Ilmastoidut autot ovat viime aikoina yleistyneet. Eikä ihme. Kyseessä on todellinen mukavuus- ja jopa turvallisuusvaruste. Kun kuljettajalla on helpompi olla, voi ajamiseenkin keskittyä paremmin. Mutta entä sitten, kun viileä puhallus lakkaa? Onko ilmastointilaite jo niin arkipäiväinen varuste, että sellainen osataan myös korjata? Tässä kysymys, jota lähdimme ratkomaan.

Ilmastointilaitekorjaamot: * Action Car Service Oy * Autohuolto Nykänen Oy * Huoltorep Oy * Länsiauto Oy * Pellen Paja Oy * Pohjois-Helsingin Auto Oy * Shell Konala

Uudehkon auton ilmastointi on yleensä kunnossa, mutta liikenteessä on myös vanhempia autoja, joissa on ilmastointilaitteita, ja niissä saattaa varsin yleisesti esiintyä ongelmia. Noin kymmenen vuotta vanhat laitteistot alkavat jo kaivata huoltoa ja usein myös varsinaista korjaamista. Näin kävi myös eräässä meidän autossamme viime kesänä juuri pahimpaan helleaikaan. Syntyi luonnollinen ”tilaus” ajankohtaiselle vertailulle.

MONENKIRJAVIA KORJAAMOITA

Vertailun aluksi selvitimme pääkaupunkiseudulla olevia autokorjaamoita, jotka ilmoittivat korjaavansa myös ilmastointilaitteita. Kaikki korjaamot eivät tällaista palvelua tarjoa. Vertailupaikat muodostivat lopulta hyvin moninaisen joukon. Mukana oli testiauton (Opel Omega vm. -95) suuren merkkihuollon lisäksi yksi huoltoasema sekä viisi pienempää ”villiä” autokorjaamoa.

Korjaukseen aikaa varatessamme kerroimme ilmastointilaitteen tuntuneen loppukesästä heikkotehoiselta. Jos korjaamolta kysyttiin jotain teknistä kysymystä, emme tienneet siihen vastausta. Jos korjaamo esimerkiksi tiedusteli, mikä kylmäaine järjestelmässä oli, emme tienneet sitäkään. Tuskinpa kovin moni muukaan autoilija kylmäaineensa laatua tietää.

Annoimme korjaamoille vapaat kädet vian etsimiseen. Emme erikseen kyselleet korjauksen hintaa emmekä yrittäneet hoputtaa aikataulussa. Korjaukseen sai kulua se aika, minkä se vaatisi.

KAKSI VIKAA

Testiautoon oli vertailua varten tehty kaksi erillistä vikaa.

Normaalisti auton ilmastointilaite menettää hiukan järjestelmässä olevaa kylmäainetta. Menetetty määrä on noin 50–70 grammaa vuodessa, mutta määrä voi vaihdella huomattavastikin.

Mekin panostimme kylmäaineen häviämiseen. Poistimme sitä runsaasti ennen kuin veimme auton korjaamolle. Omegan järjestelmässä kuuluisi olla 950 grammaa kylmäainetta, mutta testiautossamme sen määrä oli vain 450 grammaa. Tämän olisi pitänyt herättää epäilyksiä vuodosta, mutta toisaalta auton käyttöikä ja ajokilometrit huomioon ottaen (8 vuotta/noin 140 000 km) hävikki olisi voinut olla normaaliakin.

Kylmäaineen vajaus oli vain syöttinä. Todellinen vika tehtiin lauhduttimen puhaltimeen.

Lauhduttimessa on kaksi puhallinta, jotka toimivat kahdella eri pyörimisnopeudella. Tai niiden olisi pitänyt toimia. Rikoimme autosta sähköjärjestelmän puhaltimen ykkösnopeuden releen, jolloin ainoastaan toinen puhaltimista oli toiminnassa, ja sekin vain suuremmalla nopeudella. Käytännössä tämä aiheutti sen, että ilmastointilaitteen korkeapuolen paine nousi yli ohjearvon. Kun tuuletin sitten kytkeytyi suoraan suuremmalle nopeudelle, järjestelmän paine putosi nopeasti. Seurauksena oli tuulettimen toiminta vain lyhyissä seitsemän sekunnin jaksoissa noin 15 sekunnin välein.

