Auringon koronan silmukoissa on energiaa, jota ei ole aiemmin tunnettu. Tutkijaryhmä on pystynyt määrittämään fyysikaaliset mekanismit, jotka lämmittävät ulointa kaasukehää jopa miljoonaan asteeseen ja vielä sitäkin lämpimämmäksi.

Fyysikkojen tutkimusryhmän tulos saattaa ratkaista Auringon mallintamisen liittyneitä haasteita.

Tutkimusryhmää johti fyysikko Gregory Fleishman New Jersey Institute of Technologystä Yhdysvalloista. Ryhmän artikkeli on ilmestynyt tieteellisessä lehdessä Astrophysical Journal.

Aiheesta uutisoi Science Daily.

Auringon korona on ihmissilmin havaittavissa ainoastaan aurinonpimennyksessä. Tuolloin se näkyy leimuavana plasmakehänä auringon ympärilllä. Sen epäsäännöllisessä muodossa näkyvät tuolloin Auringon magneettikentän voimaviivat.

Lähtökohtana tutkimuksessa tutkijoiden mukaan oli, että he tiesivät ”jotain todella kiehtovaa” tapahtuvan fotosfäärin eli Auringon näkyvän pinnan ja koronan välillä.

Tiedossa oli, että näissä kahdessa kerroksessa on huomattavasti erilainen kemiallinen koostumus. Lisäksi plasman lämpötila kohoaa voimakkaasti kerrosten rajalla.

Tutkijat ovat NASA:n SDO-satelliitin aineistoista saaneet selville, että koronassa on alueita, joissa on enemmän raskasmetalli-ioneja magneettisissa silmukoissa. Ne ovat magneettikenttien tihentymiä, joissa on sähkövirtaa.

Kuvissa, jotka on saatu tallennettua erittäin lyhytaaltoisilla ultraviolettiaaltojen taajuudella (EUV), näkyy voimakkaasti varautuneita ja laajoja metallitihentymiä. Ne ovat moninkertaisesti varautuneita verrattuna yksielektronisiin vetyioneihin. Tilanne on hyvin erilainen kuin mikä vallitsee fotosfäärissä.

Metalli-ionit ovat tutkijoiden ”ioniansoiksi” kutsumissa kohdissa, jotka sijaitsevat kehämäisten kaasupurkausten juuressa.

Näiden ”ansojen” olemassaolo antaa tutkijaryhmän mukaan viitteitä siitä, että siellä on voimakasenergisiä kaasupurkauksia, jotka ovat kuluttaneet loppuun metalli-ionit. Sen vuoksi ne ovat tähän mennessä jääneet havaitsematta EUV-taajuuksien alueella.

Havaintojensa perusteella tutkijat ovat sitä mieltä, että koronassa saattaa olla enemmän energiaa kuin mitä EUV-taajuuksilla on suoraan pystytty mittaamaan. Energia on nähtävissä kuitenkin vain muilla aallonpituuksilla.

Tutkijat toivovat, että seuraavaksi he voisivat yhdistää oman tutkimustietonsa aineistoihin, joita on tarkasteltu mikro- ja röntgenaalloilla.