Kun edellisen kerran testasimme näiden samojen automerkkien huollot, kiinnittyi huomio erityisesti asiakaspalveluun. Huoltoseloste ei löytänyt tietään asiakkaalle saakka ja palvelu oli muutenkin heikkoa. Nyt kahden vuoden kuluttua palveluun oli satsattu huomattavasti, mutta auton vikakohteiden löytäminen ja korjaaminen oli entistä kehnompaa.

MERKKIHUOLLOT: * BMW * Citroën * Fiat * Mazda * Opel * Skoda

Perinteinen merkkihuoltovertailu tehtiin vuoden 2003 myyntitilaston sijoilla 7–16 oleville automerkeille. Mukana oli viisi samaa merkkiä kuin kaksi vuotta sitten tekemässämme vertailussa. Ainoastaan Peugeot oli vaihtunut Opeliin. On siis mielenkiintoista verrata, onko huoltotoiminta näiden merkkien osalta parantunut, vai onko menty peräti takapakkia.

Mukana vertailussa olivat siis automerkkeinä BMW, Citroën, Fiat, Mazda, Opel ja Skoda. Jokaiselta merkiltä otettiin mukaan kolme korjaamoa, joista yksi sijaitsi pääkaupunkiseudulla, yksi Tampereella ja yksi Turussa.

Huollon tarkastuskohteiksi oli valittu autoihin helposti tulevia vikoja. Mukana oli muutama palanut polttimo, huono tuulilasinpyyhkimen sulka, toimimaton äänimerkki ja alhainen vararenkaan ilmanpaine. Lisäksi teimme autoon nestevuodon ja irrotimme jarruputken kiinnikkeestään. Huollon viitseliäisyyttä tarkastelimme vielä vajaan pesunestesäiliön ja kuivien ovensaranoiden avulla.

Testissämme oli vain yksi vika, joka huomattiin kaikissa korjaamoissa. Huollettava auto tuli takaisin joka paikasta rekisterikilven valo korjattuna. Tämän perusteella on outoa, että kaukovalon ja peruutusvalon rikkinäisyyttä eivät huomanneet läheskään kaikki korjaamot.

Aikaisemmin vaikeaksi osoittautunut lukkojen ja saranoiden voitelu oli tällä kertaa tehty lähes kaikilla korjaamoilla, samoin tuulilasin pesunestesäiliön täyttö. Outoa, että toinen tuulilasin pesuun liittyvä tarkastus oli jäänyt tekemättä huomattavasti useammalta. Vain kahdeksan korjaamoa oli huomannut viallisen pyyhkimen sulan ja vaihtanut sen. Ne, jotka hommansa olivat hoitaneet, lisäsivät laskuun kohtuullisen suuren summan vaivanpalkakseen.

Vaikeimmaksi löydettäväksi osoittautui jarruputken kiinnitys. Ainoastaan Skodan Espoon toimipiste oli havainnut vian. Muilta korjaamoilta havainto oli jäänyt tekemättä.

Myös palvelu arvosteltiin samaan tapaan kuin ennenkin. Tällä kertaa lähes kaikki antoivat huoltoselosteen asiakkaalle mukaan. Ainoastaan BMW:n politiikkaan ei huoltoseloste tunnu kuuluvan. Yksikään BMW-liikkeistä ei sitä täyttänyt, tai ainakaan asiakkaalle saakka toimittanut. Citroënilla oli parissa korjaamossa unohtunut mekaanikon allekirjoitus, Opelilla yhdessä. Muuten suoritukset olivat tältä osin täydellisiä.

Aivan täydelliseen suoritukseen korjaamot pääsivät auton luovutuksessa. Auton avaimia ei tarvinnut kysellä kassalta, vaan jokaisessa korjaamossa löytyi töiden vastaanotossa joku henkilö, joka auton luovutti. Näin asiakkaalla oli mahdollisuus kysyä autoon ja sen huoltoon liittyviä asioita heti autoa noudettaessa.

Useimmissa korjaamoissa asiakas todella joutui erikseen kysymään saadakseen tietoja huollosta. Laskun vapaaehtoinen läpikäynti oli huomattavan heikkoa.Asiakkaalle jäisi huollosta kokonaisuudessaan parempi kuva, mikäli työnjohtaja vaivautuisi käymään autolle tehdyt toimenpiteet seikkaperäisesti läpi. Mutta kuten sanottu, on jo suuri etu, että autoa ei luovuta kassa, vaan sellainen henkilö, jolla on mahdollisuus vastata asiakkaan kysymyksiin.

Edellisen vertailumme lopussa pystyimme toteamaan yhden korjaamon näyttäneen, että täydellistäkin työtä voidaan tehdä, jos halutaan. Toivoimme muiden ottavan tästä korjaamosta mallia, mutta niin ei ole käynyt. Palvelu on kahden vuoden takaisesta parantunut selvästi, mutta huollon laatu on pudonnut lähes yhtä paljon. Toivottavasti seuraavaan korjaamovertailuun saadaan selvä parannus huollon laatuun ja kyllä palvelussakin vielä riittää varaa petrata. Molempien nostaminen kiitettävälle tasolle ei pitäisi olla korjaamoille ylivoimainen tehtävä.

(Tiivistelmä Heikki Parviaisen artikkelista TM 10/04, s. 48-55)