Akkuiskuporakoneet
8.3.2010
AKKUPORAKONE KORHOSELLE
Kari Hautala, kuva
- Back & Decker PS 122
- Bosch Uneo
- Makita 8271DWAE
- Skil 2497
Rakentajalla on poravasara, pari porakonetta ja ruuvinväännin. Kerrostaloasujan komeroon ne tuskin sopisivat. Mutta hänkin tarvitsee ruuvarin kirjahyllyn kasaamiseen, propun seinään taulun ripustamista varten ja mahdollisesti uuden reiän vyöhön joulun jälkeen. Tämän kaiken voisi tehdä yhdellä akkuiskuporakoneella.
Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ”Smith”, joka ei rakenna tai nikkaroi, käyttää porakonetta noin 20 minuuttia vuodessa. Enempää ei käytä varmasti suomalainen, kerrostalossa asuva ”Korhonenkaan”. Tämä oletus mielessämme määrittelimme kriteerit täysin erilaiseksi kuin niin sanotussa tavallisessa akkuporakonevertailussa.
Facebook
Del.icio.us
Akun kapasiteetilla ei juuri ole väliä. Tärkeämpää on latausaika. Kun akku on viime käyttökerralla, vaikkapa kuusi kuukautta sitten jäänyt lataamatta, arvostaa tunnin, puolen latausaikaa. Toinen asia mitä arvostaa, on se, että porakoneen mukana tulee kohtuullinen valikoima poran teriä ja vääntökärkiä. Kolmas tärkeä asia on käytön helppous ja koneen ergonomia.
Laatua arvostava Korhonen panee porakoneen hdottomaksi ylärajaksi 200 euroa ja saa vertailtavaksi Black & Deckerin, Boschin, Makitan ja Skilin.
Kun laukut avattiin, niistä löytyi kolme normaalin näköistä akkuiskuporakonetta ja yksi poravasara, eli Boschin Uneo. Laite on todella oikea, pneumaattisen iskukoneiston sisällään pitävä poravasara.
Vertailun koneissa on portaaton nopeuden säätö, pyörimissuunnan vaihto ja Boschia lukuun ottamatta vääntömomentin rajoitin. Sähkötoiminen moottorijarru, joka pysäyttää pyörimisen liipaisimesta päästettäessä, ei ole tarpeen pikkuporauksissa ja ruuvin väännössä, mutta jos joutuu käyttämään reikäsahaa, sitä oppii arvostamaan.
Kokenut voi valita minkä tahansa tämän joukon koneen, mutta ainakin aloittelijan kannattaa valita Black & Decker. Tarvitsee vain tietää, minkälaisen ruuvin haluaa vääntää tai reiän porata, ja Deckerin Autoselect hoitaa lopun.
Normaalisti kapasiteetti- eli ruuvinvääntökoe sisään/ulos tehdään 6/60 mm:n puuruuveilla lujaan lastulevypakkaan. Lopuksi lasketaan, kuinka monta vääntöä saatiin aikaan. Tämänkertaisessa kokeessa laskettiin vain kymmeneen ja todettiin, että kahdella akulla ja pikalatureilla syntyy jatkuvaa kapasiteettiä enemmän kuin Korhonen koskaan tarvitsee.
Reiät porattiin puuhun ja metalliin. Tässä lähdettiin siitä, mitä koneiden valmistajat lupaavat suurimmaksi poran terän halkaisijaksi kuhunkin materiaaliin. Lupaukset pitivät. Ammattikoneiden vertailussa laitteita rääkätään 120 mm:n reikäsahalla, mutta tässä siihen ei ollut tarvetta. Kymmenen millimetrin täkkipultit upposivat, kunhan niille oli esiporattu reiät.
Kivitalossa tarvitaan iskuporakonetta seinänaapurien mukaan kiusallisenkin usein. Vertailun koneet ovat kuitenkin melko hiljaisia verrattuna esimerkiksi isoon 800 W:n tehoiseen, johdolla ruokittavaan iskuporakoneeseen. Tosin suorituskykykin on toista luokkaa.
Tuskin olemme koskaan - ainakaan tekijöiden mielestä - tehneet yhtä mielenkiintoista vertailua. Selvää voittajaa oli vaikea nimetä. Annettujen pisteiden valossa se on Makita, jolle Skil häviää niukasti.
Antti Purhonen (tiivistelmä TM:n 5/10 artikkelista, s .116-121)
 Osta juttu |
 Tilaa sms:llä |  Tilaa APE:lla |
 Lähetä kaverille |
 Tulosta |