Autoalan Keskusliitto (AKL) julkaisi tiistaina jälleen perinteisen suhdannebarometrinsä, joka perustuu autoalan toimijoille tehtyyn kyselyyn. Jo aiemmin Autotuojat ry on ennustanut tälle vuodelle 126 000 uuden henkilöauton myyntiä, mikä tarkoittaa runsaan kuuden prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

Ala on nyt toipunut viime vuoden alun autoverokeskustelun aiheuttamasta markkinahäiriöstä. ”Uusien autojen myyntimäärä ei ole ratkaiseva tekijä. Pärjäämme kyllä 110 000 auton myynnilläkin, mutta sen pitää olla ennustettavaa. Isot muutokset ovat myrkkyä”, sanoo AKL:n hallituksen puheenjohtaja kauppaneuvos Heikki Häggkvist.

Autoliikkeiden mukaan asiakastiedon hallitseminen ja hyödyntäminen on tällä hetkellä avainasemassa Suomen autoalan kehityksen kannalta.

Autoalan toimijat arvioivat, että huolto- ja korjaamotoiminnan kannattavuus saattaa hieman parantua tänä vuonna. Vaihtoautokaupan kannattavuuden kasvuun ei puolestaan uskota muun muassa dieselhenkilöautojen jälleenmyyntiarvoon liittyvistä epävarmuuksista johtuen.

Autoala kannattaa valtion tämänhetkistä politiikkaa alentaa autoveroa portaittain vuodenvaihteessa ja toivoo, että sitä jatkettaisiin myös seuraavalla hallituskaudella. Tosin Tekniikan Maailman selvityksen mukaan vain osa autoveroalennuksesta on päätynyt kuluttajahintoihin.

Viime vuonna alkanut erilaisten uusien, myös yksityisasiakkaille suunnattujen leasingpalveluiden ja osamaksujärjestelyjen suosio jatkaa kasvuaan. Autoalan ympärillä operoivat muut toimijat kuten rahoituslaitokset ja vakuutusyhtiöt ennustavat näiden palvelujen suosion kasvavan vielä nopeammin kuin mitä autoliikkeet arvioivat.

Ruotsissa jo muutama vuotta sitten alkanut yksityisleasingin suosion kasvu on ollut pääsyy siihen, että uusien autojen myynti on siellä kasvanut noin 250 000 auton tasolta viime vuoden liki 390 000 autoon. Tästä on ollut seurauksena luonnollisesti vaihtoautotarjonnan kasvu. Ruotsi on noussut ensi kertaa Saksan ohi suosituimmaksi maaksi, josta Suomeen tuodaan käytettyjä autoja. Kehitystä on tukenut kruunun kurssi.

Viime vuonna tuotiin maahan käytettynä henkilöautoja liki 30 000 eli 19 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yli kolmannes tuli Ruotsista. Käytettyjen tuonnista 58 prosenttia oli dieseleitä, kun uusien autojen myynnistä dieselien osuus oli 30 prosenttia.

Uusien autojen myynnissä tuhatta asukasta kohti Suomi on edelleen selvästi muita Pohjoismaita jäljessä. Kun Suomessa luku on 21 autoa/1000 asukasta, Norjassa se on 30, Ruotsissa 37,5 ja Tanskassa 38,5 autoa, vaikka siellä autovero on Suomea suurempi. EU:n alueella keskiarvo on 29 autoa tuhatta asukasta kohti.

Romutuspalkkio on osoittanut toimivuutensa, vaikka Autoalan mielestä autokannan uusiutumisvauhti on edelleen liian hidas. Sen sijaan sähköautojen hankintatuki ei ole ollut riittävä saadakseen yksityishenkilöitä liikkeelle, sillä hankintatuen avulla on toistaiseksi myyty alle sata uutta sähköautoa.

Dieselkysymystä AKL:n toimitusjohtaja Pekka Rissa arvioi näin: ”Suomessa tuskin tullaan rajoittamaan tai kieltämään dieseleitä päästösyistä. Saksassa on tällä hetkellä varastoissa satojatuhansia EU5-tason dieseleitä, joista osa varmasti päätyy Suomeenkin, mutta pääosin niiden myynti on suuntautunut Itä- ja Etelä-Eurooppaan.”

Autoalaa ja yhteiskuntaa muutenkin puhuttaviin yhteiskäyttöautoihin Rissalla ei riitä luottoa: ”En usko, että Suomessa ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta yhteiskäyttöautoilla saadaan tehtyä kannattavaa liiketoimintaa.”