Tekniikan Maailman rengastestit ovat vuodesta toiseen odotettuja juttuja sekä autoilijoiden, rengasvalmistajien että rengasmyyjien keskuudessa. Toisin kuin autojen ja muiden laitteiden tapauksessa, renkaiden ominaisuuksia kuluttajan on käytännössä mahdotonta arvioida.

Testin tulokset vaikuttavat vääjäämättä renkaiden myyntiin, ja saattavat heiluttaa jopa rengasvalmistajan pörssikurssia, joten menestys testissä on tärkeää.

Viime vuoden helmikuussa paljastunut Nokian Renkaiden huijaus nosti puheenaiheeksi rengastestien luotettavuuden ja valmistajien vaikutusmahdollisuuden testituloksiin.

Tämä katsaus pohjautuu pääosin TM:n numerossa 5/16 julkaisemaamme juttuun TM:n rengastestimenetelmistä, mutta se päivitetty muun muassa lukijoilta saamiemme kysymysten pohjalta.

Mikä renkaiden testauksessa on niin vaikeaa?

Renkaiden testaaminen on paljon hankalampaa ja monimutkaisempaa kuin voisi kuvitella, olipa kyse kesä- tai talvirenkaista. Rengastestauksessa totuudenmukaisten tulosten varmistaminen on erityisen haasteellista.

Toisin kuin monen muun tuotteen testauksessa, renkaille ei ole juuri absoluuttisia tuloksia. Renkaan jarrutusmatka voi erilaisista sääolosuhteista riippuen olla tänään 35 metriä, mutta huomenna 40 metriä, samalla autolla ja samoin menetelmin mitattuna.

Rengastesteissä kyse on vain renkaiden keskinäisestä vertailusta ja laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tulosten varmistamiseksi on aina tehtävä suurempi koesarja, jossa voidaan todeta, säilyykö renkaiden keskinäinen järjestys.

Asiaa vaikeuttaa vielä se, että keliolosuhteilla on vaikutus paitsi absoluuttiseen tulokseen, myös renkaiden keskinäiseen järjestykseen, erityisesti talvirenkaita testattaessa. Rengas A voi olla parempi kuin B tietyssä kelissä, mutta toisissa olosuhteissa järjestys voi olla toinen. Siksi kokeet on tehtävä useampaan kertaan eri keleissä ja käytettävä tulosten keskiarvoa.

Näin perusteelliseen testaamiseen tai edes renkaiden ostamiseen omalla kustannuksellaan ei varsinkaan pienemmillä lehdillä ole mahdollisuuksia. Niinpä rengasvalmistajallekin aukeaa houkutus toimittaa testiin viritettyjä renkaita. Ominaisuudet voidaan painottaa kulloisenkin lehden käyttämien arvostelukohtien, testimenetelmien ja jopa testiradan mukaan.

Lehtitesteissä tapahtuu harvoin yllätyksiä. Olisi todella epäilyttävää, jos pieni ja tuntematon valmistaja hyppäisi yhtäkkiä testivoittajaksi. Toisaalta parhaiden renkaiden väliset erot ovat niin pieniä, että järjestys voi vaihtua jo muutamien prosenttien suorituskykyerojen vuoksi. Tulokset pyritään varmistamaan, mutta muutaman kymmenyksen ero loppuarvosanoissa ei tarkoita sitä, että voittajarengas olisi aina parempi kuin vaikkapa kolmanneksi tullut. Tämäkin kannattaa pitää mielessä rengastestejä lukiessaan.

Miten ja missä TM:n rengastestit tehdään?

Tekniikan Maailman yhteistyökumppanina rengastesteissä on jo 1990-luvulta alkaen ollut Test World Oy. Yritys on aikanaan perustettu TM:n rengastestitoiminnan pohjalta, ja nykyään se on ison englantilaisen Millbrook-testausyrityksen omistuksessa. Sen taas omistaa englantilainen mittausalaan keskittyvä pörssiyhtiö Spectris, joka edellyttää kaikessa toiminnassaan noudatettavan ehdottomia laatu- ja eettisyysvaatimuksia.

