Television katselu muuttuu vihdoin digitaaliseksi. Jo 150 euron sijoituksella tv-ohjelmien lukumäärä enemmän kuin kaksinkertaistuu. Lisäksi kuvan häiriöt häviävät, ja mukaan saadaan koko joukko käyttöä helpottavia toimintoja. Kaikkien kanavien ohjelmatiedotkin ilmestyvät nyt ruudulle yhdellä näppäinpainalluksella.

Digisovittimet: * Digit-All World TFT-900 * Finlux T-420 * Humax CX-1201T * Lemon T1 * Maxinum T-800 FTA * Medion MDT 9010 CF * Nokia Mediamaster 150T * Panasonic TU-CT20E * Philips DTR 1000 * Sony VTX-D800 * Thomson DTI-1001 * Triax DVB 250T

Digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt vastaanottoon sopivia laitteita on tarjolla useammalla valmistajalla. Digiboksien eli digisovittimien hinnat ovat myös laskeneet, ja halvimpia laitteita saa jo lähes sadalla eurolla. Selvitimme mittausten ja koekatselun perusteella, onko edullisimpien vastaanotinten kuvassa, äänessä tai käyttömukavuudessa merkittäviä eroja.

Erilaisia lähestymisiä

Digisovittimia on tarjolla jos jonkinlaisia. Osa laitteista on tehty halvimmalla mahdollisella tavalla, ja niistä on riisuttu kaikki ylimääräiset liitännät. Halusimme kuitenkin vertailuun mukaan vain laitteita, joissa on vähintään yksi RGB-lähdöllä varustettu SCART-liitin sekä erilliset äänilähdöt kotiteatterivahvistimelle. Suurimmassa osassa vertailuun osallistuneista laitteista on myös toinen SCART-liitin, jolloin kuvaa voi tallentaa esimerkiksi videonauhurilla.

Lähes kaikissa vertailun digibokseissa on digitaalinen äänilähtö, jonka kautta kotiteatterivahvistimesta on mahdollista saada aitoa monikanavaääntä. Monikanavainen äänentoisto tietenkin edellyttää, että sitä myös lähetetään. Koelähetyksiä on jo tehty, joten on lupa odottaa parempaa tulevaisuutta.

Muutamassa vastaanottimessa on myös salauksenpurkuun tarvittava Conax-kortinlukija. Ilman kortinlukijaa maksulliset elokuvakanavat jäävät näkemättä. Elokuvia aletaan lähettää jo lähitulevaisuudessa, joten niistä kiinnostuneet valinnevat korttipaikalla varustetun sovittimen.

Ajansiirtoa

Mikäli digi-tv-ohjelmaa haluaa tallentaa esimerkiksi kuvanauhurilla, sovittimessa on hyvä olla edes jonkinlainen ajastin. Tätä tarvitaan, jotta digivastaanotin osaisi tallentavan laitteen tavoin kytkeytyä päälle, ja ennen kaikkea oikealle kanavalle, myös silloin kun ollaan pois kotoa. Kuudessa vertaillussa laitteessa on jonkinlainen ajastin – parhaissa hyvinkin monipuolinen. Philips ja Sony osaavat jopa ohjata sopivalla käyttöjärjestelmällä varustettua kuvanauhuria tai tallentavaa DVD-soitinta suoraan ilman mitään erikoisjärjestelyjä.

Parhaaseen kuvanlaatuun päästään, kun käytetään DVD-tallenninta. Näihin kuva voidaan viedä suoraan RGB-signaalina, jossa tv-kuvan kolme osaväriä kulkee omia johtimiaan pitkin. Näin kuva on erinomaisen terävä, eivätkä mustavalko- ja väriosuudet häiritse toisiaan. Mikäli DVD-tallentimen toisessa SCART-liitännässä on RGB-tulo, yhdelläkin SCART-liittimellä varustetun digisovittimen voi kytkeä suoraan DVD-tallentimeen. Edellytyksenä on, että DVD-tallennin on toisesta SCART-lähdöstään liitetty televisioon.

Kanavanippuja

Digisovittimen virittäminen käyttökuntoon muistuttaa television tai kuvanauhurin käyttöönottoa. Verkossa näkyvät kanavat on viritettävä omille muistipaikoilleen, ennen kuin niitä voidaan katsoa. Tätä ennen on kuitenkin varmistettava, että digitaaliset tv-kanavat voidaan vastaanottaa olemassa olevan antenniverkon kautta.

Digitaaliset tv-ohjelmat on pakattu niin sanottuihin kanavanippuihin eli multiplekseihin. Yksi nippu lähetetään yhden analogisen tv-ohjelman vaatimassa tilassa, mutta nippu voi sisältää yhden tai useampia tv- ja radiokanavia. Esimerkiksi Yleisradion nipussa lähetetään neljän digitaalisen radio-ohjelman lisäksi viittä tv-kanavaa sekä yhtä rinnakkaiskanavaa, joka otetaan käyttöön aina tarvittaessa.

