Etelämantereen Larsen C -nimisestä jäähyllystä irtosi heinäkuun alussa biljoonan tonnin painoinen ja lähes 6 000 neliökilometrin kokoinen jäävuori.

Irrotessaan jäävuori paljasti altaan poikkeuksellisen ja aiemmin tutkimattoman ekosysteemin. Samalla tämän 120 000 vuoden ajan eristyksissä olleen ekosysteemin tulevaisuus vaarantui. Meriekologit kuvailivat ympäristöolosuhteiden muutosta ”dramaattisemmaksi kuin missään maapallon ekosysteemissä”. Kasviplanktonit ja kalat nimittäin lisääntyvät alueella nopeasti jäävuoren väistyttyä.

Alue julistettiinkin nopeasti ”tieteellisen tutkimuksen kannalta merkittäväksi”. Tämä luokittelu kieltää muun muassa kalastuksen alueella.

Aikaa vastaan kilpailevat tutkijat ovat nyt aloittaneet ekosysteemin tarkemman tutkimisen. Ympäristöjärjestö Greenpeacen johtamassa tutkimuksessa merenpohjan elämää tutkittiin tammikuun aikana sukellusveneellä.

Tutkijat nauhoittivat kymmeniä tunteja videomateriaalia ja ottivat merenpohjasta näytteitä, jotka on nyt toimitettu laboratorioon jatkotutkimuksia varten. Tutkimuksen johtaja, Antarktiksen merielämään erikoistunut meribiologi tohtori Susanne Lockhart Kalifornian tiedeakatemiasta uskoo, että näytteiden joukosta paljastuu tieteelle ennalta tuntemattomiakin lajeja.

British Antarctic Surveyn (BAS) kokoama kansainvälinen työryhmä viettää Etelämantereella kolme viikkoa 21. helmikuuta alkaen. (Kuva: BAS)

”Löydöt saivat minut innostumaan enemmän kuin mikään muu 25 vuoden urani aikana”, Lockhart kertoo The Guardianille.

”Värien ja lajien skaala tietyissä tärkeissä ryhmissä, kuten pehmyt- ja gorgoniankoralleissa sekä vaippaeläimissä ovat todella vaikuttavia. Sammal- ja polyyppieläimet päällystävät merenpohjaa ja saavat sen näyttämään kuin upealta puutarhalta.”

Antarktiksen käärmetähti on yksi A68-jäävuoren alta paljastuneista merenelävistä.

”Merililjat ja niiden sukulaiset koristavat valtavia maljakonmuotoisia lasisieniä. Jos katsoo tarpeeksi tarkasti, voi havaita myös jääkaloja ja mustekaloja. Jopa vesipatsas itsessään on täynnä yllättävän monimuotoista elämää.”

Lockhartin mukaan löydöillä on merkittävä vaikutus Eteläisen jäämeren tulevaisuudelle. Haavoittuvaisten meriekosysteemien tunnistaminen ja niiden sijainnin rekisteröiminen auttavat matemaattisten mallien tekemisessä, jotka auttavat suojelualueiden määrittämisessä.

Myös British Antarctic Surveyn tutkimusryhmän on määrä aloittaa uniikin ekosysteemin tutkimus ensi viikolla. Etelä-Korea ja Saksa pyrkivät aloittamaan tutkimuksen alueella viimeistään ensi vuonna.

Greenpeacen tutkimusryhmän ottamia valokuvia merenelävistä voit käydä ihastelemassa The Guardianin artikkelissa.