Test World on rakentanut Ivaloon myös kaksi testihallia, joissa testejä voidaan tehdä aina vakioiduissa olosuhteissa, olipa ulkona mikä sää tai vuodenaika hyvänsä. Kolmas, edellisiä isompi halli on parhaillaan rakenteilla. Näin talvirengastestien tuloksia voidaan varmistaa vaikkapa heinäkuussa.

TM:n talvirengastestit tehdään valtaosin Test Worldin omilla radoilla Ivalossa. Kesärengastesteihin ei ole käytössä vastaavaa paikkaa – ainakaan vielä. Tyypillisesti maaliskuun alussa julkaistava kesärengasvertailu tehdään tammikuun aikana ulkomailla. Parhaita testipaikkoja ovat rengastehtaiden testiradat, mutta riippumattomuuden vuoksi pyritään käyttämään eri valmistajien ratoja tai ”vapaata” testirataa, joita ei kuitenkaan rengastestejä varten ole maailmassa montaa.

Koska kesärenkaissa suurimmat erot ovat märän kelin ominaisuuksissa, vaaditaan myös mahdollisuutta mittauksiin kastellulla radalla, jossa vesivaipan paksuus pysyy mahdollisimman vakiona. Kesärengasvertailuja on tehty vuosien varrella ainakin Saksassa, Ranskassa, Italiassa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa.

Viimeisimmän, numerossa 5/17 julkaistun kesärengastestin kokeet tehtiin pääosin Michelinin testiradalla Etelä-Ranskassa Marseille’n lähellä. Testiautoina käytetyt Volkswagen Golfit vuokrattiin paikan päältä. Esimerkiksi käsittelykokeet tehtiin neljän eri kuljettajan voimin. Melut mitattiin Millbrookin meluasiantuntijan ja -laitteiston avulla.

Vierintävastuskokeet tehtiin Nokian Renkaiden radalla ja laboratoriossa Nokialla. Se voi kuulostaa oudolta, mutta laboratorio on akkreditoitu, toimii hyväksytyn asiantuntijan statuksella, ja testeissä on paikalla aina Test Worldin tai TM:n edustaja, joten tuloksiin voi luottaa.

Ketkä toimivat testikuljettajina?

Testikuljettajat ovat valtaosin Test Worldin henkilökuntaa, jotka tekevät päätyökseen nimenomaan rengastestausta. Mitattavat kokeet ajetaan yhden tai kahden kuljettajan voimin. Subjektiiviset kokeet kuten ajotuntuman arviointi tehdään useamman kuljettajan voimin.

Esimerkiksi uusimman talvirengasvertailun ajokokeiden arvosanat ja arviot perustuvat neljän eri kuljettajan tuloksiin. Kuljettajat eivät tiedä, millä renkailla he ajavat eivätkä myöskään keskustele muiden kuljettajien kanssa ennen omien arvioidensa antamista. Yhtenä testikuljettajana toimii useimmiten TM:n testituottaja Aimo Niemi.

Kokemus näkyy siinä, että kuljettajien arviot renkaista ovat hyvin samansuuntaisia. Vaikka renkaiden keskinäisessä järjestyksessä on pieniä eroja, joka kuljettaja löytää parhaat ja heikoimmat renkaat. Jos mielipiteissä on isoja eroja, kokeet kyseisten renkaiden osalta uusitaan ja erojen syyt selvitetään.

Millaisia mittalaitteita testeissä käytetään?

Kaikki testiradoilla tehtävät mittaukset tehdään ensisijaisesti RaceLogic VBox -mittalaitteella, joka mittaa auton liikkeet gps-satelliittien ja tarvittavien lisäanturien avulla. Melumittauksissa käytössä on Head Acoustics -mittalaite ja analyysiohjelmisto.

Miten olosuhteiden muutokset otetaan testeissä huomioon?