Jotta televisio-ohjelmat mahtuisivat yhden analogisen tv-kanavan taajuustilaan, digitaalista kuvaa ja ääntä on lähetettäessä pakattava. Siihen käytetään MPEG2-järjestelmää, jonka etuna on joustavuus – ohjelmaa voidaan siirtää pienellä tai suurella bittinopeudella. Mitä suurempaa bittinopeutta käytetään, sitä parempilaatuisena kuva nähdään kotivastaanottimesta.

MPEG2-pakkaus on käytössä myös DVD-levyillä. Levylle kuva ja ääni koodataan yleensä 5–9 megabitin sekuntinopeudella. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä kuvanlaatu. Digitelevision bittinopeudet ovat vain luokkaa kaksi tai korkeintaan neljä megabittiä sekunnissa, jolloin kuvanlaadusta on jo tietoisesti tingitty.

Lisäarvoa

Digilähetteen sisältö ei ole pelkkää kuvaa ja ääntä. Mukana kulkee myös suuri määrä dataa, jota käytetään mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Osa datavirrasta on järjestelmän tarvitsemia virheenkorjausbittejä, ja mukana on myös melkoinen määrä erilaisia taulukoita, joiden perusteella vastaanottava laite kykenee purkamaan eri ohjelmien kuvan ja äänen.

Järjestelmän tarvitsemien bittien lisäksi datavirrassa on tekstitelevision ja ohjelmaoppaan sisältöä. Super-teksti-tv on vanhanaikaista merkkipohjaista näyttävämpi, ja se muistuttaa käytöltään ja ulkoasultaan monille tuttuja internetsivuja. Super-teksti-televisiota ei kuitenkaan voi käyttää peruslaitteella, vaan sen vastaanottamiseen tarvitaan MHP-toiminnoilla varustettu digisovitin. Nämä laitteet ovat perusvastaanottimia huomattavasti kalliimpia, eikä vertailun laitteista yksikään ole MHP-yhteensopiva.

Sähköisessä muodossa lähetettävä ohjelmaopas näkyy myös vertailun laitteilla. Ohjelmaopas eli EPG kertoo tv-ruudulla jokaisen kanavan ohjelmatiedot jopa viikon ajalta. Lisäksi ohjelmatietoa on mahdollista listata ohjelmatyypin perusteella. Niinpä ruudulle saa esimerkiksi kaikki illan aikana lähetettävät elokuvat tai vaikkapa urheiluohjelmat. EPG tulee sanoista Electronic Program Guide, ja se saa tv-ohjelmalehden näyttämään vanhanaikaiselta.

Kaiken muun lisäksi jokaisessa tv-ohjelmassa voidaan lähettää tekstitys ja puhe useammalla eri kielellä.

Tekstit esille

Tekstitys on aiheuttanut paljon ongelmia digi-television parivuotisen alkutaipaleen aikana. Heti alussa päätettiin ottaa käyttöön DVB-tekstitys, jossa haluamansa tekstityskielen voi valita. Edellytys tälle on, että tekstitys myös lähetetään useammalla kielellä.

Vain Yleisradio on toistaiseksi lähettänyt normin mukaista DVB-tekstitystä. MTV3 ja Nelonen ovat sivusta seuranneet kokeilun onnistumista, ja nekin ottanevat DVB-tekstityksen käyttöön, kunhan YLE ensin saa yhdessä laitevalmistajien kanssa kaikki ongelmat ratkottua.

Tällä hetkellä ollaan kokolailla lähellä loppusuoraa. Useimmat sovittimet toimivat jo nyt ainakin pääsääntöisesti kunnolla. Jotkut boksit eivät silti vieläkään kykene näyttämään tekstitystä kaikissa tilanteissa oikein. Tällaisiin digisovittimiin on piakkoin saatavilla ohjelmistopäivitys, jolla valmistaja korjaa ongelmat.

Kokeiluissamme Thomson ei näyttänyt tekstitystä. Ongelma on valmistajan tiedossa ja siksi Thomsonin käyttöohjeen välissä on lappu, jossa kerrotaan loka–marraskuussa tulevan päivityksen tuovan mukanaan DVB-tekstityksen.

Päivityksiä ilmassa

Digimaailmassa erilaiset virhetilanteet ovat hyvin yleisiä. Tämän tietää jokainen tietokoneen käyttäjä. Kuten tietokoneissa, vika voi olla joko ohjelmassa, käyttöjärjestelmässä, tietokoneessa tai sitten jonkin osakomponentin yhteensopimattomuudessa.

Sama pätee digisovittimiin. Normit muuttuvat ja niihin tulee lisäyksiä, joiden tarkoitus on lisätä tai parantaa jo olemassa olevia toimintoja. Tässä kilpajuoksussa sekä laitevalmistajan että ohjelmaa lähettävän yleisradioyhtiön on tehtävä parhaansa, jotta yhteistyö laitteen ja lähetteen välillä toimisi mahdollisimman hyvin.

