Vaikutusvaltaiset miehet ovat käyttäneet asemaansa väärin läpi historian. Egyptistä 1800-luvulla löytynyt muinainen papyruskäärö on vanhin tunnettu dokumentti, jossa syytetään korkea-arvoisen yhteisön jäsenen käyttäneen naisia toistuvasti hyväkseen.

Käärö on Me Too -kampanjan hengessä nostettu jälleen tutkimuspöydälle, kertoo The Independent -sivusto. Se löytyi muinaisen Egyptin pääkaupungin Theban raunioista. Nykyisin alue tunnetaan Luxorina.

Se on kirjoitettu noin vuonna 1200 ennen ajanlaskun alkua Amennakht-nimisen miehen toimesta. Faaraon virkamiehille osoitetussa kirjeessään Amennakht luettelee korkea-arvoisen artisaani Panebin tekemiä moraalisesti ja laillisesti kyseenalaisia tekoja.

”Aviorikoksen tekemistä pidettiin muinaisessa Egyptissä moraalisesti tuomittavana.”

Moraalista ylivertaisuuttaan Amennakht ei kuitenkaan Faaraota lähestynyt. Kirjoitus oli kosto Panebille, joka varasti Amennakhtille ”synnynnäisesti luvatun” viran lahjomalla korkea-arvoisen viranomaisen.

”Isäni kuoltua veljeni Neferhotep otti hänen paikkansa. Vihollinen tappoi Neferhotepin ja vaikka minä olen hänen veljensä, Paneb antoi viisi isäni palvelijaa Preemhabille, joka toimi tuolloin visiirinä. Visiiri nimitti Panebin artesaanimestariksi, vaikka se ei ollut hänen paikkansa”, Amennakht kirjoittaa.

Paneb valvoi Kuninkaiden laakson hautojen rakentamistöitä. (Kuva: Nikater/Wikimedia Commons)

Tekstissä luetellaan Panebin harrastamia ”irstauksia” lukuisien naimisissa olevien naisten kanssa. Pääosin tutkijat eivät kuitenkaan tekstin monitulkintaisuuden vuoksi osaa sanoa, olivatko naiset suostuneet seksuaaliseen kanssakäymiseen Panebin kanssa. Selkeästi Amennakht syyttää Panebia raiskauksesta vain yhdessä tapauksessa.

Tekstin mukaan Panebilla oli tapana myös varastaa esineitä kuninkaallisista haudoista.

Panebin irstailuista Amennakhtille raportoi Panebin oma poika Aapethy, joka todisti useita isänsä rikoksia.

Liverpoolin yliopiston egyptologi Rowland Enmarch kertoo The Independent -sivustolle, että aviorikoksen tekemistä pidettiin muinaisessa Egyptissä moraalisesti tuomittavana.

”Avioituneiden naisten kanssa seksin harrastaminen oli ehdoton ’ei-ei’ – mahdollisesta suostumuksesta riippumatta. Väkisin ottaminen teki rikoksesta vielä paheksuttavampaa.”

”Seksuaaliset rikkomukset eivät välttämättä olleet rikoksia, joista kiinni jääminen tiesi kuolemanrangaistusta. Kuninkaalta varastaminen kuitenkin oli”, Enmarch kertoo ja uskoo Panebin maksaneen rikoksistaan lopulta hengellään.

Siitä, miten Panebin taru lopulta päättyi, ei kuitenkaan ole varmuutta.