Erityisesti talvirengastesteissä olosuhteiden merkitys tuloksiin on ratkaiseva. Siksi kokeita ajetaan useissa eri olosuhteissa. Lopputulosten laskenta perustuu referenssimenetelmään. Siinä vertailurenkaalla ajetaan toistuvasti ja sen mahdollisesti muuttuvat tulokset kertovat pitotason ja olosuhteiden muutoksesta. Mikäli muutos on liian suuri, tyypillisesti yli 5 prosenttia, koe keskeytetään ja toistetaan kokonaisuudessaan, kun olosuhteet pysyvät paremmin vakiona.

Tulosten laskennassa käytetään myös paikkakorjausmenetelmää, jolla hallitaan pitoerojen vaikutusta testiradan eri kohdissa. Menetelmän avulla radan pinnan vaihteluista johtuva systemaattinen hajonta ei vääristä renkaiden tuloksia, vaan hajonta voidaan laskennallisesti poistaa lopputuloksista.

Miten testeissä käytettävä auto valitaan?

Autoksi pyritään valitsemaan mahdollisimman suosittu ja yleinen, ja tavanomaista rengaskokoa käyttävä automalli. Myös auton ohjauksen ja ajotuntuman pitäisi olla mahdollisimman hyvä, jotta subjektiiviset kokeet onnistuisivat luotettavasti. Viime vuosina testiautoina ovat olleet esimerkiksi Audi A3, Ford Focus ja Volkswagen Golf.

Miten testeissä käytettävä rengaskoko valitaan?

Rengaskoko valitaan niin, että se olisi mahdollisimman yleinen ja palvelisi mahdollisimman montaa lukijaa. Tyypillinen koko keskiluokan henkilöautoissa on esimerkiksi 205/55 R16, katumaastureissa taas 235/65 R17.

Miten testirenkaat valitaan ja hankitaan testeihin?

Testeihin otetaan mahdollisimman laaja valikoima yleisesti markkinoilla olevia renkaita. Vaikka sama rengas olisi testattu edellisellä kerralla, useaan otteeseen on havaittu, että renkaita kehitetään jatkuvasti ja ominaisuudet voivat samankin renkaan osalta muuttua.

Koska vilpin mahdollisuus on ollut tiedossa, on renkaat Tekniikan Maailman testeihin jo usean vuoden ajan hankittu ensisijaisesti rengasliikkeistä tai verkkokaupoista. Käytännön syistä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä esimerkiksi syksyllä julkaistava talvirengastesti tehdään maaliskuussa, jolloin kaikkia uutuusmalleja ei ole saatavissa. Näissä tapauksissa renkaat pyydetään valmistajilta.

Päteekö testitulos myös, jos auto tai rengaskoko on erilainen?

Auto ei muuta hyvää rengasta heikoksi tai päinvastoin. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki renkaat eivät sovi yhtä hyvin kaikkiin autoihin. Esimerkiksi ajomelussa, uraherkkyydessä tai jousitusmukavuudessa voi olla pieniä eroja.

Rengaskoko saattaa vaikuttaa asiaan enemmän, mutta yleensä tässäkään tapauksessa testivoittajan suorituskyky ei romahda. Toisinaan taas samalla mallinimellä myytävät, mutta erikokoiset renkaat saattavat olla eri tuotteita esimerkiksi runkorakenteensa osalta. Esimerkiksi renkaan kyljessä olevasta DOT-koodista ei selviä muuta kuin kahden ensimmäisen merkin kertova valmistustehdas. Koodin lisäksi on kerrottu renkaan valmistusviikko. Muu koodi on valmistajan omaa, eivätkä he anna tietoa tuotteidensa rakenteesta, ei DOT-koodin kautta tai muutenkaan.

Korkeintaan valmistajat kertovat, mistä päivästä lähtien jotain on tuotteessa muutettu ja päivitettyä versiota alettu valmistaa.

Miksi eri lehtien tekemien rengastestien tulokset poikkeavat joskus paljonkin toisistaan?

