Italialaiset tutkijat ovat löytäneet noin 300 Länsi-Rooman valtakunnan aikaista kultakolikkoa sisällään pitävän vuolukiviruukun sekä kultaharkon hylätyn teatterin kellarikerroksesta Pohjois-Italian Milanon kaupungin lähistöltä. Kolikot löytyivät arkeologisten kaivausten yhteydessä, kertovat muun muassa Gizmodo– ja The Local Italy -sivustot.

Ruukun rahat ovat peräisin 400-luvulta, ja itse ruukku taas 300- ja 500-lukujen välistä.

Kätkö löydettiin viime viikolla yli 20 vuotta sitten hylätyn ja pian purettavan Teatro Cressoni -teatterin pohjakerroksen lattian alta. Teatteri sijaitsee Comon kaupungissa 50 kilometrin päässä Milanosta.

Kaksikorvainen amfora-mallinen ja tuntematonta tyylisuuntausta edustava raharuukku lähetettiin sisältöineen Milanossa sijaitseviin Italian kulttuuriministeriön tiloihin tutkimuksia varten. Arkeologit ovat toistaiseksi analysoineet vasta 27 kultakolikkoa. Poikkeuksellisen hyvin säilyneet kultakolikot ovat noin neljän gramman painoisia eli ne ovat painoluokaltaan noin 10 sentin eurokolikon tapaisia.

(KUVA: MiBAC)

Kyseiseltä ajanjaksolta lähtöisin olevat, 400-luvulla vielä hyvin arvokkaat kultakolikot eli solidukset ovat todella harvinaisia siitä syystä, että 400-luvun Länsi-Rooman talousjärjestelmän valuuttajärjestelmä oli melko huonolla mallilla.

Tähän mennessä tarkasteltuihin kultakolikkoihin oli lyöty Länsi-Rooman viiden eri keisarin kasvokuvaleima kunkin hallintokauden mukaisesti. Hallintokausien vuosilukujen pohjalta johtopäätöksen vetäen nuorimmat kolikot ovat mahdollisesti peräisin vuodelta 474, kuten MiBAC -kulttuuriministeriön numismaatikko (rahatieteilijä) Maria Grazia Facchinetti totesi maanantaina järjestetyssä pressitilaisuudessa uutiskanava CNN:n mukaan.

(KUVA: MiBAC)

”Emme tiedä vielä tarkasti löydöksen kulttuurillista ja historiallista merkitystä, mutta tämä alue on osoittautumassa oikeaksi aarteeksi arkeologian alallemme”, kommentoi Italian kulttuuriministeri Alberto Bonisoli löydöstä italiankielisessä lausunnossa.

”Ruukun omistaja mitä varmemmin hautasi sen niin, että sen pystyi noutamaan hätätapauksessa. Kolikot oli pinottu rulliin samantapaisesti kuin nykypäivän pankeissakin”, Facchinetti jatkoi maanantaisessa pressitilaisuudessa.

Hän epäilee, että kolikot eivät kuuluneet yksityishenkilölle, vaan pankille tai liikeyritykselle.

The History Blog -sivusto nosti myös toisen omistajateorian pöydälle.

Sen mukaan löytöpaikka on vain muutaman jalan päässä (yksi jalka = 30,48 senttimetriä) roomalaisen kaupungin keskusaukiosta, jossa kauppiaat, pankit sekä temppelit olisivat harjoittaneet vilkasta käteiskauppaa. Keskusaukion alue oli samalla myös eliittinaapurusto. Teoria väittääkin, että yksityishenkilön omistajuutta ei voida täten sulkea pois.

Kolikoiden täsmällistä arvoa ei ole vielä arvioitu, mutta Italian media esittää, että kyse on miljoonista euroista.

Redditin käyttäjät puolestaan spekuloivat, että niiden arvo olisi liikkunut katoamisajankohdan aikoihin nykypäivän valuutassa 690 300 ja 1,3 miljoonan euron välimaastossa.