ASENNUS-, KONFIGUROINTI- JA OHJELMIEN ASENNUSOHJEET


Arto Wiikari, kuva

Raspberry Pi on hyvin pieni ja erittäin halpa tietokone, joka myydään pelkkänä piirikorttina. Se on taatusti hintansa väärti kunhan muistaa hinnan ja toteutuksen asettamat rajoitukset.


Konfigurointi eli asetusten teko >>
Ohjelmapakettien asennus ja päivitys >>


Käyttöjärjestelmän lataaminen internetistä

Aloita lataamalla Raspbian “wheezy” -käyttöjärjestelmä osoitteesta http://www.raspberrypi.org/downloads.

Pura ladattu zip-tiedosto, jolloin tuloksena on image- eli levytiedosto.

Käyttöjärjestelmän siirto sd-kortille Debian Linuxissa

Kytke vähintään 2 GT sd-kortti tietokoneeseen. Sd-kortin aiempi sisältö häviää, kun siitä tehdään Raspberry Pi:n kiintolevy.

Avaa levytyökaluohjelma (Disk Utility). Valitse muistikortinlukija vasemman reunan listasta ja katso “Device”-kohdasta, missä sd-kortti sijaitsee tiedostopuussa (esimerkkikuvassa punaisella rajattu /dev/sdb).

Avaa pääteohjelma (Terminal), jolla pääset komentoriville. Kirjoita komentoriville “dd if=”. Etsi zipiztä purettu levytiedosto tiedostohallinnalla (File Browser).

Raahaa ja pudota levytiedosto pääteohjelmaan, jolloin sen tiedostopolku tulee aiemmin kirjoittamasi “dd if=”:n jatkoksi.

Komentorivin komennon pitäisi nyt näyttää suunnilleen seuraavalta: “dd if=’/home/rn/Desktop/Raspberry Pi/image/2013-02-09-wheezy-raspbian.img’ “.

Kirjoita komentorivin loppuun vielä “of=MUISTIKORTTI”, jossa “MUISTIKORTTI”:n tilalle tulee aiemmin levytyökalulla katsomasi muistikortin sijainti tiedostopuussa (esimerkissä “/dev/sdb”).

Nyt komentorivin pitäisi näyttää suunnilleen seuraavalta: “dd if=’/home/rn/Desktop/Raspberry Pi/image/2013-02-09-wheezy-raspbian.img’ of=/dev/sdb”.

Tarkista komento huolellisesti, sillä dd-komennolla voit vahingossa kirjoittaa “yli” minkä tahansa tietokoneessa olevan tallennusvälineen.
Paina komentorivillä rivinvaihtoa, joka käynnistää juuri kirjoittamasi komennon.

Muistikortin kirjoittamisessa saattaa kulua aikaa parikymmentä minuuttia tai enemmänkin, eikä pääteikkunassa näy tällöin mitään erityistä.

Kun muistikortin kirjoitus on valmis, pitäisi pääteikkunaan tulla kuvan tapainen viesti. Nyt voit sulkea pääteohjelman ja irroittaa valmiin muistikortin tietokoneesta ja laittaa sen kiinni Raspberry Pi:hin.

Käyttöjärjestelmän siirto sd-kortille Mac OS X:ssä

Kytke vähintään 2 GT sd-kortti tietokoneeseen. Sd-kortin aiempi sisältö häviää, kun siitä tehdään Raspberry Pi:n kiintolevy.

Avaa “Lisäohjelmat”-kansiosta löytyvä “Levytyökalu”-ohjelma. Valitse muistikortti näytön vasemman laidan palkista. Paina työkalupalkin “Tiedot”-painiketta.

Katso avautuvasta ikkunasta muistikortin nimi tiedostojärjestelmässä “Levyn tunnus:”-kohdasta (esimerkissä “disk2″). Sulje “Tiedot”-ikkuna.

Valitse vasemmassa palkissa muistikortin alla näkyvä levy (esimerkissä “NIMETON”) ja Paina työkalupalkin “Poista näkyvistä”-painiketta, jolloin muistikortin ikoni häviää työpöydältä, mutta kortti näkyy edelleen levytyökaluohjelmassa. Sulje “Levytyökalu”.