Loppuarvosanojen suhteen suurimpana syynä ovat eri ominaisuuksien painotukset. Rengas on mitä suurimmassa määrin kompromissi, jossa kaikki ominaisuudet eivät voi olla samaan aikaan erinomaisia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa painotetaan talvirenkaissa paljon enemmän märän kelin ja nopean ajon ominaisuuksia kuin Pohjoismaissa.

Tekniikan Maailman digilehdessä olevan vertailujutun painoarvotaulukossa lukijat voivat muuttaa painotuksia mielensä mukaiseksi ja katsoa, vaikuttaako se tuloksii.

Myös lehtien testimenetelmissä, testimahdollisuuksissa, testaajien kokemuksessa ja testitulosten tulkinnassa on eroja. Edelleen on mahdollista, että kaikki testirenkaat eivät vastaa kaupasta saatavia renkaita.

Ovatko testaajat varmasti luotettavia ja riippumattomia?

Test Worldin asiakkaina ovat alan lehtien lisäksi käytännössä kaikki maailman suurimmat rengastehtaat. Puolueettomuuden kannalta voi vaikuttaa ongelmalliselta, että sama yritys tekee sekä lehtitestejä että laskuttaa rengasvalmistajia testiratojen käytöstä ja testien tekemisestä.

Toisaalta tilanne on sama kuin esimerkiksi VTT:llä tai saksalaisilla TÜV:llä ja Dekralla. Kaikki tekevät testejä sekä medialle että valmistajille, ja testauskriteerit määräytyvät asiakkaan mukaan.

Lehtitestauksen kannalta kyseessä on kuitenkin selkeä etu, sillä Test World näkee toiminnassaan jatkuvasti samoja tuotteita, ja jo ennen varsinaisen lehtitestin mittausten tekemistä lopputuloksista on jonkinlainen aavistus. Siten on helppo havaita, jos testeissä tulee odottamattomia tuloksia, jolloin niihin voidaan puuttua välittömästi.

Testaajat eivät muutoin saa olla työ- tai muussakaan taloudellisessa suhteessa rengasvalmistajiin tai alan yrityksiin. Se koskee myös yritysten osakkeiden omistamista.

Tietävätkö testikuljettajat, millä renkailla he kokeissa ajavat?

Kaikki kokeet tehdään sokkotesteinä ja tuloksia käsitellään vain kirjain- ja numerokoodeina. Päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen testaavien kuskien kannalta renkaiden merkit ja mallit ovat muutenkin mielenkiinnoton asia, ja he keskittyvät testin aikana vain eri renkaiden välisiin ominaisuuksiin.

Renkaiden käsittely koodeina ulottuu lopulliseen tulosten laskentaan saakka. Vasta kun tulokset ovat nipussa, käsitelty, ja lopullinen pistetaulukko on muodostettu, koodit muutetaan selväkielisiksi renkaiden merkeiksi ja malleiksi. Joskus se tuottaa tulosten laskijallekin yllätyksiä.

Onko tulosten laskenta luotettavaa?

Koko rengastestiprojekti on ajamisen ja mittaamisen ohella tilasto- ja tietokantamatematiikkaa. Lopputulos muodostuu tehtyjen testien ja etukäteen päätettyjen painotusten mukaan automaattisesti.

Koko mittausaineisto on jokaista yksittäistä jarrutusmatkaa ja subjektiivista arvosanaa myöten tietokannassa, jokainen arvo vaikuttaa lopputulokseen, ja tulokset voidaan laskea uudestaan koska tahansa.

Miksi jonkun renkaan tulos vaihtelee eri vuosina?

Suurin syy on se, että renkaat kehittyvät kaiken aikaa, ja valmistajat tekevät muutoksia tuotteisiinsa, vaikka nimi ja ulkonäkö säilyvät samana. Myöskään testiolosuhteita ei voi täysin vakioida, ja rengasyksilöissäkin voi olla pieniä eroja. Vaikka testit tehdään mahdollisimman monipuolisesti, varsinkin huippurenkaiden välillä erot ovat minimaalisia, joten järjestys saattaa vaihtua, vaikka tuotteet olisivat periaatteessa teknisestikin identtisiä.

