Itä-Australian rannikon tuntumasta on löytynyt aiemmin tuntematon merenalainen vuorijono. Vuoret ovat osittain jopa 3 000 metriä korkeita. Niitä ei ole aiemmin havaittu, sillä korkeimpienkin huippujen päällä on vielä noin kaksi kilometriä merivettä.

Vuorien muoto vaihtelee. Pohjassa on teräviä huippuja mutta myös laajoja tasankoja, joita täplittävät kartiomaiset kukkulat.

Vuorijono sijaitsee 400 kilometriä Tasmaniasta itään. Löydön teki Australian hallituksen riippumaton tieteellinen tutkimuslaitos CSIRO. Tutkijat olivat Investigator-aluksella kartoittamassa ravintoainetasojen ja kasviplanktonin käyttäytymisen välistä vuorovaikutusta Itä-Australian virrassa.

Australian kansallisen yliopiston tutkijat tekivät tutkimusta hyödyntämällä säteittäistä keilausmenetelmää, jota hyödynnetään erityisesti merenpohjan tutkimuksessa. Sen avulla tutkijat saivat merenpohjasta yksityiskohtaisia kuvia.

”Tämä on hyvin monimuotoinen maisema ja epäilemättä biologinen ’kiehuva pesäke’, jossa on häikäisevä kirjo merielämää”, kuvaa merigeotieteilijä Tara Martin CSIROsta.

Tutkijat ovat melko varmoja, että merenalaiset vuoristot ovat syntyneet, kun Australia ja Etelämanner irtaantuivat. Tämä tapahtui noin 30 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin maankuoreen syntyi repeämä, joka puski mantereita erilleen. Myös Tasmanian arvioidaan syntyneen samassa yhteydessä.

Tutkijat uskovat, että merenalainen vuoristo toimii ehkä suunnistusmerkkeinä esimerkiksi muuttaville ryhävalaille. Tutkijat havaitsivat ryhävalaita, jotka olivat muuttamassa talvisilta lisääntymisalueiltaan kesän ruokinta-alueille. Lisäksi muuttoa tekivät pallopäävalaat. Eteläisen pallonpuoliskon kesä on pian alkamassa.

Tutkijat havaitsivat muuttomatkalla olevia ryhävalaita Tasmanianmereltä, josta löytyi aiemmin tuntematon merenalainen vuoristo. Tutkijat arvelevat, että vuoristo toimii suunnistusmerkkinä valaiden lisäksi mahdollisesti myös linnuille.