Digisovittimen toimintaa voidaan parantaa muuttamalla laitteen sisäistä ohjelmistoa. Ohjelmisto voidaan päivittää huollossa sarjaportin kautta, mutta käyttäjälle helpoin tapa on ilmateitse tapahtuva päivitys. Tätä niin sanottua OTA-päivitystä (Over The Air) varten maanpäällisestä lähetystoiminnasta vastaava Digita lähettää laitevalmistajan päivityksen verkossaan. Vastaanottimen havaitessa uuden päivityksen se kysyy käyttäjältä luvan lataamiseen.

Parhaimmillaan päivitys latautuu automatiikan avulla yöaikaan. Kun sovittimen virta seuraavan kerran kytketään päälle, ruudulla kysytään, haluaako käyttäjä asentaa päivityksen. Kannattaa vastata kyllä, sillä ohjelmistopäivityksen jälkeen kaikki merkittävät toimimattomuudet poistuvat.

Ilmateitse tehtävän päivityksen toteutustapa on laiteriippuvainen. Asiaan on syytä tutustua käyttöohjetta lukemalla. Joissain laitteissa päivityksen voi tehdä vain huoltoliikkeessä.

Toimintoja

Jokaisen vertailun sovittimen käyttö perustuu valikoihin ja kuvaruutunäyttöön. Kaikissa näytön saa suomenkieliseksi, joskin useimmissa tekstit ovat ensikäynnistyksestä lähtien suomea. Valikot kannattaa käydä läpi heti kanavien virityksen jälkeen, sillä niistä valitaan erikseen puhe- ja tekstityskielen lisäksi käytettävän television kuvasuhde. Sovitin osaa poimia lähetteestä kuvasuhdetiedon ja se vaihtaa 16:9-television sivusuhteen aina oikeaksi. Tähän käytetään joko SCART-johdon ohjausjännitettä tai laitteen itsensä muodostamaa WSS-bittiä.

Muutamassa laitteessa on mahdollisuus pysäytyskuvan käyttöön. Tämä toiminto on kätevä monissa tilanteissa, joissa tuloslistaan tai reseptiin halutaan tutustua paremmin.

Katselun rajoitusmahdollisuus eli lapsilukko on kaikissa. Sen avulla voi lukita yhden tai useamman kanavan ja joissain tapauksissa koko vastaanottimen. Käyttö aukeaa tällöin vain nelinumeroisen koodin näppäilyllä.

Kolmessa laitteessa käyttäjän tylsistymistä voi lieventää pelaamalla. Digit-All Worldissa voi vielä tutkia kalenteria ja omaa biorytmikäyräänsä.

Äänimaailma

Digitaalisen televisiokuvan mukana lähetettävä ääni on stereofonista MPEG1-ääntä. Äänessä voi olla myös Dolby Surround -informaatio, mikäli tv-yhtiö sitä lähettää. Niinpä edes jonkinlainen monikanavainen äänimaailma on aina tarjolla.

Parhaimmillaan ääni on, kun sovittimen kytkee hyvään kotiteatterivahvistimeen optisen tai koaksiaalisen digiäänilähdön kautta. Vielä hienommaksi äänimaailma muuttuu, jos lähetteen ääni on Dolby Digital -koodattua. Monikavaisen Dolby-äänen lähettämistä estää vain sen vaatima tila lähetysvirrassa. DD-ääni ottaa nimittäin lähetyskapasiteetista niin suuren osan, että sen katsotaan heikentävän tarpeettoman paljon kuvanlaatua. Ehkäpä silti saamme edes joissain erityistilanteissa nauttia tv-elokuvan laajennetusta äänimaailmasta.

Turhaa odotusta

Digitaalista tv-kuvaa on lähetetty jo pari vuotta. Digisovitin on kuitenkin vasta nyt alkanut löytää tiensä joka kotiin. Ilman ovat vielä ne, jotka eivät osaa päättää.

Digitaaliseen televisioon liitettiin alussa aivan turhia odotuksia. Puhuttiin vuorovaikutteisuudesta, internetistä ja erilaisista hienoista lisäarvopalveluista. Nyt on huomattu, että jo pelkästään parantunut kuvalaatu ja muutama uusi tv-kanava ovat vähintäänkin riittäviä syitä digiboksin hankkimiselle.

Kaupunkioloissa moni talous on liittynyt kaapelitelevisioverkkoon, jolloin tarjolla on runsaasti ilmaista ja maksullista ohjelmaa. Maaseudulla tilanne on toinen. Ellei satelliittiantennia ole, on tyytyminen neljään perinteiseen kanavaan. Digiboksilla ohjelmatarjonta lisääntyy heti ja kasvaa tulevaisuudessa, kun maksulliset elokuvakanavat alkavat lähetyksensä.

Vaikeissa vastaanotto-oloissa oikean digisovittimen valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Jos tarjolla on vain tasoltaan heikkoa ja kohinaista antennisignaalia, vastaanottimen herkkyys on sen tärkein ominaisuus. Juuri siksi olemme erikseen mitanneet jokaisen laitteen käyttäytymisen heikossa kentässä.

(Tiivistelmä Juha Nykäsen artikkelista TM 16/03, s. 152-162)