Miten halpa rengas voi pärjätä testissä hyvin?

Tiettyjen halvempien merkkien taustalla on lisäksi suuri valmistaja, mikä takaa laadun, vaikka renkaan nimestä ei aina sitä voisikaan päätellä.

Voiko valmistaja vaikuttaa testirenkaan ominaisuuksiin?

Kaikki suurimmat rengasvalmistajat kykenevät räätälöimään testejä varten renkaita, joissa tiettyjä ominaisuuksia on painotettu, mutta jotka näyttävät aivan samoilta kuin kaupparenkaat. Esimerkiksi kumiseosta muuttamalla saadaan renkaan pito-ominaisuuksia paranneltua, yleensä kuitenkin kulutuskestävyyden kustannuksella. Kulutuskestävyyttä ei rengastesteissä sen mittaamisen hankaluuden vuoksi yleensä arvioida.

Miten varmistetaan se, että valmistajalta testiin saadut renkaat vastaavat kaupasta ostettavia renkaita?

Valmistajalta saatujen renkaiden sekä vähänkään epäilyttävien tulosten tapauksissa tehdään jälkeenpäin varmistustestejä kaupasta hankituilla renkailla, ja jos eroja löytyy, asia selvitetään. Muutamien prosenttien erot suorituskyvyssä ovat normaaleja, kelistä, testiradasta tai tuotannon toleransseista johtuvia. Suuremmat erot sen sijaan vaativat lisätestausta.

Lisätestejä on tehty pistokokeenomaisesti koko TM:n rengastestihistorian ajan, ja vuodesta 2012 alkaen systemaattisesti. Niissä on aiemminkin paljastunut epäilyjä, joista osa on julkistettu, osa taas on johtanut renkaan jättämiseen pois lehden tuloksista. Joissakin tapauksissa on käynyt jopa niin, että kaupasta ostettu rengas on ollut parempi kuin valmistajan toimittama.

Kesärenkaissa yleensä märkäjarrutus ja talvirenkaissa jääjarrutus riittää kertomaan, onko kyseessä sama tuote. Tarvittaessa voidaan myös analysoida kumiseoksia.

Valmistajat tietävät näistä ”doping-testeistä” jo renkaita testiin antaessaan. He siis ottavat tietoisen riskin, jos toimittavat testiin viritettyjä renkaita.

Talvirengastestien tapauksessa testien tekemisen ja julkaisemisen väliin jää noin puoli vuotta, jolloin tarkistusmittaukset ehditään kaupparenkailla tehdä yleensä jo ennen testin julkaisemista. Mikäli eroja havaitaan, valmistajalta pyydetään selitystä asiaan ja tarvittaessa rengas jätetään testistä kokonaan pois.

Kesärengasvertailussa testin tekemisen ja julkaisun väliin jää niin vähän aikaa, että useimmiten tarkistukset pystytään tekemään vasta testin julkaisun jälkeen. Mikäli eroja ilmenee, niistä kyllä kerrotaan.

Eroja ilmenee hyvin harvoin, mihin on kaksi mahdollisuutta: TM:lle toimitetut testirenkaat vastaavat oikeasti kauppalaatua tai sitten valmistajat onnistuvat huijaamaan niin taitavasti, että tarkistustestitkään eivät sitä kerro.

Vaikuttavatko renkaan valmistusajankohta ja varastointi ominaisuuksiin?

Renkaan valmistusajankohta vaikuttaa kahdella tavalla. Mitä tuoreempi rengas on, sen todennäköisemmin siinä ovat mukana viimeisimmät päivitykset, jos sellaisia on ylipäätään tehty. Siitä on valitettavasti normaalin ostajan tai edes rengastestaajien lähes mahdotonta saada tarkempaa tietoa.

