Ensimmäinen Nokian ”kommukka” esiteltiin jo reilut kahdeksan vuotta sitten. Tuon jälkeen Nokia on hallinnut lähes yksin älypuhelinmarkkinoita. Kenelläkään toisella merkillä ei ole ollut esittää vastaavilla ominaisuuksilla varustettua laitetta. Mutta nyt on. Uunituore, pian kauppoihin tuleva Nokia 9500 Communicator on saanut haastajia sekä puhelin- että kämmenmikrovalmistajien leiristä.

* Nokia 9500 Communicator * PalmOne Treo 600 * Qtek 9090 * Sony Ericsson P910i

Jo muutaman vuoden ajan niin matkapuhelin- kuin kämmenmikrovalmistajat ovat lähestyneet samaa ajatusta monitoimilaitteesta – älypuhelimesta, joka pitää sisällään työkäytössä tarvittavien ajanhallinta- ja toimistosovellusten lisäksi myös langattomat viestintäominaisuudet. Alan kilpailu ja huima kehitys on johtanut siihen, että laitteiden suorituskyky on kasvanut tasolle, joka vielä pari vuotta sitten oli vallalla pöytäkoneissa.

Kaikkein toimivimpaan matkapuhelimen ja kämmenmikron yhdistelmään on tähän mennessä pystynyt vain Nokia omilla kommunikaattorimalleillaan. Piakkoin myyntiin tulevaa, Symbian 7.0 -käyttöjärjestelmällä varustettua Nokia 9500 Communicatoria voi pitää järjestyksessään vähintäänkin jo neljännen sukupolven mallina. Siinä on lähes kaikki herkut, joita ala tällä hetkellä tarjoaa. Laite jatkaa kommunikaattoreille ominaista tuttua tyyliä, mutta antaa aiempaa huomattavasti nopeammat langattomat gprs-, edge- ja wlan-yhteydet. Näistä odotetuin uudistus on ilman muuta wlan, jolla tieto liikkuu jopa 11 megabitin sekuntinopeudella. Nokian kommunikaattoria on mahdollista käyttää ”oikeisiin” toimistotöihin, kuten Microsoft Wordin, Excelin ja PowerPoint-esitysten katseluun ja muokkaamiseen.

Microsoftin leiristä ehkä kovimman vastuksen Nokialle antaa tällä hetkellä PocketPC Phone Edition -käyttöjärjestelmän puhelimeensa lisensoinut taiwanilainen Qtek. Microsoft PocketPC on erityisesti uusille, puhelinominaisuuksilla ryyditetyille kämmenmikroille tehty käyttöjärjestelmä. Isolla värinäytöllä ja kameralla varustetussa Qtek 9090:ssä yhdistyvät kätevästi niin gprs-puhelin, organisaattori, sähköposti kuin nopea langaton wlan-webbiyhteyskin. Suurimpana etuna Qtekissa on se, että siihen löytyy roppakaupalla valmiita Microsoftin PocketPC-ohjelmia.

Haastajan asemaan on asettumassa vahvasti myös PalmOne Treo 600 kämmenmikron, kameran, kalenterin ja puhelimen yhdistelmällään. Parasta myös Treossa on sen runsas lisäohjelmavalikoima. Laitteeseen on saatavana koko laaja PalmOs-kämmenmikrojen ohjelmisto.

Uunituore Sony Ericsson P910i on puolestaan tuttu Symbian-puhelimien maailmasta. Laite on jatkoa edeltävälle P900-mallille. Lähes kaikilla ajateltavissa olevilla herkuilla varustetussa kynäohjatussa älykännykässä on iso värinäyttö, digitaalikamera, kaikki uusimmat kuvaviestiominaisuudet, nettiselain, mp3-soitin sekä mahdollisuus myös lyhyiden videoklippien esittämiseen. Uutena ominaisuutena laitteeseen on lisätty pda-käytössä tarpeellinen kirjoitusnäppäimistö.

Kannettavilla kämmentietokoneilla tehdään muistiinpanoja, haetaan tietoja tai selataan siihen tallennettuja kalenteri- ja yhteysmerkintöjä. Rajallisten muisti- ja tietoturvaominaisuuksien takia niihin ei kuitenkaan kannata varastoida kovin paljon tietoa.

Älykännykkä ja toimiston tietokone pysyvät ajan tasalla, kun ne säännöllisesti synkronoidaan keskenään. Synkronointi käy joko kaapelin tai Bluetoothin kautta ja joissakin jopa gprs-yhteyden yli. Nokiassa tulee mukana tätä tarkoitusta varten erityinen teline, joka toimii samalla myös latauspaikkana.

Älypuhelinominaisuuksilla varustetun laitteen ominaisuuksiin kuuluu myös se, että sillä pystyy tarvittaessa käyttämään useita sovelluksia samanaikaisesti. Lisäksi älykännnykän voi kytkeä erityiseen tilaan, jossa puhelinosa kytkeytyy pois toiminnasta. Asetus ei kuitenkaan estä laitteen muuta käyttöä, kuten esimerkiksi musiikin kuuntelua ja pelien pelaamista tai muistiinpanojen ja sähköpostiviestien työstämistä lennon aikana.

Ikävä kyllä älykännykkä ei ole parhaimmillaan puhelimena. Tavallista matkapuhelinta leveämpi ja painavampi laite istuu myös huonosti käteen, ja varsinkin herkkä kosketusnäyttö on koko ajan alttiina virhepainalluksille.

Tietokonemaisesti toimivalla laitteella ja käyttöliittymällä on siitäkin omat haittansa. Mitä enemmän matkapuhelimiin tuodaan pc:stä tuttuja toimintoja, sitä enemmän niistä tulee myös vaikeampia hallita ja käyttää. Myös älykännykän akun loppuminen kesken kaiken voi tuottaa ylimääräistä työtä ja päänvaivaa.

Alkuvaiheessa eniten päänvaivaa aiheuttaa puhelimen käyttöliittymä. Ehkä silti suurimpana vaarana on jäädä älypuhelimen tai kommunikaattorin koukkuun lopullisesti. Kun kaikki tärkeät tiedot on tallennettuna yhdelle ja samalle laitteelle, sitä joutuu myös kantamaan mukana jatkuvasti. Mutta entä sitten, kun älykännykkä varastetaan, tai se putoaa veteen? Koskahan laitteessa olevat tiedot tulikaan viimeksi siirrettyä talteen tietokoneen muistiin?

(Tiivistelmä Raimo Ylösen ja Ilkka Herttuan artikkelista TM 18/04, s. 26-31)