Amatööriastronomi tuli tehneeksi arvokkaan tieteellisen löydön harjoitellessaan uuden järjestelmäkameransa käyttöä, kertovat Kalifornian Berkeleyn yliopiston astronomit.

Argentiinalaisen Víctor Buson ottamiin kuviin yötaivaasta tallentui kaukaisessa galaksissa tapahtunut tähden supernovaräjähdys. Kyseessä on ensimmäinen kerta tähtitieteen historiassa, kun kukaan on onnistunut tallentamaan räjähtävästä tähdestä tulevan ensimmäisen valon kameralla.

Buson kuvia analysoineet Berkeleyn yliopiston tutkijat kertovat datan paljastavan uutta tietoa tähden fyysisestä rakenteesta juuri ennen räjähdystä sekä räjähdyksen etenemisestä.

”Astronomit ovat odottaneet tällaista tapahtumaa pitkään. Supernovaräjähdyksen ensimmäisistä vaiheista on mahdotonta saada informaatiota millään muulla tavalla”, iloitsee Berkeleyn astronomi Alex Filippenko.

”Buson tarjoama data on poikkeuksellista. Tämä on erinomainen esimerkki amatööri- ja ammattiastronomien yhteistyöstä.”

80 miljoonan valovuoden päässä NGC 613 -nimisessä galaksissa tapahtunut supernovaräjähdys näkyi Maassa 20. syyskuuta 2016. Oikeaan paikkaan kameransa kohdistanut Buso otti kuvasarjan kaukoputken läpi. Kuvia tarkastellessaan hän huomasi välittömästi kuvien oikeassa alalaidassa olevan himmeän tähden kirkastuvan selkeästi otosten välillä.

Buson ottamista negatiiveiksi muutetuista kuvista selviää tähden kirkastuneen tasaisesti 25 minuutin ajan. (Kuva: Víctor Buso)

Astronomien mukaan Buson kuvat ovat verrattavissa kosmisen loton voittamiseen. ”Todennäköisyys sille, että onnistuu kuvaamaan supernovaräjähdyksen on yksi sadasta miljoonasta.”

Seuraavan kahden kuukauden ajan tutkijat jatkoivat havaintojen tekemistä SN 2016gkg:ksi nimetystä supernovasta. Eri observatioiden havainnot osoittivat, että kyseessä oli tyypin IIb-supernova.

Tyypin II supernovat ovat valtavia, yli kymmenen Auringon massaisia tähtiä. Suurin osa tähden vedystä on fuusioitunut raskaammiksi alkuaineiksi. Tutkijoiden ajamien teoreettisten mallien mukaan tähden massa oli suurimmillaan noin 20 Aurinkoa, mutta se menetti siitä valtaosan – todennäköisesti kumppanitähdelleen – ennen räjähtämistään.

Buso on merkitty yhdeksi Nature-tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen kirjoittajiksi. Aiheesta lisää yliopiston tiedotteessa.