Toinen huomioitava asia on kumin vanheneminen ja kovettuminen. Parissa kolmessa vuodessa kumi ei vielä juurikaan kovetu, mutta yli viisi vuotta vanhoissa renkaissa se alkaa jo vaikuttaa. Varastointi tosin vaikuttaa tähän, ja varsinkin suora auringonvalo on pahasta. Harva kauppias tosin onneksi säilyttää tuotteitaan pihalla.

Miksi rengastesteissä ei yleensä mitata renkaiden kulutuskestävyyttä?

Kulutuskestävyyden mittaaminen on kaikkein hankalin ja kallein mittaus, joten resurssisyistä sitä ei yleensä ole tehty. Renkaiden kulutus pitää tehdä ajamalla, sillä isotkin rengastehtaat ovat yrittäneet tehdä kulutuskokeita keinotekoisesti esimerkiksi rullilla, mutta tulokset eivät ole riittävän hyviä.

Vertailukelpoisten olosuhteiden takaamiseksi kulutusajo pitää tehdä autoletkalla, joissa testirenkaita vaihdetaan säännöllisesti sekä autojen että akseleiden välillä. Myös kuljettajia pitää kierrättää. Jokainen voi kuvitella, miten paljon esimerkiksi 20 000 kilometrin kulutusajo uusimmassa talvirengastestissämme olleilla 26 rengassarjalla tulisi viemään rahaa ja aikaa.

Miksi testataan vain uusia renkaita, vaikka kaikki käytännössä ajavat käytetyillä renkailla?

Syy on pääosin sama kuin kulutuskestävyyden mittauksessa. Vertailukelpoisten tulosten saamiseksi kuluneiden renkaiden historia pitäisi olla samanlainen.

Olemme tehneet jonkin verran kokeita myös kulutetuilla renkailla, jotta saamme tietoa suorituskykyerosta samanmallisen uuden ja kuluneen renkaan välillä. Kuluneiden renkaiden rengasvertailu sen sijaan on hyvin haastava toteuttaa luotettavasti.

Pistokokeiden ja testien yhteydessä kertyneen tiedon perusteella voi yleisesti ottaen sanoa, että laaturengas on laaturengas kuluneenakin, mutta kulumiskestävyydestä rengastestissä menestyminen ei välttämättä kerro paljoakaan.

Onko TM lahjottu? Saako parhaan päivällisen tarjoaja testivoiton?

Kysymys on tuttu koko TM:n tunnetun rengastestaushistorian ajalta. Kun asiaa miettii hieman perusteellisemmin, on selvää, että tulosten ostaminen olisi mahdotonta.

Ensinnäkin valheella olisi hyvin lyhyet jäljet. Rengasvalmistajat testaavat jatkuvasti toistensa tuotteita ja tuntevat niiden ominaisuudet. Jos jokin lehti julkaisisi täysin erilaisia tuloksia, häly nousisi heti.

Toisekseen jos lahjominen olisi tavallista, tarjouksia tulisi varmasti useammasta eri paikasta. Ei ole mitenkään mahdollista ajatella, että eri valmistajat kävisivät keskenään avointa huutokauppaa siitä, kuka saa ”ostaa” testivoiton.

Tärkeimpänä perusteena on, että kaikenlaisen lahjonnan paljastuminen olisi sekä tarjoajan, lehden, että yksittäisen toimittajan maineen ja uran kannalta sellainen kolhu, ettei sellaista lyhytnäköistä riskiä kenenkään kannata ottaa. Nykymaailmassa kaikki asiat tulevat julki, ennemmin tai myöhemmin, ja avoimuus ja läpinäkyvä toiminta on pitkällä tähtäimellä ainoa oikea toimintatapa.

Onko sinulla lisää kysymyksiä? Voit lähettää niitä toimituspäällikkö Velimatti Honkaselle osoitteeseen velimatti.honkanen@otava.fi – päivitämme tarvittaessa juttua kysymyksillä ja niiden vastauksilla.