SUURTA HAPAROINTIA

Autoa eri korjaamoihin viedessämme huomasimme välittömästi, että ilmastointilaitteiden huollossa on hieman uskon puutetta. Monessa paikassa myönnettiin heti, että ainoa tehtävissä oleva ”korjaus” on kylmäaineen lisäys. Jos se ei auttaisi, niin sitten seuraavalla kerralla voitaisiin kokeilla jotain muuta.

Veimme testiauton välittömästi kunkin korjauksen jälkeen laboratorioomme. Siellä kytkimme autoon ilastointilaitteen huoltoyksikön ja selvitimme, mitä laitteelle oli tehty. Lähes aina vastaus oli sama: kylmäaine ja vuodonilmaisin laitettu, ei muuta.

Korjaamoissa ei näyttänyt olevan edes hajua siitä, mitä muuta kylmäaineen täytön ja vuodonilmaisimen lisäämisen lisäksi voitaisiin tehdä. Minkäänlaista kykyä todelliseen vianhakuun ei esiintynyt, tai sitten siihen ei vain haluttu uhrata aikaa, koska ei voitu olla varmoja tuloksesta.

Yleisesti korjaamot tuntuivat sentään tuntevan omat työkalunsa ja niiden käytön, mutta kaikkein heikoimmassa tapauksessa ei tunnettu edes omaa mittalaitetta. Autoa korjauksesta hakiessamme työ oli usein vielä pahasti kesken, ja useampi henkilö ihmetteli testerin antamaa vikakoodia, joka liittyi jotenkin painevaihteluihin. Testeri toimi kuten pitikin, mutta kukaan ei osannut tulkita sen antamaa informaatiota. Lopulta korjaamon henkilökunta yhteisellä päätöksellä vain totesi Opelin ilmastoinnin olevan kunnossa ja kylmäainettakin olevan riittävästi. Valitettavasti nämä johtopäätökset olivat vääriä.

Vertailussa parhaimmiksi arvioidut korjaamot tekivät monessa suhteessa kyllä hyvää työtä, mutta yksikään ei selviytynyt tehtävästään kunnialla. Puhaltimen vikaa ei löydetty, ja tämän vuoksi autoa ei saatu täysin kuntoon. Palvelu oli kuitenkin kohtuullisen hyvää, ja kylmäaineet sekä väripanos oli laitettu esimerkillisesti, mitkä useimmissa tapauksissa ovatkin riittäviä toimenpiteitä. Korjaamot päätyivät poikkeuksetta helpoimpaan ratkaisuun. Ne päättelivät, että järjestelmässä on joko vuoto tai sitten se on kunnossa, ja koska vuotoa ei löytynyt, oli loogista olettaa, että heikko teho johtui pelkästään normaalista kylmäaineen vähenemisestä.

KOSKA ilmastointilaitteen komponentit ovat kalliita, ei laitteistoa kannata päästää korjauskuntoon. Kalliit korjaukset pystyy välttämään parhaiten ennakoinnilla. Meillä Suomessa suurin syy vikoihin on se, että ilmastointilaitetta käytetään vain muutamana kesäkuukautena. Kun laitteisto on talven käyttämättä, tiivisteet kovettuvat ja vuotomahdollisuudet lisääntyvät. Ilmastointia kannattaa käyttää viikoittain, jotta tiivisteet saavat voitelun ja pysyvät joustavina. Myös talviaikana täytyisi yrittää vaikkapa kerran kuukaudessa löytää lämmin paikka, jossa ilmastointi suostuisi käynnistymään. Järjestelmä ei lähde pakkasella toimimaan, mutta jo kauppakeskuksen lämpimässä parkkihallissa on riittävän lämmintä. Toinen ennakointikeino on käyttää ilmastointilaite tarkastuksessa vähintään kahden vuoden välein. Tarkastuksen yhteydessä tutkitaan vuodot, poistetaan alipaineen avulla järjestelmästä kosteus ja täytetään oikea määrä kylmäainetta.

(Tiivistelmä Heikki Parviasen artikkelista TM 8/04, s. 64-69)