ei toimi vuorenvarmasti kaikissa olosuhteissa.
Suksien valinta
Pitopohjasuksien valinta vaatii harkintaa, sillä vastakkain on monta muuttujaa: erikoiskelit vastaan yleiskäyttöisyys, luisto vastaan pito, teho vastaan helppous, jää vastaan lumi ja niin edelleen.
Valinnan vaikeutta kuvasi testaajien tekemä äänestys, jossa kaikki olisivat valinneet aktiivihiihtäjille kehitetyt Karhu Spectra-nanosukset, mutta täysin eri syistä.
Yhdelle oli tärkeää laaja kelialue ja toiselle käyttövalmius. Kolmas taas arvosti helppoa hiihdettävyyttä, joka silti tarjosi enemmän kasvunvaraa kuin sinänsä mainiot, mutta kesymmät Karhu Centra- ja Peltonen Facile-nanosukset.
Testin lopussa todettiin, että useimmat pitopohjasukset pitävät riittävästi, jos niitä käyttää oikein. Nanot ovat alan todellisia mullistajia, jotka voivat tuoda hiihdon massamitassa takaisin suomalaiseen arkeen. Zerot osoittautuivat toimiviksi nollan lähettyvillä. Skinit ovat mielenkiintoinen uutuus, joka voi täydentää nanoja ja zeroja pakkaskeleillä.
Juhapekka Tukiainen (tiivistelmä TM:n 1/12 artikkelista, s. 76-83)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |