Kilpa-ajotaustainen autotoimittaja Robert Koistinen kertoo Oho!-kolumnissaan toimittaja- ja kilpa-autoilijauransa kömmähdyksistä, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

***

Kevätauringon sulattaessa merenjäitä tuli mieleen vuonna 1988 ajettu Pieksämäen jääratakilpailu, joka ajettiin melko kosteissa olosuhteissa.

Radalla oli paljon suuria vesilätäköitä, mutta pahin oli lähtösuoran päässä, ja tietenkin sisäreunassa. Lätäkkö oli pinta-alaltaan kolmen tenniskentän kokoinen, mutta sen syvyydestä ei tiedetty mitään, sillä kaikki kiersivät sen.

Ajoin Saab 900 Turbo -merkkiluokkaa, jossa oli paljon osallistujia. Finaaliin pääsi 12 autoa, ja olin yksi heistä. Jääratakilpailussa kaikki lähtevät vierekkäin, eli lähtö on todella tärkeä.

Heti lähtölipun heilahtaessa ja kytkintä nostaessani tajusin, että lähtö tulee epäonnistumaan täysin. Jäin pahasti sutimaan paikoilleni ja kilpa-autoilijan tavoin syytän tietenkin sitä, että lähtöpaikkani oli paljon loskaisempi kuin muilla.

Edelleni menivät kaikki muut yksitoista autoa, ja jäin toiseksi viimeisestäkin varmaan kymmenisen metriä. Pitkän lähtösuoran päässä kaikki lähtivät nätisti kiertämään suurta vesilätäkköä ulkokautta. Silloin tuli mieleeni harvinaisen hyvä idea.

Päätin, etten kierräkään lätäkköä, vaan vedän täysillä suoraan läpi. Vauhtia ennen vesiallasta oli vähintään 150 km/h tunnissa, niin kyllähän se menee läpi.

Tunne oli erikoinen, sillä auto nousi jotenkin plaaniin, ja vettä lensi aivan järjetön määrä. En nähnyt pitkään aikaa yhtään mitään.

Kun vesi laskeutui, ja pyörät tavoittivat taas kovan jään, oli edessäni enää kaksi autoa. Huono lähtö muuttui hyväksi lähdöksi. Olin silloin nuori ja nopea, joten kykenin myöhemmin kilpailussa ohittamaan myös nämä, ja vaihteeksi rehellisin keinoin. 

Korjattu otsikosta virheellinen viittaus mereen järveksi. Pahoittelut virheestä.

Lue aiemmat Oho!-kolumnit:

Saab-Valmetin toimitusjohtaja antoi minulle ”rekvisiitta-avaimet” – mutta kenelle ne kuuluivat?

Harjoittelin vähän kahdella renkaalla ajamista autolla – Jälkiä korjattiin muutama tunti

Jos vuonna 1988 olisi ollut älypuhelimia, tämä sähläilymme olisi varmasti ollut viraalihitti

TM:n testilabrassa oli kaksi poikkeuksellisen kallista autoa – joten tietysti onnistuin kolaroimaan juuri ne

Kun ajoin Porschella motarilla 300 km/h, takapenkiltä kuului suoraa huutoa – Seuraavana päivänä siitä kirjoitti iltapäivälehti

Tullivirkailija löysi salkustani yhdet alushousut, sukat ja pussillisen kolikoita – Hänellä heräsi nopeasti kysymys

Noudatin nopeusrajoituksia liiankin tunnollisesti – Seuraavaksi olin poliisin ruumiintarkastuksessa kuin mikäkin gangsteri

”Morsian” pitää aina pestä ennen palautusta – Tässä kohtaa taksikuskimme höristi korviaan

Näin sain lempinimekseni Fågel-Robbe – puusta löytyi merkkejä yli kahden metrin korkeudesta

Autoni ei noussut ylämäkeen, joten päätin peruuttaa ja ottaa vauhtia. Huono idea

Menin varhain aamulla lentokentällä kahville – äkkiä minut valtasi olo, että jotain tärkeää puuttuu

Testiauto meni romuksi jo ennen testin alkua – palasia lenteli 20 metrin päähän

”Just let it burn”, minulle sanottiin driftingautossa – ilmassa leijaili huolestuttavan paljon savua

Meille alkoi tulla kiire lentokentälle – ja sitten huomasimme ajavamme väärään suuntaan Juutinrauman siltaa

Ajoin komeasti testiradalta ulos metsään – seuraavaksi kolarointiin liittyi kuvauskopteri

Lukitsin itseni vessaan, mutta keksin pomminvarman keinon päästä sieltä ulos

Olin myöhästyä lentokoneesta, koska sinne oli vaikea saada vietyä stilettiä

Autotestin jälkeen vuorossa oli 2 tunnin lepohetki hotellissa – mutta se muuttuikin tulipalon sammutukseksi

Jäimme talvitestissä kiinni television varastamisesta – eräänä iltana vastaanotosta tuli puhelu

Kaikki meni pieleen – Palautimme testiauton maahantuojalle osittain muovipussissa

Näinkin voi käydä: Jäähdyttelykierroksella testiauton ohjaamossa syntyi nyrkkitappelu

Talvitestissä avautui mahdollisuus käydä hiihtämässä, mutta tämän enemmän pieleen voitelu ei olisi voinut mennä

Insinöörit vertasivat kierrosaikojani oikeaan kilpakuskiin, ja paperit olivat pudota lattialle

Edessä oli niin vaatimattoman näköinen hyppyri, että siitä teki mieli hypätä – huono idea

Autotestin kaikki muistiinpanot olivat iPadin muistissa – ja sitten se mystisesti katosi

Nostin Suzukin kahdelle renkaalle unkarilaisella testiradalla – ”Onko siitä pakko kirjoittaa?”

Suzuki Ignis kaatui väistökokeessa, mutta tehtaan omalla testiradalla meitä odotti jotain vielä oudompaa

Käänsin väistökokeessa kiikkerältä tuntuvan Suzuki Ignisin rattia – seuraavaksi menimme katon kautta ympäri

Corvetten jarruun tuli mystinen vika – mekaanikolla oli vaikeuksia pidätellä nauruaan

Pimeydessä meitä odotti renkaita, betonia ja akselinpaloja – Luojan kiitos ettei ajettu täysiä!

Lainasimme salaa työkaverin sanelukonetta testiajoon, ja seuraukset olivat kohtalokkaat

Kaksi TM:n toimittajaa lähti päiväksi testaamaan autoja – saimme aikaiseksi vain valokuvan toimittajan pakaroista

Rengassavua ja järkyttyneitä ilmeitä – ”Sladi” meni vähän pitkäksi

Fiat Abarthilla törmääminen turvakaiteeseen tuli toimitukselle yllättävän kalliiksi

Vaarallinen nokkakolari oli rengastestissä enemmän kuin lähellä

Tein rallikilpailussa täydessä vauhdissa rajun käännöksen – ja sitten näin yleisön ilmeet

Eksyin Puolassa Kris Meeken ralliautolla – ja pian vasemmalla näkyi iso linna

Ajattelin yllättää Hondan insinöörit 360 asteen käännöksellä, mutta en ottanut huomioon yhtä asiaa

Ajoin Mika Salon autolla seinään