Avaa “Lisäohjelmat”-kansiosta löytyvä “Pääte”-ohjelma (Terminal).

Kirjoita päätteen komentoriville “dd if=”. Etsi zipiztä purettu levytiedosto Finder:llä. Raahaa ja tiputa levytiedosto pääteikkunaan, jolloin rivin jatkoksi ilmestyy tiedoston polku ja komentorivi näyttää jokseenkin seuraavalta: “dd if=/Users/rn/Desktop/2013-02-09-wheezy-raspbian.img “.

Kirjoita komentorivin loppuun vielä “of=/dev/MUISTIKORTTI”, jossa “MUISTIKORTTI”-sana korvataan aiemmin levytyökalulla katsomallasi muistikortin nimellä tiedostojärjestelmässä (esimerkissä “disk2″). Nyt komentorivin pitäisi näyttää suunnilleen seuraavalta: “dd if=/Users/rn/Desktop/2013-02-09-wheezy-raspbian.img of=/dev/disk2″.

Tarkista komento huolellisesti, sillä dd-komennolla voit vahingossa kirjoittaa “yli” minkä tahansa tietokoneessa olevan tallennusvälineen.
Paina komentorivillä enteriä eli rivinvaihtoa, joka käynnistää juuri kirjoittamasi komennon.

Muistikortin kirjoittamisessa saattaa kulua aikaa parikymmentä minuuttia tai enemmänkin, eikä pääteikkunassa näy tällöin mitään erityistä.

Kun muistikortin kirjoitus on valmis, pitäisi pääteikkunaan tulla kuvan tapainen viesti. Nyt voit sulkea pääteohjelman ja irroittaa valmiin muistikortin tietokoneesta ja laittaa sen kiinni Raspberry Pi:hin.

Käyttöjärjestelmän siirto sd-kortille Windowsissa

Kytke vähintään 2 GT sd-kortti tietokoneeseen. Sd-kortin aiempi sisältö häviää, kun siitä tehdään Raspberry Pi:n kiintolevy.

Lataa netistä ilmainen “Win32 Disk Imager”-ohjelma ja pura se zip-tiedostosta. Win32 Disk Imager löytyi jutun teon aikaan osoitteesta: http://sourceforge.net/projects/win32diskimager/files/latest/download.

Käynnistä “Win32 Disk Imager”. Avaa “Image File”-kohtaan Raspbian järjestelmän levytiedosto. Valitse “Device”-kohdassa muistikortin levytunnus. Mikäli “Device”-listassa näkyy useampi vaihtoehto, niin varmista että valitset varmasti oikean, koska muuten saatat kirjoittaa väärän levyn yli. Paina “Write”-nappia, jolloin muistikortin kirjoitus alkaa. Kun kirjoitus on valmis, sulje “Win32 Disk Imager”. Irroita muistikortti koneesta ja laita sen Raspberry Pi:hin.

 

 

Raspberry Pi:n konfigurointi eli asetusten teko


Käyttöjärjestelmän lataaminen ja siirto sd-kortille >>
Ohjelmapakettien asennus ja päivitys >>


Raspbian-käyttöjärjestelmän ensimmäisellä käynnistyskerralla näyttöön tulee “raspi-config”-asetustyökalu, jolla tehdään käyttöjärjestelmän perusasetukset. Tässä vaiheessa hiiri ei ole käytössä, joten näytössä liikutaan nuoli- ja tabulaattorinäppäimillä ja valinnat tehdään välilyönnillä tai rivinvaihdolla.

Valitse “expand_rootfs” ja paina rivinvaihtoa. Tämä toiminto laajentaa sd-kortille luodun tiedostojärjestelmän koko muistikortin kokoiseksi ja vaikuttaa siten käytettävissä olevaan kiintolevytilaan. Kun toiminto on valmis tulee kuvan mukainen ilmoitus. Kuittaa ilmoitus rivinvaihdolla, jolloin pääset takaisin päävalikkoon.

Valitse “overscan” ja paina rivinvaihtoa. Tämä toiminto vaikuttaa siihen, minkä kokoisen kuvan Raspberry tuottaa näytölle. Poistamalla toiminto käytöstä kuva täyttää koko ruudun ilman että reunoille jää mustia kehyksiä. Valitse avautuvasta ruudusta “Disable” ja paina enteriä, jolloin palaat jälleen päävalikkoon.

Valitse “configure_keyboard” ja paina rivinvaihtoa. Tässä kohdassa asetetaan koneen näppäinjärjestys suomalaiseksi ja vaikutetaan muutenkin näppäimistön toimintaan.

Etsi listasta “Generic 105-key (intl) PC” ja valitse se rivinvaihdolla. Mikäli tiedät, että jokin muu vaihtoehto on näppäimistöllesi sopivampi, niin valitse se.

Siirry “Keyboard layout:”-listassa “Other”-kohtaan ja paina rivinvaihtoa.

Valitse avautuvasta listasta “Finnish” ja paina rivinvaihtoa.

Valitse avautuvasta listasta “Finnish” ja paina rivinvaihtoa.

Kuittaa kaksi seuraavaa ruutua rivinvaihdoilla, mikäli et halua muuttaa esimerkiksi “Alt”-näppäimen toimintaa. Testissämme kaikki näppäimet toimivat totutusti oletusasetuksilla.

Valitse tässä ikkunassa “No”-vaihtoehto. Mikäli kuitenkin haluat, että Windowsista tuttu control+alt+del -näppäinyhdistelmä tekee jotakin, niin valitse “Yes”.

“Change_pass”-kohdassa voit vaihtaa järjestelmään automaattisesti tulevan “pi”-nimisen käyttäjän salasanaa. Oletussalasana on ainakin meidän testaamassamme järjestelmäversiossa “raspberry”.

Valitse “change_locale” ja paina rivinvaihtoa. Tässä kohden valitaan koneen käyttämät merkistöt. Jotta ääkköset näkyisivät oikein, niin valitsemme käyttöön kolme suomalaista merkistöä.

Valitse listasta “fi_FI.UTF-8 UTF-8″, “fi_FI ISO-8859-1″ ja “fi_FI@euro ISO-8859-15″. Valinta tapahtuu välilyöntinäppäimellä.

Valitse koneen oletusmerkistöksi “fi_FI.UTF-8″.

Valitse päävalikosta “change_timezone” ja paina rivinvaihtoa. Tässä kohden asetetaan koneen aikavyöhyke. Valitse “Europe”.

Valitse sijainniksi “Helsinki”.

Päävalikon “memory_split”-kohdassa voi vaikuttaa siihen, kuinka suuren osan keskusmuistista näytönohjain saa käyttöönsä. Jätimme tämän asetuksen oletusarvoonsa eli 64 MT.

Päävalikon “overclock”-kohdassa voit asettaa ylikellotuksen päälle. Muistathan, että jos käytät ylikellotusta, niin Raspberry Pi:n valmistaja ei takaa, että kortti toimii normaalisti – tai ylipäätään ollenkaan. Joten käytä asetusta harkiten. Oletuksena ylikellotus on pois päältä.

Päävalikon “ssh”-kohdassa valitaan, onko SSH-palvelin käytössä. SSH mahdollistaa etäkirjautumisen Raspberryyn verkkoyhteyden kautta. Me kytkimme palvelun “Disable”-valinnalla pois päältä. Oletuksena SSH on päällä. Mikäli jätät SSH:n päälle, niin vaihda koneen oletussalasana joksikin muuksi, ettei joku “epähuomiossa” kirjaudu Raspberryysi internetin kautta.

Valitse päävalikosta “boot_behaviour” ja paina rivinvaihtoa. Valitse avautuvassa ikkunassa “Yes” ja paina rivinvaihtoa. Näin kone tuo käynnistettäessä työpöydän automaattisesti näkyviin. Jos valitset “No”, niin kone käynnistyy komentoriville, jolloin graafisen käyttöliittymän joutuu halutessaan käynnistämään käsin “startx”-komennolla.

Siirry lopuksi tabulaattorilla päävalikon “Finish”-nappiin ja paina rivinvaihtoa. Valitse avautuvassa ikkunassa “Yes” ja paina rivinvaihtoa.

Asetukset ovat nyt valmiit, kone käynnistyy udestaan lukuisten näytölle tulevien tekstimuotoisten viestien säestyksellä ja työpöytä tulee hetken kuluttua näkyviin.

 

Ohjelmapakettien asennus ja päivitys Raspbian-järjestelmässä


Käyttöjärjestelmän lataaminen ja siirto sd-kortille >>
Konfigurointi eli asetusten teko >>


Ohjelmien asennus Linux-koneessa poikkeaa Macistä ja Windowsista.

Raspbianissa se on vielä tavanomaista kryptisempää, koska tähän käytetään pääteikkunassa toimivaa ohjelmaa, jonka käyttäminen hiirellä on siinä määrin epämääräistä, että kannatta käyttää ennemmin näppäimistöä.

Raspbian lataa kaikki ohjelmapaketit suoraan verkosta raspbian.org:n palvelimelta. Raspberryssä tulee siis olla internetyhteys.

Ohjelmapakettien hallintaohjelma on nimeltään Aptitude. Ohjelman kuvake löytyy ohjelmavalikosta, mutta sitä ei kannata käynnistää sieltä. Tämä siitä syystä, että valikosta käytettynä Aptitude ei saa riittäviä oikeuksia ohjelmien asentamiseen.

Ongelman saa kierrettyä käynnistämällä Aptituden niin sanotussa root terminalissa, jolloin käyttöön saadaan ohjelmien asennukseen riittävät pääkäyttäjän oikeudet.

Ensin siis avataan Root Terminal, joka löytyy kuvan osoittamasta kohdasta ohjelmavalikosta.

Root Terminalin komentoriville kirjoitetaan “aptitude” ja painetaan rivinvaihtoa, jolloin ohjelma käynnistyy.

Ensimmäiseksi kannattaa päivittää ohjelmapakettiluettelo ajantasalle. Paina ensin ctrl- ja t-näppäimiä yhtäaikaa, jolloin “Toiminnot”-valikko aukeaa. Siirry nuolinäppäimillä “Päivitä pakettiluettelo”-kohtaan ja paina rivinvaihtoa, jolloin päivitys alkaa. Odota, että päivitys valmistuu.

Siirry nuolinäppäimillä “Asentamattomat paketit”-kohtaan ja paina rivinvaihtoa. Etsi haluamasi ohjelma nuolinäpäimiä ja rivinvaihtoa käyttämällä. Kun löydät halutun ohjelman merkitse se asennettavaksi “+”-näppäimellä. Jos haluat poistaa valinnan, niin se onnistuu “-“-näppäimella. Voit valita useita ohjelmia asennettavaksi samalla kertaa. Ohjelmia voi myös hakea Aptituden “Etsi”-valikon hakutoiminnoilla.

Valittuasi kaikki asennettavat ohjelmat, niin paina “g”-näppäintä tai valitse “Toiminnot”-valikosta kohta “Asenna/poista paketteja”. Ohjelma näyttää tämän jälkeen asennettaviksi valitut paketit. Paina toisen kerran “g”-näppäintä, jolloin varsinainen asennus alkaa. Samalla asentuvat automaattisesti myös kaikki mahdollisesti ilmestyneet ohjelmapäivitykset.

Aptitude lataa nyt kaikki tarvittavat paketit internetistä ja asentaa ne paikoilleen. Tähän saattaa kulua huomattavan pitkä aika, koska Raspberryn prosessori on yksinkertaisesti hyvin pienitehoinen tavallisiin tietokoneisiin verrattuna.

Kun asennukset ovat valmiit ohjelma jää odottamaan, että painat rivinvaihtoa.

Kun ohjelmat ovat asentuneet, sulje Aptitude painamalla “q”-näppäintä. Sulje myös pääteikkuna.